Hei ihanat!

Lupailinkin, että tammikuussa jatketaan hyvän olon teemalla. Jatketaan aiheesta yhä Danone Activian yhteistyön myötä, mutta tällä kertaa heitetäänkin ilmoille uudenvuodenlupaukset! Teitkö lupauksia, kenties varovaisia pieniä päätöksiä tai ainakin lupasit yrittää jotakin? Olen itse jo jonkin aikaa suhtautunut uudenvuodenlupauksiin hieman skeptisesti. Itse asiassa, mietin jopa vuoden lopulla, etten lupaisi mitään! Sain kuitenkin Danone Activialta haasteen kokeilla jotakin uutta, ja kun tässä nyt vuosikin sattui vaihtumaan, niin miksi ihmeessä en pukisi haastettani uudenvuodenlupaukseksi!

Lähdin miettimään omaa pientä muutostani/lupaustani siltä kantilta, että tässä olisi kiva onnistua. Niin, olen perso onnistumiselle ja onnistumisen tunne palkitsee. Miksi siis yrittää jotakin liian suurta tai monimutkaista, sellaista, jota puurretaan hampaat irvessä helmikuulle asti ja loppukeväästä ryvetään itsesäälissä, kun ei siitä muutoksesta tullutkaan mitään? Tai miksi luvata ylipäätään mitään, mikä ei oikeasti motivoi tekemään asian eteen töitä? Niinpä mietin, mitä kaipaan elämääni ja mikä parantaisi elämäni laatua. Mikä palkitsisi ja hoivaisi, mutta ei kuluttaisi tai rasittaisi.

Liukuva työaika, tai kotoa käsin työskentely, nähdään usein leppoisana ja rentona. Toki siinä on puolensa, että saa päättää, mihin vuorokauden aikaan töitään tekee, tai milloin pitää vapaansa. Niin kauan kuin tekemiään tunteja ei laske, liukuva työaika kuitenkin sattuu liukumaan hiukan joka väliin, ja päivistä tulee nopeasti työn ja muun elämisen sulaa virtaa. Kun työntekoon kotona sekoittuu kotityöt, perhe-elämä ja parisuhde, sitä huomaa aika nopeasti, että työaika on jotakin mitä kaavitaan kasaan tuon kaiken muun keskeltä. Sama ongelma on varmaankin 90 prosentilla yrittäjistä; varsinaista työaikaa ei ole, joten työ on läsnä jatkuvasti.

Kun omaa ajankäyttöään alkaa tarkastella ja ihmettelee, miksei vuorokauden tunnit riitä, tulee väkisinkin listanneeksi ajankäytön eri sektoreita. On se työaika, ja aika jona hoidetaan kotityöt, ruuanlaitto sekä lasten kuljettamiset ja kaupassa käynnit. Näiden lisäksi otetaan perheaikaa, jolloin pyritään syömään yhdessä ja kuulemaan päivän kuulumiset. Iltaan yritetään mahduttaa myös parisuhdeaikaa, mikä usein otetaankin yöunien kustannuksella kukkumalla hiukan pidempään sen jälkeen, kun lapset on saatu untenmaille. Siinähän ne arkipäivät sitten nopeasti kuluvatkin. Vaan entä se minä-aika? Aika jolloin panostetaan omaan hyvinvointiin ja tehdään asioita, jotka tuottavat iloa ja tuovat energiaa? Itse huomaan, että minä-aika on useimmiten se, joka unohtuu. Toki on päiviä, joihin se mahdutetaan harrastusten myötä, mutta entäpä jos minä-aikaa olisikin joka päivä?

Vaikka vuosi 2016 olikin hyvä, se oli samaan aikaan ehkä kiireisin kokemani. Loppuvuotta kohti tahti tuntui vain kiristyvän, ja viimeiset pari kuukautta tuli mentyä kieli poskella ja univelkaa nostaessa. Siinä samalla unohtui syömiset, ja monet muut päivänselvät asiat, joilla omaa jaksamista pidetään yllä. Totuus on kuitenkin se, ettei kukaan ole kone, ja jokainen keho vaatii niin lepoa kuin huoltoa. Tästä syntyikin oma päätökseni, uudenvuoden lupaus vuodelle 2017:
Jokaiseen päivään tulee mahduttaa myös minä-aikaa.

Mitä sitten on minä-aika? Omaan napaan tuijottelua tai tunninmittainen itserakkauden ylistyshetki. Niin, ehkä vähän myös sitä, mutta terveellä tavalla. Minä nimittäin lupasin itselleni, että vuonna 2017 jokaisesta päivästä löytyy noin 60 minuttia minulle itselleni. Olkoon se sitten urheilua tai ulkoilua, kauneuskylpyjä kotikylppärissä, rauhassa syöty täysipainoinen lounas tai lepohetki sohvalla kirjan kanssa. Yksi kokonainen tunti, jonka annan itselleni!
Minä-aika ei ole somea, ei kalenterin järjestelyä eikä puolison kanssa telkkarin tuijottelua. Se on jotakin, mikä tekee hyvää itselleni, antaa voimia kulloisenakin päivänä. Jaksan nimittäin uskoa yhä siihen, että itseensä panostaminen on yleistä hyvää ja siitä hyötyy koko perhe.

