Hei!

En tiedä kuuhulluudesta, mutta meillä ainakin odotettiin eilen kuunpimennystä. Kuu kun on möllöttänyt nyt viime päivinä joka ilta makuuhuoneeseen ja toiminut ihanan lempeänä yövalona täällä, missä katuvaloista ei ole tietoakaan. Vaan eilenpä se olikin niin hyvin pimennettynä, että koko kuuta ei löytynyt vaikka kuinka yritimme tuijottaa taivasta. Vasta puolen yön aikaan punaisena hohtava kuu piirtyi hennosti yötaivaalle, ja pakkohan sitä oli jalkautua ihastelemaan ja kuvaamaan. Ja kotimatkallakin oli vielä 25°C lämmintä. Kuin tropiikissa eläisi!

Mutta tänään täällä on käynyt ihanan puhdistava tuulenvire. Vaikka yhä on kuuma, tuo tuuli virkistää ja tekee säästä huomattavasti miellyttävämmän. Saatiinpa sellainen hassu, parin minuutin rankkasadekin. Vettä tuli tasan niin kauan kun minulta meni juostessa pitkin pihaa pyyhkeitä, uikkareita ja puutarhatuolien pehmusteita keräten. Sitten se loppui kuin seinään. Aurinko porotti siniseltä taivaalta ja jos en olisi ollut kuin uitettu, olisin melko varmasti miettinyt, kuvittelinko kaiken. 🙂

Kuten jo toukokuussa aavisteltiin, lämmin ja kuiva kesä on nopeuttanut perennapenkkien kukintaa, ja nyt on vuorossa jo piiskut ja kultapallot. Ne keltaiset kukat, jotka merkitsevät itselleni lähestyvää syksyä ja kesän loppumista. Vaikka toki ei juuri nyt ihan siihen tapaan kuin yleensä. En oikein vieläkään ole sisäistänyt, että ensi viikko on lasten viimeinen kokonainen lomaviikko! Kesähän on parhaimmillaan! Mutta toivotaan, ettei se sitten ihan heti elokuun alussa loppuisikaan.

Mutta mitä tulee niihin syksyn sävyihin, olen aina jotenkin yhdistänyt keltaisen ja viljapeltojen ruskeat sävyt loppukesään ja syksyyn. Nyt kuitenkin noista väreistä hullaantuminen on tapahtunut lämpimän kesän aikana ja nostankin ne tämänhetkiseen topvärikarttaani. Konjakin, sahramin ja sinapin sävyt ovat aivan varmasti syksyn hitti, mutta itse nautin niistä jo nyt. Helteiden keskellä.

Oikein ihanaa lauantai-iltaa!

Meillä taitaa olla edessä ensimmäinen alakerrassa nukuttu yö. Pitkään siniteltiin, mutta nyt on jo pakko luovuttaa!

Elämän pieniä iloja on puhdas ja siivottu koti! Kiitos sadepäivien, sisällä on vihdoin ollut mielekästä tehdäkin jotain. Tykkään kovasti kesästä, mutta toki pienet aukot helleputkessakin sallitaan. Harmi tosin, että se aukko sattui juurikin viikonlopulle. Mutta hyödyntää se piti, siitä ei ollut epäilystäkään. Sadepäivä on siivouspäivä!

Siivouksen jälkeen koristelin kotia sateen kastelemilla kukilla. Sytytin kynttilöitä ja vedin hetken henkeä. Kahvittelin ihan yksin ja hiljaisuudesta nauttien. Sekin on välillä aika ihanaa. Sellaista arkista luksusta. Vain villasukat puuttuivat, nekun ovat lomalla ensimmäsitä kertaa vuosiin. Kesä 2018 – ei tarvittu edes villasukkia! Siinäpä muisto tuleville vuosille. 🙂

Rennon rauhallista lauantai-iltaa myös teille. ♡

Muistatteko tämän halpismekon, jonka ostin ennen pääsiäistä Tallinnasta? Siis ajatus oli käyttää sitä ihan just vain farkkujen kanssa, mutta hitsiläinen, siinä onkin suht ok pituinen helma. No, tosin mekko on jotain koko XL. Se oli sellainen kunnon teinikauppa, jossa vaatteet oli pajunvitsoille. Tai lapsille. No anyway, oikein pirtsakka kukkamekko ihan kesäänkin. Ja punainen on kai jotenkin vähän poweri väri. Siitä tulee sellaista hauskaa energiaa. Kengät on viime kesänä hankitut Kenneth Colen kiilakorot. Edelleen mielestäni yhdet maailman kauneimmista kengistä.

Meidän matka vie tänään taas mummulaan, sillä sisko lapsineen tulee nyt ensin sinne ja sitten huomenna tänne meille. Tässä jo vähän mietin noita yöpymisjärjestelyjä, sillä meidän yläkerta alkaa olla aika lämmin, joten vieraat pitää saada majoittumaan mahdollisimman väljästi ja mieluiten alakertaan. Täytyy sanoa, että olisi eduksi jos joku alakerran komesta sohvasta olisi vuodesohva. Sitten kun joskus aikanaan tulee sohvan osto ajankohtaiseksi, pitää kyllä muistaa tämäkin!

Oikein kivaa uutta viikkoa ja aurinkoista iltaa!