Hellouu, ihanaiset! Voisiko olla parempaa säätä!? Nimittäin villasukkien kulutukseen ja kynttilöiden polttamiseen! Kiitos myös hirsitalon Marjalle, joka eilen kertoi kommenttiboksissa aloittaneensa etäpäivänsä kynttilöiden polttamisella. Sain tänään mahdollisuuden kopioida ideaa, ja kylläpä vain toimikin! Paljon ei voisi hyggempää meno olla. 🙂

Tässä kun nyt on päästy arvontojen makuun, niin jatketaanpa vielä samalla linjalla. Ja jatketaan myös taitavien naisten parissa (vielä ehtii osallistua kalenteriarvontaan!), sillä tänään on vuorossa erään toisen blogikollegani osaaminen!
Ensi kesänä tulee kuluneeksi yhdeksän vuotta siitä, kun tein ensimmäisen julkisen blogipostaukseni. Sitä ennen olin kuitenkin ollut blogien aktiivilukija jo parisen vuotta, joten voinen kai väittää, että bloggailu on viimeisen kymmenen vuotta ollut elämässäni todella iso juttu. Kuten olen ennenkin kertonut, niistä alkuaikojen blogisuosikeistani moni on jo homman lopettanut, tai ainakin blogi on vaihtanut tyylinsä lisäksi osoitettaan, mutta monta ihanaa blogia on yhä pystyssä, ja vuosien varrella on ollut ilo tutusta naisiin noiden sivujen takana.
Näiden viimeisen kymmen vuoden aikana, kun blogit ovat rantautuneet osaksi suomalaista mediaa, on ollut ilo seurata, kuinka moni nainen on siinä bloggaamisen ohella löytänyt itselleen ja elämälleen myös ihan uuden suunnan. Yllätyksenä tosin tuskin voi pitää sitä, että melkeinpä aina tuo suunta on ollut sinne luovemman työn pariin. Joukosta on noussut niin taitavia sisustussuunnittelijoita, kuin valokuvaajia ja käsityöläisiäkin. Rohkeita naisia ja yrittäjiä, jotka ovat uskoneet ja tarttuneet unelmaansa.

Jotakuinkin kanssani samoihin aikoihin blogin laittoi pystyyn myös Kelorannan Teija. Teijan kanssa on tavattu useampaankin otteeseen ja ollaanpa löydetty elämästä myös joitakin yhtäläisyyksiä, sellaisia pieniä juttuja, joihin toinen pystyy samaistumaan. Onpa mieleeni syöpynyt myös hetki, kun kuopustaan odottava Teija piilotteli sekä vauvamahaansa, että -onneaan, koska tiesi kuinka olin itse jo menettämässä noiden haaveiden suhteen toivoni. No, se asia saatiin puhumalla selväksi, ja maailmaan tosiaan mahtui ihan meidän molempien tuntemukset, sekä lopulta ne hartaasti odotetut pikkukakkoset meille molemmille. 🙂
Teijan unelmat olivat tekstiili- sekä printtisuunnittelussa ja pari vuotta sitten kahden pojan äiti valmistuikin uuteen ammattiinsa, ja näin syntyi Teija Helin Design. Kankaanpainosta ompeluun, sekä viimeisteltyyn tuotteeseen asti kotimainen tekstiilisarja!

Tänään vuorossa siis meidän keittiö feat Teijan tekstiilit. Tuolta postauksen loppupuolelta löydät myös sen arvonnan! 🙂

Jos toivoisit oman keittiösi/kotisi piristykseksi kaksi keittiöpyyhettä, sekä tyynyliinan Roiske -printillä, rustaa itsestäsi merkki kommenttiboksiin! Jätä se kuitenkin viimeistään maanantaina 16.10.2017, ja olet mukana arvonnassa!

Enemmän kuvia Teijan mallistosta löydät Teija Helin Design -Facebook-sivulta.

Oikein suloisen tunnelmallista tiistaita teille! ♡

No voihan harmaus! Nämä on niitä päiviä, kun toivoisi olevansa kissa, tai ainakin voivansa muuttua kissaksi. Että voisi vain käpertyä pienelle rullalle lämpöiseen paikkaan ja nukkua yli sateen ja harmauden. Mutta minkäs teet, kun kissaksi ei pysty itseään muuttamaan. Tänään piti siis kaivaa esiin se suomalainen vientituote, sisu, ja ottaa härkää sarvista! Koska tuleen ei saa jäädä makaamaan, ajattelin uhmata koko himpskatin harmautta ja olla tänään jopa ärsyttävän energinen. Aiai, ja jälleen kerran asenne sai aikaan ihmeitä! Ajelin Poriin Life -yhteistyön tapaamiseen ja lauloin autossa oikein sydämeni kyllyydessä samalla kun radio yritti säestää esitystäni. Oikein kun veti kunnolla ja nuotinvierestä, niin peittyi tuo saavista kaadetun vedenkin kohina.