Kuvissa omaa aikaa viime päiviltä. Ulkoilua, lukemista ja välipaloja. Ei mitään monimutkaista, vain hemmottelua ja lepoa. Uskon, että tästä lupauksesta pystyn pitämään kiinni! 🙂

Arvonta:

Danone Activia haluaa nyt haastaa myös teidät tekemään uudenvuodenlupauksia! Kerro kommenttiboksissa, mikä on sinun uudenvuodenlupauksesi,haasteesi tai mitä uutta aiot kokeilla uuden vuoden kunniaksi? Kommentoineiden kesken arvotaan 500€ lahjakortti, joka personoidaan voittajalle lupauksen toteuttamisen helpottamiseksi.
Lahjakortin yksityiskohdat sovitaan voittajan kanssa, ja se on tarkoitettu oman uudenvuodenlupauksesi/haasteesi toteuttamiseen. Lahjakortti voi siis olla esimerkiksi kuntosalille. Palkintoa ei voi vaihtaa rahaksi tai toiseksi palkinnoksi. Kilpailun säännöt löydät täältä. Osallistumisaika on 16.1. – 23.1. 2017.

 

Yhteistyössä Danone Activia

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Maanantaita!

Arki alkoi. Koko paketti lähtee tänään pyörimään; on aikataulut, harrastukset, aikainen aamu ja valmis lohisoppa päivälliseksi. Joulu meni, ja vaikka nautinkin suuresti tuosta vuoden ehkä suurimmasta juhlasta, olivat ajatukseni jo viimeiset päivät melko tiukasti tulevassa. Arki kun sattuu olemaan se elämisen perustila. Lomat ja juhlat toki katkovat arkea mukavasti ja tuovat vaihtelua, mutta arki itsessään on se, mistä elämää tulee ammentaa.

Vaikka jo syksyllä teimme muutamia muutoksia arkisiin rutiineihin, tämä joulun aika on ollut meille aikuisille myös hyvä sauma miettiä arjen pyöritystä, ja niitä muutoksia, joita toimiva elämä vaatii. Lähtökohtana se yksinkertainen ajatus, ettei arki olisi kenellekään ylivoimaisen raskasta, vaan paketti pyörisi mahdollisen kevyesti, ja jokainen meistä kokisi olevansa tyytyväinen elämäänsä. Omatoimisuus ja ennakointi ovat ehkä ne kaksi suurinta juttua, joilla meillä lähdettiin liikkeelle tähän kouluvuoden kevätpuoliskoon. Omatoimisuutta ehkä enemmän lapsille ja ennakointia meille kaikille. Yksinkertaisuudessaan nämä tarkoittavat sitä, että vaatteet ja reput katsotaan valmiiksi jo edellisenä iltana, lapset opettelevat tekemään itse mahdollisimman paljon, ja osallistuvat enemmän kotiaskareisiin. Kauppareissuja pyritään vähentämään paremmalla suunnittelulla, samoin kuin ruokahuolto pyritään toteuttamaan järkevillä arkiruokavalinnoilla, niin ettei kenenkään tarvitse kuluttaa joka päivä aikaa lieden ympärillä. Toki nuo kaikki on juttuja, joita meillä on pyritty tekemään aikaisemminkin, mutta jostain syystä tieltä tulee usein hairahdettua. Nyt kun asioista on juteltu niin aikuisten kesken, kuin lapsillekin, tuntuu, että meillä on paremmat eväät onnistua.

Miettiessäni omia unelmiani ja toiveitani, löydän itseni usein varsin arkisten asioiden parista. Toimiva arki, ja elämisen ilo, ovat ehkä ne kaikkein suurimmat unelmani vuodelle 2017. Kuulostaa kenties kliseeltä, mutta itselleni onnea tuovat hyvin yksinkertaiset asiat: Haluan tuntea kiitollisuutta iltaisin ja intoa aamuisin.

Tammikuun alku on hyvä aikaa pureutua omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Jokainen mennyt vuosi on opetus, josta voi peilata niin onnistumisia, kuin epäonnistumisiakin. Mikä meni hyvin, mikä olisi voinut mennä toisin. Niinpä hyvä olo ja toimiva arki jäävät pomppimaan ja pallottelemaan. Kumpi on kana ja kumpi muna, siitä en ole vieläkään ottanut selvää, mutta tarkoitukseni on jatkaa tämän suuren kysymyksen parissa myös tämä vuosi. Tahdon oppia itsestäni, omista voimavaroistani ja omasta tavastani elää. Mistä oma jaksaminen ja energia kumpuavat, mitkä asiat joutavat karsittavaksi.

