Uusi vuosi ja uudet kujeet, niinhän sitä sanotaan. Mitään järisyttävän suurta ja uutta ei taida olla oman blogini osalta tiedossa, ja kuten jo eilen kirjoitinkin, niin on oikeastaan parempikin. Pitäydytään vanhassa ja korkeitaan hiotaan ja parannetaan sitä!
Sisustusta ja oman kodin rakentumista pikku hiljaa, huone kerrallaan. Puutarhaa, lapsiperheen arkea, vauvavuotta, elämää kotona ja kodin ulkopuolella, sekä sopivassa suhteessa turhanpäiväisyyksiä ja tyttöjen juttuja. Niitä toivon blogivuodelle 2013. Niin, ja tietysti toivon että alkanut blogivuosi kuluu seurassanne, kuinkas muutenkaan!


Henkilökohtaiseen elämääni toivon vuoden 2013 tuovan seesteisyyttä, rauhallisuutta, onnea, iloa ja terveyttä. Lupaan huolehtia paremmin itsestäni ja jaksamisestani – ja sitämyöden myös koko perheen hyvinvoinnista. Raastavat ja voimavaroja koettelevat ihmissuhteet aion korvata terveellä itsekunnioituksella ja todellisilla ystävillä.
Siinäpä niitä suurempia ja syvällisempiä ajatuksia alkaneelle vuodelle. Ei ollenkaan paha, että kerran vuodessa listaa nämäkin aiheet ylös. Suosittelen!

Kuvissa näkyy joululahjaa, jonka ostin itse itselleni. Lisää Tine K:n astioita, nyt mustavalkoisissa sävyissä. Tykkään niin kovasti! Astiat tilasin Grey&White -nettikaupasta. Kiitokset Katille, kaikki tulivat ehjänä perille!

Niin, ja edellisen kommentteihin vastailen illemmalla. Sen voisin luvata teille, että kommentteihin koitan jatkossakin aina vastata! 🙂 Kivaa vuotta 2013!

Useampaankin otteeseen olen pääni sisällä läpikäynyt menneen vuoden tapahtumia, ja joka kerta päädyn vain ja ainoastaan kummastelemaan, miten yhteen vuoteen saikin tupattua niin paljon asioita. Huh!
Vuosi alkoi oman talon myynnillä. Kaupat tehtiin helmikuussa, ja maaliskuun alussa muutin Niilon kanssa vanhempieni luokse, vanhaan huoneeseeni. Aika oli raskasta. Isän ikävää, parisuhteen kriisiä, toivoa, epätoivoa jne. Kuukauden kuluttua, pääsiäisenä, pääsimme vihdoin muuttamaan väliaikaiseen kerrostaloasuntoon. Sillä hetkellä yhteinen asunto tuntui lottovoitolta, ja jonkinlaista hedelmääkin tuo jälleennäkeminen ja yhteen palaaminen myös tuottivat.
Toukokuu on jäänyt mieleeni todella iloisena aikana. Blogi siirtyi tänne Bellaan, sain elämääni uusia tuttavuuksia, joku oli valmis maksamaan palkkaa harrastuksestani jne… Useampi kiva juttu ja reissu helsingissä, kevät, aurinko ja valo. Vaan pikkuhiljaa alkoi myös suunnaton väsymys ottamaan tilaa elämästäni. Vauvauutisia; Niitä jaettiin kesällä 2012. Niin iso juttu, että sen sisäistäminen vei itseltänikin aikaa. Asia, jonka ei koskaan oletettu enää tapahtuvan, tapahtui hetkellä, jona sitä oli vähiten edes ajatellut. Mistä löytyy koti, mihin muutamme ja rakennamme pesäämme. Kysymykset myllersivät päässä, ja kello tikitti korvien välissä.
Loppu kesästä asiat loksahtivat paikalleen. Täydellinen punainen tupa ikään kuin tipahti eteemme, ja seuraava kuukausi meni jännityksessä. En halunnut nuolaista ennen kuin ihan oikeasti oli tipahtanut!
Tuli syksy, tuli talokaupat, tuli lomamatka ja tuli iso masu. Tuli muutto, tuli remontti – ja pää sanoi miltei poks! Yksi elämäni rankimpia syksyjä! Ja sentään aika rankaa on ollut, että ihan maassa en rimaa pitänyt…

Rankan ja raskaan syksyn jälkeen asiat ovat asettuneet pikkuhiljaa. Asiat järjestyvät, niinhän niillä on tapana. Onni asuu uudessa kodissa, elämältä odotetaan nyt paljon. Silti toiveet tulevalle vuodelle ovat yksinkertaisia ja pieniä: Tavallista arkea! Ei suuria mullistuksia, ei isoja muutoksia. Arkea, joka kulkee omalla painollaan, rytmiä, joka helpottaa tavallista elämää.
Niin paljon isoja juttuja, niin paljon kaikkea hyvää. Tästä määrästä olisi riittänyt useammallekin vuodelle, mutta olenhan halunnut kaiken aina heti ja nyt. Taisi olla opetus.
Olen kiitollinen – väsynyt, mutta kiitollinen.