Mutta hei, harmaana päivänä voi helposti pukeutua teeman mukaan, ja varsinkin jos mieli kuitenkin on valoisa. Olen nimittäin huomannut, että jos ajatus kovasti mustuu, ja suupielet kääntyvät alaviistoon, kannattaa kaapista kaivaa jotakin vaaleampaa ja pirteämpää väriä. Vaaleasta vaatteesta pääsee valo paremmin läpi, näin minä olen asian järkeillyt! 😀

Mustat housut ja nilkkurit ovat oman vaatekaappini peruspilari ja kokonaisuus muuttuu helposti yläosaa vaihtaen. Syksyn tullen on tietysti ihana pukeutua neuleisiin, ja muhkea yläosa myös tasapainottaa kapeita housuja. Tuon harmaan villapaidan juju on avarassa pääntiessä ja pussimaisissa hihoissa. Pieniä yksityiskohtia, jotka muuttavat perusneuleen vähän mielenkiintoisemmaksi. Koen tuollaisen väljän yläosan myös jotenkin kauhean turvalliseksi. Siihen saa sananmukaisesti käpertyä. Harmaa neule on Lifestyle La Lunasta, ja olen saanut sen itselleni bloginäkyvyyttä vastaan.
Toki tämäkin asu saisi ihan uutta potkua vaikkapa punaisista kengistä, mutta musta on varma valinta ja menee harvoin metsään. Useimmiten maaliin osuu ylipäätään skandi-merkkien muoti, ja nuo Ivylee Copenhagenin nilkkurit ovat tästä hyvä esimerkki. Se on vähän niin, että jos ylleen pukee tanskalaista designia, tulee väkisinkin vähän Dicte olo! 🙂

Nahkanilkkurit|Ivylee Copenhagen
pussihihainen neule|Lifestyle La Luna (saatu)
farkut|H&M

Ja sitten niitä kissanpäiviä… Kieltämättä käy vähän kateeksi. 🙂

 

Oikein ihanaa ja pirteää maanantaita, sekä kaikkea hyvää uuden viikon alkuun! ♡

Ah, perjantai! Sinua on totta totisesti odotettu!

Tiedättekö, kun joskus näkee sellaisia painajaisia, että koko seuraava päivä menee ihmetellessä, mikä on totta ja mikä ei? No minä käytin kuulkaas koko viime yön täiden torjuntaan, ja kun aamulla kello pirisi, olin aivan uuvuksissa siitä kaikesta pyykinpesusta ja saunottamisesta. Kahdeksantuntiseni meni aika tarkkaan koko lailla pyykkäämiseen ja saunottamiseen. Milloin oli vuorossa kodintekstiilit, milloin lapset. Mä olen ehkä vähän hysteerinen tämän täiasian kanssa, ja kannattaisi varmaan odottaa, että niitä ihan oikeasti tulisi ennen kuin menettää yöunensa, mutta minkäs teet! Ja hei, siinä unessa mä kehitin niin loistavan suunnitelman tuohon operaatioon, että sitten tosi paikan tullen olen varmasti hurjan tehokas. Tai lamaannun täysin. Sekin jää nähtäväksi – tai toivottavasti ei.
Se miten nuo täit ylipäätään eksyivät uuniini on toki varmaan ihan tulkintakysymys. Veikkaan kuitenkin, että tällä viime aikojen hiustenrassaamisella oli osansa asiassa. Tosin aamulla olin ihan tyytyväinen, kun päässäni ylipäätään oli hiukset. Muistan nimittäin ajelleeni viime yönä koko perheen kaljuksi. 😀

Mutta verenimijöistä iloisempiin aiheisiin, ja viikonloppuun. Ei niin mitään ihmeellisiä suunnitelmia, ja sekös juuri parasta onkin! Siivouksetkin suoriteltiin jo eilen alta pois, joten tänään päästään suoraan asiaan, eli nauttimiseen. Villasukat, leggingsit, suuri villapaita. Siinä viikonlopun luottoasu, jolla pärjää aivan varmasti. Ja jos nyt sattuisi, että sääennuste on ihan hakoteillä, ulkoilut voisi kuitata vähän pidemmällä ”ruskaretkellä”.

Niin tai näin, viikonloppu mennään rennosti. Menkää tekin! ♡

 

P.S. ajattelin kuvata välillä jotain muutakin kuin niitä samoja nurkkia, mutta vaatii näköjään opettelua, että osaa katsoa kotiaan ”uusin silmin”.

P.P.S. Muistakaa osallistua karttajulisteen arvontaan. Postaukseen pääsette tästä.

P.P.P.S. Alkoiko teidänkin päätä kutittamaan? 😀