Maanantaita muruset!

Akkujen lataus tuotti kuin tuottikin kaivattua tulosta, joten tänä aamuna ei ollut ihan niin vastenmielistä herätä kellon soittoon, vaikka toki muutama lisätunti unta olisi heti siinä herätyksen päristessä tuntunutkin mukavalta. Veikkaan, että osuutensa vireystilassa on myös tuolla pakkasella. Olin jo saada tällä erää kurasta ja sateenmuhjusta tarpeekseni. Jos siis lunta ei ole tiedossa, niin pysytään ainakin nollan alapuolella!
Viikonlopun joogailut tekivät nekin hyvää, ja vietin lauantaina ja sunnuntaina ehkä elämäni lyhyimmät kaksituntiset. Ja mikä parasta, notkoselän jomotuskin on tiessään! Samoin tuntuu, että lapojen väliinkin olisi kasvanut ylimääräiset kymmenen senttiä. Tämä yhdistettynä viime viikon hierontaan, ja tuntuu, kuin koko syksyn lyömään koneistoon olisi vaihdettu uudet öljyt. Olo on vähän kuin olisi tuollainen joulunajan sipulikukka, joka harmauden keskellä kurottaa energisen vihreällä varrellaan kohti pakkaspäivän hentoa valoa.

Muuten viikonloppu menikin sitten aika rennosti ja nukkumaankin tuli mentyä jo ennen kymmentä. Lapsilla on nuo omat telkkariohjelmansa, joita haluavat katsoa, ja perjantai ja lauantai-illat menivät niiden seurassa. Vähän asioilla käyntiä kauempana, kotitekoista pitsaa, lauantaikarkkia, pihahommia jne. Sunnuntaisin käyn myös sellaisella ystäväporukan yksityisellä kuntosalivuorolla, jossa lihasten sijaan kasvatetaan enemmänkin henkistä pääomaa. Toki treenata saa ja kovaakin, mutta kuulumisten vaihtaminen on se ihan kaikkein tärkein juttu. Tuon flunssan ja kurkkukivun, sekä viimeviikkoisen isänpäivän jälkeen, tämäkin herkku tuntui taas autuaan omalta. Eilen illalla käytiin vielä antamassa äänemme seurakuntavaaleissa, joten yhteen viikonloppuun mahtui oikeastaan tosi paljon, vaikkein kuitenkaan mitään ihmeellistä.

Niin juu ja vinkki viitonen! Löysin nimittäin Tigerista tuollaiset isot tee/cappuccinomukit ihan pilkkahintaan. Ne on kuin matchmade in heaven Tike K:n Deli -astioiden kanssa. Samanlaista siniseen vivahtavaa harmaata ja varsin käsintehty fiilis. Toki ihan nätit muutenkin!

Maanantailista menee ehkä vähän itsensä toistamiseksi, mutta unta, lepoa ja liikuntaa mahdutetaan tähänkin viikkoon. Näiden lisäksi vähitellen lisääntyvää joulua. Eipä kai siinä sen ihmeempiä tarvitakaan.

Seuraavat kaksi viikonloppua menevätkin sitten pikkujouluja juhliessa. Myös yhdet sukulaisille ja kummeille pidetyt kymppisynttärit pitäisi saada mahdutettua johonkin väliin, joskin kymmenessä vuodessa huomaan kunnianhimoni näiden kestien suhteen hiipuneen ja juhlat juhlitaan siten kuin ne helpoiten saadaan juhlittua. Ja suurin oivallus on muuten ollut se, että kukaan ei kärsi, vaikka en olisi leiponut pöytään kahtakymmentä sorttia. Jotakuinkin juhliminen voi jopa olla mukavampaa, kun äiti ei hypi silmille. 🙂 Perinteiset kaverisynttärit taitavat jo olla vähän menneen talven lumia tämän esikoisen kohdalla. Mutta ehkä nekin voi ulkoistaa jonnekin. Helppoa!

 

Mutta nyt oikein kivaa maanantai-iltaa ja uutta viikkoa!

Tee saatu⎮Life

Silirimpsis, se olisi vihdoin perjantai!
Vapaa ilta kaikesta ylimääräisestä, näin ainakin tässä kohtaa päivää toivon. Se lupailee taas pakkasia sunnuntaista lähtien ja täytyy sanoa, että odotan liki innolla. On nimittäin pikku hiljaa mittari aika täynnä tuota jaloissa ja tassuissa kulkeutuvaa kuraa.

Eiliset hyasinttilöydöt pääsivät keittiön pöydälle. Muutenkin suunnitelmani viikonlopun varalle ovat aika jouluisia ja hyggejä. Siisti koti, kynttilöiden tuiketta ja sellainen kokonaisvaltainen zen-olotila. Jonkinlainen happihyppely pitää ehkä tehdä ihan rentoutumisenkin kannalta, mutta muuten aion kyllä vastata sohvan kutsuun sen enempää mukisematta. Vaikka täytyy sanoa, että se eilinen kahvakuulatunti toimi kyllä erittäin hyvin. Niin tahmeaa kuin liikkeelle lähteminen syksyisin onkin, niin kyllä se vain kuitenkin kannattaa.

