Terveisiä ja kiitoksia

23.7.2017

Sunnuntai-iltaa ihanat!

Ihan heti suuri kiitos edelliseen postaukseen jättämistänne kommenteista. Kiitos, että nappasitte kiinni ajatuksestani ja kiitos, että suhtauduitte siihen niin hyvin. Ja vaikka joskus kommenttiboksissa sitä pahaa oloa puretaankin, pitää kuitenkin sanoa, että suurimmaksi osaksi boksi täyttyy sydämellisten ihmisten sydämellisistä sanoista. ♡

Ajelemme juuri kotiin kesäisestä Helsingistä, jossa vierähti koko sunnuntaipäivä. Suomenlinna tarjosi aurinkoa ja raikasta tuulta, sekä mukavan irtioton viikon päätteeksi. Pitkästä aikaa myös kamera lauloi reissussa ja tallensi sisäänsä ison joukon perhealbumitavaraa. Upeissa maisemissa on ilo kuvata. Niin, ja kuvaamisen iloa tähän kesään tuo myös ajatus syksystä. Silloin pääsen nimittäin aloittamaan valokuvausopinnot, joista olen jo pitkän haaveillut.

Mutta nyt keskityn pitämään vieruskaverini hereillä. Takapenkki hiljeni jo.

Ihanaa iltaa! ♡


Kesän paras idea!

17.7.2017

No hello! Kyllä täällä ollaan vaikka hetkellinen radiohiljaisuus ottikin vallan. Välillä täytyy pyhittää joku päivä ihan vain sille elämisellekin, ja kesä on kai siihen ihan parasta aikaa. Ja täytynee myöntää, että tässä kohtaa lasken jo tunteja miehen lomaan, sillä voinen vannoa, että bloggaamisen ilokin ottaa harppauksen eteenpäin, kun sitä blogiaikaa ei tarvitse napsia omista yöunista. 🙂

Ihan raatona täällä ei suinkaan ole makoiltu, vaan enemmänkin voimaannuttu vähän monipuolisemmin. Eilinen päivä osoittautui ehkä yhdeksi kesän parhaimmaksi ja terapeuttisimmaksi, ja se olikin jatkoa kesän ehdottomasti parhaalle idealle.
Tuossa nimittäin keksittiin ystävän kanssa eräänä ilta viinilasin äärellä vaihtaa talkoovoimaa. Oikeastaan ajatus kumpusi siitä, kun molemmat luettelivat niitä keskeneräisiä projektejaan sekä projekteja, joita ei ole edes vielä saatu aloitettua. Aikaa ja käsiä on lapsiperheessä rajallisesti, ja valitettavasti se työkin usein haittaa harrastamista. Tähän asti hienot suunnitelmamme ovat lähinnä naurattaneet ja ne on kuitattu sillä, että ehkä sitten joskus eläkkeellä on aikaa. Samalla ne puutarha- tai remonttihaaveet kuitenkin olisi hienoa saada toteutettua nyt ja heti. Koska tällä menolla mikään pikainen tehotekeminen ei kuitenkaan ole mahdollista, saimme idean yhdistää kahden perheen voimat ja kahden perheen projektit. Kun käsipareja on enemmän, hoituu hommatkin sukkelammin ja valmista saadaan varmasti ennen eläkepäiviä.

Eilinen hellepäivä huiskittiin naisten kesken ystävän puutarhassa. Lapio lauloi ja valmista tuli. Miehet saavat jatkaa samaisen sisäpihan kimpussa pihakivien asennuksella, kun taas me vuorostamme saamme apukäsiä, jotta tuo kesähuone vihdoin saataisiin kuntoon. Talkoot ovat oikeastaan niin älyttömän hyvä idea, että ihan harmittaa, kun sitä ei ole keksitty aikaisemmin! Ehkä se on yksi sellainen juttu, mikä nykyelämisestä on hiipunut hiljalleen pois. Kun ennen jokaisessa kyläyhteisössä vallitsi vankka talkoohenki, nykyisin ollaan jotenkin enemmänkin perhekeskeisiä. Jokaisella on omat hommansa, ja mitäpä niillä muita vaivaamaan. Mutta suosittelen kyllä tätä palvelusten vaihtoa. ”Me tullaan teille tekemään se ja se, ja te tulette meille tekemään sitä ja tätä?” Eihän siihen sen ihmeellisempää tarvita! Eikä kai niiden töidenkään tarvitse mitään hirveän isoja olla.

Se on muuten hassu juttu, että kitkeminen ja kuokkiminenkin tuntuvat ihan älyttömän mukavalta, kun niitä voi vaihteeksi tehdä jossakin muualla, kuin omassa pihassa! Tässä ideaa kehitellessä mietin, että pätisikö sama jopa niinkin tympäännyttävään hommaan kuin ikkunoiden pesu! 😀

Vaikka ulkona on vehreää ja kukikasta, ja pionitkin ilahduttavat yhä maljakossa, teki mieleni saada sisälle myös lisäannos vihreää. Suuri peikonlehti auttoi heti asiassa ja toi mukavasti väriä sisustukseen.

Täällä herättiin harmaaseen päivään, mutta josko tuo tuosta päivän mittaan kirkastuisikin. Sitä ainakin toivotaan.
Mukavaa uutta viikkoa teille kaikille!


Meidän hoodeilla

08.7.2017

Hejsan, ja aurinkoa lauantaihinne!

Kesä palasi eilen, ja me vietettiinkin lasten kanssa jotakuinkin koko päivän ulkona. Kitkettiin vähän siellä sun täällä, ja laitettiin muutenkin pihaa taas parempaan kuntoon. Tänään on vuorossa nurmikonleikkausta, joka tietenkin viimeistelee sitten koko lystin.
Mutta ihan koko päivää ei tietenkään tehty hommia, vaan iltapäivällä otimme fillarit allemme ja poljimme kesäkahvilaan.

Kesäkahvila Kaneli toimii tuossa ihan meidän nurkilla, mikä jo sinänsä on melkoinen juttu. Se että kahvila sattuu vielä olemaan erittäin tunnelmallinen ja pysäyttäväkin, on tietenkin silkkaa plussaa. Pappi Jaakobin talossa on katseltavaa ja kahvila ilahduttaa kotitekoisella pullalla, sekä esimerkiksi raparperipiirakallaan. Loisto paikka, suosittelen käymään!

Ihan kahvilan vieressä onkin sitten koulutilan lampaat, joita lapset tykkäävät käydä katsomassa pitkin kesää. En toki vastustele, sillä haaveilen edelleen omista lampaista. Mutta se asia on siellä ehkä sitten joskus -listalla. 🙂

Sellaista meidän hoodeilla. Ja tänään mitä todennäköisemmin sama kierros uudelleen! 🙂

Ihanaa viikonloppua!