Ei bloggaamiseen, eikä sisustamiseen, vaan ihan yksinkertaisesti ylensyömisestä!

 Olen kokeillut sekä uudet, että vanhat omenareseptit, maistellut, maistellut lisää ja sitä rataa…

Seuraavan viikon ajan meillä syödään omenat omenana. Päätetty!

Lupasin muffinien ohjetta, ja tässäpä sitä tuleekin!
Nämä herkkuset eivät sisällä lainkaan voita, tai muita kovia rasvoja, vaan leivontaan on käytetty auringonkukkaöljyä. Ihan rypsiöljykin käy, mutta sattui nyt vaan tuo pullo käteen.
Leseet ja manteli antaa muffineihin ainakin terveellisen vivahteen, ja sokerin määrää voi hiukan ohjeesta pienentää, jos haluaa terveellisemmän vaihtoehdon. Eli enemmän sellaisen aamiaismuffini tyyppisen.
Nyt kuitenkin ihan kaikilla herkuilla. Päälle sirottelin vanilja- ja tomusokeri sekoitusta.
Leseinä käytin neljän viljan lesesekoitusta, mutta mikä vain käy, mitä kaapista sattuu löytymään.

Huh, kaksi päivää siivousta takana. Eihän sitä nyt tosin ihan kahta päivää ole putkeen siivonnut, kun väliin on pitänyt mahduttaa ulkoilut, leikit kauppareissut ja muut jutut, mutta noin niin kuin yleisesti päivät on kuluneet siivoillessa. Kahden päivän aikana koti on imuroitu neljästi ja lattiat pesty kahdesti. Ihan vain, jos joku ihmettelee, miten reilun sadan neliön siivoukseen saa kulumaan kaksi päivää 🙂

Mä olen niitä ihmisiä, jotka saa suuren nautinnon, kun hellannupit ja jalkalistat on käyty hammasharjan kanssa läpi.

No, mutta joka tapauksessa viikonloppu on kiva aloittaa siistissä kodissa. Kukat vielä maljakkoon ja sitten voi vain nauttia.

Tuossa kahvitauollani kuvailin hiukan keittiössä. Ei mitään uutta. Samana on pysynyt, vaikka ideoita tietysti olisi vaikka miten. Mutta kaikkeahan ei voi saada, ja oikeastaan ne ideat ja unelmat on kivoja; niillähän se mielenkiinto yleensä elämään säilytetään.

Pieni ja ahdashan tämä köökki on, mutta sille nyt ei voi mitään. Kuvaaminenkin on aika hankalaa, kun etäisyyttä ei kovin helposti saa, joten fiiliskuvia tällä kertaa.