Kuten tiedätte, hullaannuin tuosta ”kohtalomekostani” aivan mielettömästi, enkä tahdo saada sen kuosista millään tarpeekseni. Onneksi kohtalo tosiaan on puolellani mekkoa enemmänkin, sillä onnistuin metsästämään myös saman sarjat pöksyt. Ja hei, ne on tarpeeksi pitkät!!! Vähän tuollaiset liehut malliltaan, joten alle mahtuu talvea ajatellen vielä jotakin lämmintä. Jonkun mielestä ehkä vähän liikaa printtiä yksiin pöksyihin, mutta mun mielestä just oikea määrä, eikä ainakaan yhtään liikaa. Tylsiä housuja on tullut käytettyä ihan liiaksikin.

Tänään syödään eilinen kinkku -carbonaravuoka loppuun, käydän kaupassa ja raivataan kotia viikonloppuisempaan kuntoon. Kaukaa viisaana pyöritin pyykitkin jo eilen, joten niitäkään ei tarvitse tänään sen enempää miettiä. Ehkä pari jaksoa jotakin hyvää sarjaa ja kulhollinen poppareita. Tai sitten ihan vain lasillinen punaviiniä, ei sekään huono idea. Joka tapauksessa ajoissa nukkumaan, sillä nyt ei ole univelkojen aika.

Nyt oikein ihanaa ja levollisen tunnelmallista viikonlopun aloitusta. ♡

 

Neule⎮Samsøe & Samsøe
housut⎮Morris & Co x H&M
tossut⎮Adidas Originals

 

Hei maanantai!

Marraskuu on tuonut mukanaan melkoisen väsymyksen, ja kun perjantai-iltana ajelin koulusta kotiin, teki mieli vain laittaa silmät kiinni kesken ajomatkan. Ei sillä, että asiat olisivat niin huonosti, vaan enemmänkin ihan puhtaasti fyysisen väsymyksen vuoksi. Sama juttu lauantainakin. Parin yön unet jäivät vähäisiksi ja tuntui ettei uni illalla tullut, vaikka luomet kuinka lerpsuivat kirjan sivuja tuijottaessa. Samaan aikaan oli tunne, että olisin voinut nukkua pari vuorokautta putkeen. Tein oman diagnoosin: selkeää syysväsymystä.

Kun pääsin lauantai-iltana kotiin, olo oli taas kuin kuraan kuollut kuttu. Poika palasi yökyläreissultaan ja Klaara puhkui intoa, kun oli saanut perata ja ryöpätä isomummun sienet. Onneksi on asioita, jotka pitävät elämän syrjässä tiukasti kiinni. Silloinkin kun tulee se tunne, että voisi vain hautautua talviunille.

Niinpä meidän isäinpäivä menikin sitten melko rennoissa tunnelmissa. Nousin ajoissa ylös, ja laitoimme lasten kanssa isälle aamupalan. Sitten pari tuntia töitä ja vanhempieni luokse syömään. Olin ajatellut tehdä blogia vielä illan aikana, mutta täysinäisen vatsan tuoma ramaisu oli yksinkertaisesti ihan liikaa. Sen sijaan käytin sunnuntain raukeuden hyödyksi, enkä juuri pyykinpesun lisäksi tehnyt yhtään mitään. Oli miehen vuoro omistautua omille töilleen ja hautautua nuottikasojensa ääreen. Aina ei vain jaksa, vaikka tietääkin, että ehkä pitäisi.

Sohvalla makoilua ja rentoa olemista. Basson näppäily ja pianon pimputus taustaäänenä. Hassu juttu, että meillä piano on soinut oikeastaan lähinnä silloin kun mies on auttanut lapsia viululäksyissä. Mitä nyt lisäksi jotain muuten vain soittamista todella todella harvoin. Nyt esikoinen sai kuitenkin innostuksen ja aloitti tapailemaan tuttuja kappaleita. Intoa ja onnistumiseniloa oli ihana seurata vieressä. Eikä sitä toki ihan vieressäkään tarvinnut koko ajan olla, kyllä tuo musiikki ihan hyvin kantautui koko taloon. Välillä iloisia huudahduksia ”äiti, kuulitko kun soitin sen kokonaan”. Mietin, että väsymyksestä viis, asiat on kuitenkin juuri kuten niiden kuuluukin olla.

Illalla kaivettiin vielä korttipakka esiin, ja pelattiin yhdessä ristiseiskaa. Tai no, Klaara vielä toimii lähinnä avustajana. Mietittiin, että tämä vanha tapa pitää ehdottomasti herättää taas henkiin. Taisi olla viime syksyä, kun meillä oli tapana pelata ainakin yksi peli illassa, jos vain saatiin pöytään tarpeeksi pelaajia. Loistava mahdollisuus olla yhdessä ja läsnä. Ja jos jäänkin noissa musiikkiharrastuksissa taka-alalle, niin tässä lajissa pääsen onneksi aika usein näyttämään kynteni! 😀

Tämän maanantain listalta löytyykin ainakin aikaisia nukkumaanmenoja ja energisoivaa liikunta. Mutta nyt on ehdottomasti meneillään ne pahimmat viikot, kun pitää vain antaa itselleen lupa olla väsynyt ja aikaansaamaton. Sekin on osaltaan tärkeää. Nauttia ihan vain pelkästä olemisesta.

Mulla on tulossa teille yksi jouluinen resepti, mutta nyt toivottelen oikein ihanaa maanantaita. Tsemppiä väsymykseen jos sellainen sattuu muitakin vaivaamaan. Kyllä se tästä!

 

Neuletakki saatu / Puuvillatehdas