Oioi, olen niin happy, kun vihdoin saadaan vähän taas remonttiakin etenemään. Onhan tässä taas vedetty aika laiskasti tämä vuosi ja edellistäkin jo. Tänään on laitettu kuntoon sähköjuttuja, joiden vuoksi pianohuoneen seinä ja katto ovat olleet riipinrääpin muutostamme asti. Inhottavat letkut katossa ja seinillä on nyt poissa, ja vihdoin päästään maalaamaan pianohuoneenkin esiin kaivettu puukatto kauniin valkoiseksi.

Totuushan on se, että esimerkiksi meidän olkkarissa ei yli kahteen vuoteen ole ollut ollenkaan sähköjä. Siis toki sinne on vedetty jatkaria pianohuoneesta, mutta ihan oikeita pistokkeita tai valaisinpaikkoja olkkarissa ei ole olut. Voitte kuvitella mun fiilikset, kun tänään on saanut sähkärille osoitella, että pistorasiaa tuonne ja tuonne, sekä katkaisijaa tänne ja tänne…

Koska mun tietämys sähkötöissä rajoittuu lähinnä siihen, että tiedän, mitä haluan ja miltä haluan minkäkin näyttävän, en voi nyt kauheasti näistä hommista itselleni kunniaa kaapia. Sen sijaan fiilistelen uudella Tine K:n pöytävalaisimella joka saapui tänään kuin tilauskesta. Sen on nimittäin tarkoitus luoda tunnelmaa tästedes olkkariin. Nuo Tine K:n lampunjalat on nyt Homenordilla kivassa alennuksessa, ja niinpä yksi sisustushaave toteutui.

Uusi valaisin on tosi kaunis, mutta oikeastihan tämän päivän jutut ovat näitä seuraavia:

Pikkusälää ja Klaara soittamassa nokkahuilumusiikkia…

Pianohuoneen esiin kaivettu katto sellaisena, kuin se vielä aamulla oli…

Niin, ei ne kaikki nurkat niin kauhean nättejä ja kuvauksellisia ole. Mutta ehkä sitten joskus! 🙂

Mukavaa maanantai-iltaa!

Kuten eilen Facebookin puolella kirjoittelinkin, sai mieheni kauhean siivouspuskan, ja sunnuntai meni kaappien järjestelemisessä. Meillä on oikeastaan kesästä asti ollut niin astiat, kuin kuivaruuat ja muut keittiötarvikkeet, vähän hujan hajan ja tungettuna sinne, mihin ne nyt on vain saatu. Eilen tyhjennettiin kaikki laatikot ja kaapit, tuotiin vintiltä säilytyksestä viinilaseja ja muita astioita, ja heitettiin turhaa romua pois ja kiertoon. Tuloksena siistit kaapit ja laatikot, joiden availu ei hävetä, vaikka olisi vieraita kylässä. Tilaa tuli säilytyksestä tuoduista astioista huolimatta lisää niinkin paljon, että yksi 80 senttinen iso laatikko jäi ihan tyhjäksi! No, pitää nyt miettiä, josko hakisi siihen vielä Ikeasta sellaisen matalan sisälaatikon, ja laittaisi vaikka mausteet vielä vähän järkevämmin lieden lähettyville.

Meillä on keittiön toisessa päässä kaappiyhdistelmä, joka oli itse asiassa jo vanhassa kodissamme. Apteekkarinsenkki, jonka päälle on nostettu vanha valkoinen astiakaappi. Tämä astiakaappi oli varastosijoituksessa, kun asuimme väliaikaiskodissa, mutta se tuotiin tänne muuton yhteydessä. Vai jälkeen, hitsi, en enää edes muista! No, joka tapauksessa siitä saakka kun kaappi on täällä ollut, on se toiminut jonkinlaisena rytöläjänä tavaralle, jolle ei oikein keksi muutakaan paikkaa. Toisin sanoen roskille! Eilen kaappi kuitenkin tyhjennettiin, ja puhdistettiin, ja se sai sisäänsä astioita. Oikein kiva, ja tässä on hyvä säilyttää laseja ja kuppeja, joita ei kuitenkaa tarvita ihan joka päivä.

