Tällä kertaa tuliselta.
Sopiva sekoitus chiliä, valkosipulia ja yrttejä. Niistä syntyy maistuva pastakastike!

Haudutetaan pitkään, jotta maut irtoavat. Maistellaan jatkuvasti, kun ei pystytä pitämään näppejämme erossa.

Ihan oikeasti. Ei harmita kesän loppuminen, ei pelota pimeys. Uutta kohti vaan, niin ajattelen.
Ole pari päivää puuhastellut (lue siivonnut ja järjestellyt) kaikenlaista. Pakannut kesäkamoja laatikoihin, karsinut kiertoon menevää kamaa kaapeista, suunnitellut välttämättömiä (ja vältettäviäkin) hankintoja, poistanut nyppyjä villavaatteista, nautiskellut kynttilän tuoksusta ja uppoutunut siinä sivussa lukemaan. Joku voisi sanoa, että olen kotoillut, mutta kiellän jyrkästi. Ihan kamala sana! 

Siis mitään blogijuttuja ei nyt oikein ole.
Kaikenlaista kotihommaa. Komeroita, kaappeja, suunnitelmia ja ideoita. Syksyllä iskee sellainen perusteellinen siivouspuuska. Koko kesä on eletty lähinnä ulkona, ja nyt alkaa valmistautuminen talven sisälläoloon. Ihan niin kuin sitä talven komerossa viettäisi, mutta kaipa nekin on joskus siivottava, ja syksyiset sadepäivät on siihen parasta mahdollista aikaa.

Koitan vielä keräillä ulkoa mahdollisimman paljon kukkia. Surullista, että pian näidenkin tilalla on viikonlopuksi hankittu marketin ruusupuska.