Toivotan teille kaikille oikein ihanaa alkavaa vuotta 2013. Tuokoon se mukanaan niitä odotettuja juttuja, ja muutoksiakin niitä halajaville. Hyvää ja kaunista – niitä kaikille!

Kiitos kuluneesta vuodesta, melkoinen vuosi jo ihan bloginkin kannalta! Mutta kiitos teille, jotka jaksoitte kulkea mukana. Toivottavasti jatketaan samaa matkaa myös ensi vuonna!

Nähdään ensi vuonna!

Kuvat nappasin muuten kätevästi Pinterestistä, johon olen koonnut oman kansion myös blogini kuville.

Eilen illalla lupasinkin pientä mielipidekyselyä tälle päivälle. Huomaatte varmasti, että tässä postauksessa on samat kuvat kuin eilisessä. Erona kuitenkin se, että eilen käytin vaakakuvia, ja tänään pystykuvia.
Tänään ajattelin kysellä teidän mielipiteitänne blogin luettavuuteen tulevien asioiden tiimoilta. Tällä tarkoitan lähinnä kuvien ja tekstin asettelua, kokoa jne… Jos huomautettavaa on, sen voi tehdä nyt. Kaikenlaiset ehdotukset otetaan vastaan. En tosin väitä, että mikään tulee muuttumaan – omapäinen kun olen. 🙂
Sivun oikeasta laidasta löytyy hakukenttä, jonka avulla blogista voi hakea tiettyä sisältöä hakusanan avulla. Mikäli etsii juttuja päivämäärän perusteella, löytyy tuolta myös arkisto-kohta, jossa sisältö on kuukauden kokoisina nippuina.
Oikeasta laidasta löydätte myöskin linkit kolmeen erilaiseen blogin seurantatapaan: Bloglovin’, Blogilista ja Facebook. Kaikkiin näihin päivittyy nyt puolisen vuotta käytössä olleen uuden osoitteeni sisältö. Mikäli taas seuraat blogiani bloggerin lukulistan avulla, kehoitan viimeistään tässä vaiheessa muuttamaan listaan nykyisen blogiosoitteen! Mikäli blogin seurattavuuteen liittyvissä asioissa on ongelmia tai parantamisen varaa, voi nämäkin ehdotukset jättää nyt.
Toki tähän postaukseen voi kommentoida ihan tavallisia postaustoiveitakin! Tosin blogin peruslinja ei suuresti muutu, vaikka kuinka toivoisitte. Toisenlaista sisältöä sitten toisenlaisista blogeista, eikös?

Jaahas, ja mitä sitten tulee eilen ilmoille heittämääni arvoitukseen, olen täällä hymyssä suin lukenut ehdotuksianne! Jollekulle spinning on aika tavallinen laji, mutta itse en ole koskaan edes nähnyt spinnauspyörää livenä. Muistutuksena nyt tässä kohtaa, että olen tosiaan maalta! 🙂 Koripallo taitaa kuulua ihan pakolliseen koululiikuntaan, lentopallon seurassa kului vuosia ja pilates on yksi lempparini.

Mitkä lajit sitten taas eivät kuulu siihen omaan mukavuusalueeseeni? Kaikki liian hidastempoinen, ja hiljentymistä vaativa tietenkin. Joogaa on tullut koitettua, mutta niin trendikästä kuin se aikanaan olikin, tuottaa itselläni vaikeuksia nollata ajatuksiaan noinkin totaalisesti. Toinen laji jonka olen tuominnut mukavuusalueeni ulkopuolelle on golf, jota en tosin koskaan ollut edes koittanut. Valitettavasti eilisen ensikosketuksenikaan perusteella ei kärpänen puraissut. Ihan liikaa asioita, joihin pitäisi keskittyä ja tietoisuuteensa siirtää. Golf sopii Agatha Christien kirjoihin ja Midsomerin murhiin – ei minulle. Kokemusta rikkaampana voin kuitenkin todeta tuntevani itseni loppujen lopuksi aika hyvin!

Kommenttienne joukossa oli se oikeakin laji, mutta tässä kohtaa taisi olla kyse enemmän tiedosta kuin arvauksesta. Muistan sitten vaikka jotakuta tähän postaukseen parannusehdotusta tai toiveitaan jättänyttä.

Iloa tiistai päiväänne!