Otetaan tähän väliin pala tätä päivää, jottei vallan jumiuduta menneeseen.
Kuusi läks, tai oikeastaan se lähti jo perjantaina. Olisin mielelläni pitänyt sen pidempäänkin, mutta, koska meillä taas välipäivinä rymsteerattiin, ja tehtiin pieniä remppajuttuja, ei kuusi näyttänyt kaaoksen keskellä oikein miltään. Nyt kuusen paikalla on lukupaikka, tuoli kevään lehtiä ja unelmia ajatellen.
Perjantaina oli pakko ostaa iso kimppu vaaleanpunaisia ruusuja. Vaikkei pinkki sinänsä suosikkini olekaan, halusin jotakin värikästä ja energistä kotiin. Hiukan heikommanpuoleisen kukkavalikoiman edessä taivuin ruusuihin.

Odottelen juuri ystävääni meille loppiaisen viettoon. Tiedossa mitä todennäköisemmin naurua, itkua -ja kaikkea siltä väliltä. Ihanat pari päivää siis tiedossa.
Nyt lohta ja juureksia uuniin, salaattia kokoamaan jne. Ihanaa sunnuntaita ja leppoisaa joulun virallista viimeistä!

Jatketaan muisteluita!

Maaliskuu 2013 on jäänyt vahvimmin mieleen Pikku Koon ristiäisistä. Koosta tuli virallisesti Klaara, ja lilat juhlat olivat varsin onnistuneet. Tosin jälkeenpäin kun taas miettii, vähempikin olisi riittänyt! Äidin tukka sai uuden värin ja tyylin, oli pääsiäinen ja kevät alkoi sulattaa hankia. Vaunulenkkejä, valoa ja energiaa. Arki alkoi löytää oman uomansa ja kaikki kävi helpommaksi. Vastapestyista ikkunoista aurinko pääsi koko kotiin ja kevään tulo oli varmaa!

Maaliskuun kaikki 27 postausta voit lukea täältä.

Huhtikuussa haaveiltiin jo puutarhajutuista, päivitettiin vaatekaappia raikkaalla siniraidalla ja innostuttiin jälleen tyylijutuista. Conssit kaivettiin esiin, ja leivottiin maailman paras ja helpoin mutakakku. Blogissa leikittiin kuvankäsittelyllä ja järjestettiin kivoja arvontoja. Lumet suli, leskenlehdet nousivat maasta, juoksutossu kulki, samoin salitreenit.

Huhtikuun kaikki 28 postausta voit lukea täältä.

Kohti kesää!

Arki on alkanut ja joulu on juhlittu, mutta tunnelmasta yritetään silti nauttia viimeiseen asti. Jos jotain hyvää vallitsevista sääolosuhteista pitää mainita, niin tänä vuonna kuusi ei ainakaan häiritse tiputtamalla neulasiaan. Se saakin ihan rauhassa seistä olohuoneen nurkassa tuomassa tuikettaan. Kannetaan se pois sitten ensi vuonna. Tammikuussa aloitan muutenkin kevään odotuksen. En ehkä odota nyt niinkään vehreyttä ja lumettomuutta (niistä on kyllä nautittu), vaan pitenevää päivää, auringonpaistetta ja valkoisia hankiakin jonkin verran. Valoa, sitä odotan ja sitä tarvitsen!

Tänään näissä raukeissa tunnelmissa. Hengailua villasukissa, töitä, kotitöitä, pihatöitä, salia – ja ehkä illalla perinteinen sohva ja Netflix. Onhan sitä siinä yhdelle sunnuntaille jo ihan tarpeeksi.
Ulkona paistaa, ja taidan kaapata Alman mukaani pikku kävelylle. Ties vaikka bongaisi leskenlehtiä! No ei ehkä sentään. Nyt kuitenkin paistaa, ja ilma on kuin maaliskuun lopulta. Nautin!!!!

Suloista sunnuntaita – sulle ja mulle!