Sain joulukuussa postia Unelma itsestä -valmennuksesta, jota minua pyydettiin testaamaan. Kyseessä on tammikuun lopussa alkava nettivalmennus, joka tähtää hyvään oloon niin henkisesti kuin fyysisestikin. En ollut ikinä kuullut valmennuksesta, enkä myöskään ollut ajatellut lähteväni mukaan mihinkään vastaavaan, mutta lopulta päätös osallistumisesta syntyi melko nopeasti. Minua nimittäin viehätti ajatus siitä, että tässä ei tarvitse etsiä itsestään sitä ulkoisesti parempaa versiota, vaan enemmänkin sisäisesti parhainta mahdollista minua.

Unelma itsestäni ei nimittäin ole yhtään sen tikimpi versio, kuin nytkään. En koe, että minun tarvitsisi olla sen timmimmässä kunnossa kuin olen nyt, tai painaa kiloakaan vähempää. Ei siksi, että kokisin pääni olevan jatkona ulkoisesti ihmisen parhaassa mahdollisessa versiossa, vaan pikemminkin siitä syystä, että koen itseni riittävän hyvänä ihan juuri tällaisena. Sitä vastoin, esimerkiksi energisyys ja elämänilo ovat asioita, joita haluaisin ammentaa itseeni lisää. Nuutunut olo, ja katkeamispisteeseen kiristetty pinna, eivät nimittäin ole asioita, joita toivon kantavani taakkanani.

Koska liike on lääke ja välttämättömyys jokaiselle keholle arjessa jaksamisessa, pidän siitä, että tuo valmennus pitää sisällään liikkumista. Omalla kohdallani tärkeintä on ehkä edelleen se kohtuullisuuden löytäminen – mikä riittää ja mikä on tarpeeksi. Ajatus siitä, että mittarina toimii vaa’an sijaan oma korvien väli, ja terveyden kivijalka nähdään sixpackia monipuolisempana rakennelmana, innoittaa itseäni.

Tuo valmennus kestää neljä kuukautta, ja niiden aikana tulen varmasti kirjoittelemaan blogiin omia fiiliksiäni hyvinvoinnista, aivan kuten olen tehnyt tähänkin asti. Mikäli kiinnostuitte valmennuksesta ja haluaisitte myös olla mukana, koodilla uudenkuunemilia saatte Unelma Itsestä Online -valmennukseen  -20%  alennuksen. Koodi on voimassa 23.1. 2017 asti (valmennus alkaa 24.1. 2017).

Ihanaa uutta viikkoa ja energistä arkea kaikille. ♡

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Aikaa saattaa päätökseen yksi vuosi, aloittaa uusi luku elämässä. Ei sillä, että uskoisin keskiyön muuttavan automaattisesti kenenkään elämää tai tuovan siihen varsinaisesti sen erikoisempaa sisältöä. Mutta uusi alku, tai puhdas pöytä, ovat usein hyviä vedenjakajia. Vuodenvaihde on ehdottomasti hetki, jolloin kannattaa kuitenkin tehdä jonkinlainen tilinpäätös, ja ainakin alustava suunnitelma tulevan varalle.

Itselleni vuosi 2016 jää mieleen tasaisuudestaan. Elämä on toki heitellyt laidasta laitaan, kuten sillä on tapanakin, mutta verrattuna edellisiin vuosiin, olo on pysynyt hurjassakin kyydissä seesteisempänä ja tasaisempana. Olen siis kiitollinen, tyytyväinen ja koen myös jonkinlaista onnistumista.

Toki toivon aina parempaa – ihminen kun olen. Silti uskon, että samoin kuin edellisinä vuosina, myös tulevana vuonna oma tekeminen ja oma suhtautuminen asioihin ovat avain onneen. Ei pikavoittoja, eikä oikoteitä. Hyvät valinnat ja itsensä kuunteleminen – niistä syntyy yleensä parhaat tulokset.

Kiitän teitä kaikkia vuodesta 2016. Viime päivien lomailu on tehnyt hyvää, ja uskon, että tammikuussa virtapankit on ladattu siihen kuntoon, että vuosi 2017 saadaan bloginkin suhteen käyntiin energisissä merkeissä. Tulevasta en liiemmin tiedä itsekään, mutta ainakin alkuvuodesta on luvassa hyvää oloa. Muuten edetään kuten tähänkin asti: Elämä kuljettaa!

Nauttikaa vuoden viimeisistä tunneista ja iloitkaa uuden vuoden saapumisesta. Edessä on jälleen 365 päivää aikaa olla onnellinen ja kiitollinen!

Hyvää uutta vuotta 2017!

Tallenna

Tallenna