Nyt siis ollaan tilanteessa, jossa kaikki astiamme on sijoitettu sekä tähän, että isompaan antiikkikaappiin ja avohyllyille. Eli juuri kuten oli tarkoituskin. Toko vintillä on vielä kuppi ja kippo poikineen, mutta ne ovat astioita, joita tuskin koskaan otamme käyttöön, eli odottavat joutumista kiertoon.

Muistan kun aikoinaan haaveilin yläkaapittomasta keittiöstä, ja kaikki varoittelivat, ettei säilytystila tule millään riittämään. Tällä hetkellä olen onnellinen avohyllykeittiön omistaja ja miehen kanssa juuri mietittiinkin, että siinä kohtaa, kun astiamme ei oikeasti mahdu näihin kalusteisiin, on kyllä aikakin karsia. Nuo senkin laatikotkin ovat vielä tyhjillään, eli pelivaraa löytyy kyllä! 🙂

Nyt on hyvä fiilis, kun paikat on järjestyksessä. Ei siis yhtään hullumpi sunnuntai!

Kivaa uutta viikkoa!

Tapettia -postauksessa jo kerroinkin, että lastenhuoneeseen on tulossa pientä extraa tapetin muodossa. Groovy Magnets magneettitapetti on Valkoinen Lautturi -nettikaupan valikoimista, ja siitä kiva, että ei tarvinnut koko huonetta tapetoida, vaan riitti, että seinään kiinnitettiin tuo yksi tapetinpala, joka antoi hurjasti ilmetä.

Magneettitapetti on aika paksua ja painavaa, joten kiinnittämiseen tarvittiin tapettiliimaa. Sitä löytyi jo valmiiksi, joten tapetointiin meni noin 10-15 minuuttia. Kuvio on vuodan alaosassa, joten tapetti ei ole seinässä lattiasta saakka, vaan lähtee n. 70 sentin korkeudelta niin, että pupu kurkistaa sängyn takaa.

Kyselin Valkoisen Lautturin Tuulilta, että kuinka hyvin reunat saa liimattua seinään, sillä pelkäsin, että mahdollisesti repsottavat, tai liian paksut reunat innostavat Klaaraa nyppimään tapettia. Suvi kuitenkin kertoi, että tapetti jämähtää kyllä liimalla tiukasti kiinni, eikä vaaraa ole. Niinpä pupu pääsi sängyn taakse. Sudin tapettiliimaa reilusti vuodan leveyden verran, niin että reunoihin ei varmasti jäänyt yhtään liimatonta kohtaa. Lastalla tasaiseksi (elämäni helpoiten tapetoitava tapetti), ja rätillä ylimääräiset liimat seinästä. Siinä on ja pysyy, eikä tapetti ole niin paksu, että sitä saisi helposti nypittyä.

Vielä mietin, että pitäisikö puputapetin yläosakin pilkuttaa. Toisaalta vuota ei pomppaisi silmiin niin räikeästi, jos pilkkuja olisi kauttaaltaan. Toisaalta valkoinen tausta kehystää pupujussia.

Tähtityyny ja viirinauha ovat Numero 74:n ja niitä myy Nougat. Sänky on huutiksesta ja pupulakanat H&M:n Homen. Villapeitto on äitini neuloma, ja vanha pikkujakkara ostettu aikoinaan Niilolle vessakorokkeeksi. Mekko on H&M:n talvimallistosta ja laukku ostettu aikoinaan Accessorizelta.

Klaara pitää pupustaan oikein paljon, joten ihan nappi tapetointi.

Kivaa sunnuntai-iltaa!