Onhan se uusi viikko mukava aloittaa iloisena ja onnellisena. En muista, koska olisin ollut viimeksi näin innoissani jostakin! Olen haahuillut keittiössä, hypistellyt tavaroita, ja siirrellyt asioita paikasta toiseen. Pohtinut, miltä mikäkin näyttää sitten uudessa keittiössä. Samalla tietenkin on pitänyt pohtia, minne kaikki keittiön huonekalut siirretään remontin ajaksi, miten toimii ruokahuolto ja arki, kun talon suurin ja tärkein huone on pois pelistä.

Meidän keittiösuunnitelmat ovat muuttuneet todella paljon niistä ensimäisistä, joita teimme kun pari vuotta sitten muutimme tänne. Hyvä niin. Tuolloin en ollut varma ihan joka ratkaisusta, nyt sen sijaan tiedän tarkalleen mitä tahdon, ja miltä keittiön tulee näyttää.

Koska ihan heti ei kuitenkaan päästä aloittamaan, ajattelin ottaa kaiken ilon irti suunnittelusta ja haaveilusta. Oikeastaan koko remonttiprojektissa puolet ihanuudesta on juuri siinä. Että saa suunnitella ja visioida. Maalata mielessään huoneita eri näköiseksi.

Näin innostuneissa tunnelmissa potkaistaan uusi viikko käyntiin. Loistava fiilis, joka saisi jatkua vaikka loputtomiin!

Ihanaa uutta viikkoa teillekin!

Kuten olen kertonutkin, meillä ei kesän aikana remonttijutut edistyneet ollenkaan.
Kun ei ole kesälomia, ja puutarha on kuitenkin sen verran suuri, meni kaikki ylimääräinen aika pihatöissä. Niin, ja tietenkin niissä puutöissä. Tässä siis yksi syy siihen, että syksy on tervetullut, ja odotan elämän hetkeksi hiukan rauhoittuvankin.
Kuten varmaan muistattekin, meillä oli viime keväänä tosi hyvä draivi rempan suhteen, ja toivon todella, että sama into saadaan nyt syksyllä näihin juttuihin jälleen mukaan. Tekemistä on joka huoneessa, ja valitettavasti moni juttu on sitä sellaista ”ei niin näkyvää”, ja vasta noiden jälkeen päästään siihen pintojen freesaukseen.

Tässä on nyt kesän mittaan pohdittu ja punnittu, että mistä se remontti sitten syksyllä aloitetaan. No, kuten kerroin, perjantaina todellakin hypin riemusta, kun varmistui, että keittiö sai vihdoin purkutuomion! Jee, kohde, jonka remontointia olen odottanut enemmän kuin mitään muuta! Huone, jossa me vietetään kotiajasta 90%. Siis silloin, kun ei nukuta.

Ainahan nämä suunnitelmat elävät ja muuttuvat, mutta tässä keittiöremppapäätöksessä parasta on se, että enää ei voi perua. Me nimittäin myytiin tämä vanha keittiö perjantaina!

Hyvästi laminaatit, ja tervetuloa puulattia. Turha varmaan edes hehkuttaa, miten innoissani olen! 🙂

Kuvassa perjantain puunaus- ja siivousurakasta väsynyt (mutta kaikesta muusta tosi onnellinen) keittiörempan odottaja… 🙂

Perjantaina tuli todellakin todistettua, että positiivinen ajattelu vie pitkälle. Vielä illalla viimeiseksi varmistui iso siirto tulevan rempan osalta, ja hetken aikaa sain hyppiä riemusta kuin pikkutyttö.
Tänään launataina fiilis on ollut vähintäänkin juhlava, sillä jo toistamiseen parin viikon sisällä saimme heittää parhaat niskaan, ja suunnistaa kesäisiin juhliin. Tällä kertaa äitini pyöreille vuosille kilistellen. Oikein kiva päivä siis, perheen ja sukulaisten parissa.

Jotta kyseessä ei olisi liian täydellinen viikonloppu, pitää tietenkin jotain huonoakin sattua. Ja sehän kirjaimellisesti sattui, kun ampianen pisti viikon sisään jo toistamiseen. Täytyy myöntää, että sietokykyni on nyt kertakaikkiaan täynnä! Tässä sitä nyt sitten näpytellään pelkän vasurin varassa, ja kieltämättä pelkkä ulos meneminenkin alkaa kammoksuttamaan. Taidan viettää loppukesän ihan sovinnolla sisätiloissa. Kyllä, mulle on tainnut muodostua ampiaskammo!

Tänään sänky kutsuu aikaisin. Paitsi serkustelusta väsyneitä lapsia, myös äitiä. Niinpä taidan julistaa tälle illalle radiohiljaisuuden ja laittaa silmät kiinni. Siinä uskossa tietenkin, että huominen on jälleen hyvä päivä!

Ihanaa kesäviikonloppua, ja varokaa vihaisia pörriäisiä!!!