Vihdoin hyasintteja!

28.11.2017

Ei tule joulua ja joulunaikaa ilman hyasintteja, se jos mikä on varmaa. Pitkään noita palleroita pitikin joutua odottelemaan, ja pieni kateus kirpaisi joka kerta, kun näin instagramissa jollakulla hyasintin poikasia. Vaan onneksi viime perjantaina hyasintteja sai jo täältäkin ja pääsin nauttimaan kauan odotetuista kukkasipuleista. Jotka muuten ovat mielestäni kauneimmillaan juurikin näin nuppuna, tai sitten tällaisena matala, mutta ihan pikkuisen auenneena – vain sen verran, että kukinnon väri hieman pilkistää lehtien lomasta.

Kuten edellisinäkin vuosina, hamstrasin kuistille taas kunnon arsenaalin hyasintteja, koska siellä ne pysyvät virkeänä ja nuppuisina pitkään. Jotta jouluruusut, amaryllikset ja hyasintit kestäisivät muutenkin pidempään, kannan ne usein yöksi kuistille ja siellä ne ovat myös päivät, joina niitä ei kuitenkaan olisi kukaan ihailemassa. Samaa viileähoitoa annan myöskin alkuvuodesta esimerkiksi tulppaaneille ja tietysti kaikille leikkokukille ihan koko viileän kauden. Sisällä lämpimässä kun kasvit kukkivat niin nopeasti loppuun, että niitä saisi olla ostamassa lisää alvariinsa. Ainoastaan pahimmilla pakkasilla sipulikasvitkaan eivät kuistin kylmyyttä siedä. Toistaiseksi ainakin nämä joulun ajat ovat kuitenkin olleet oikein hyvää aikaa kukkien kylmäsäilyttämiselle kuistilla. 🙂

Olen ihan hurjan rakastunut noihin nappi/vetoketjufarkkuihin, joista juuri teille kirjoittelinkin. Vihreän lisäksi löysin tällaisen kivan tauben sävyn, joka on helppo yhdistää miltei mihin tahansa neuleeseen. Jostain syystä olen nyt kuitenkin rakastunut tuohon lämpimään vaaleanpunaiseen. Ja tosiaan, en voinut joskus sietää vaaleanpunaista, kuten Ninnu eilisen postauksen kommenteissa muistelikin. Mutta niin se mieli muuttuu! Ja tämä neuletakin sävy on muuten hyvin sama, kuin noissa joulukattauksen paperikuusissa.

Vapaa ilta! Harrastukset alkavat harventua vuoden loppua kohden, ja tällaiset illat tulevat kyllä rehellisestikin sanottuna jo tarpeeseen. Aion siis nauttia hyasinteistani, kynttilänvalosta ja kuumasta glögistä. Ihan rauhassa ja kiirehtimättä minnekään. Paitsi pyörittämään pyykkikonetta ja pesemään koiraa. Pakkasia odotellessa..!

Suloista tiistain jatkoa! ♡

Tallenna


murhamesarit ja mestarietsivät

26.11.2017

Sunnuntaita!

Voi kylläpä on melkein tyhjä olo, kun maailman parhaat pikkujoulut on takana, ja sisko lähetetty kotimatkalle. Toisaalta vuoden kohokohta antoi taas mukavasti voimia ihan tavalliseen arkeen ja toi kaivattua ilonpitoa synkkään marraskuuhun. Vaikka kuinka yritän miettiä, en keksi parempaa konseptia näille pikkujouluillemme, kuin  Murhamestarit ja murhamysteeri-illallinen. Se vain on niin täydellinen tapa viettää aikaa yhdessä, ja sopii loistavasti kahdelle pikkuisen varhaisseniilille juhlijalle. Tänä vuonna ilta oli erityisen onnistunut, sillä nakkasimme palkinnon illan voittajina, ja voimme ihan rehdisti pitää itseämme mestarietsivinä. Vaatimattomuus kun ei kuitenkaan ole koskaan kaunistanut ketään. 😀 Palkintoskumppa arkistoitiin viinihyllyyn odottamaan ensi vuoden pikkujouluja, sillä on vähintään sanomattakin selvää, että perinne jatkuu, ja ensi vuonna ratkotaan jäälleen yhteistuumin kiperää murhatapausta.

Jos ette ole koskaan kokenut murhaillallista, suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Kolmen ruokalajin ja kinkkisen murhan aikana, reilu kolmituntinen kuluu kuin siivillä, ja tilaisuus sulattaa myös sen peri suomalaisen ravintolakulttuurin. Ajatusten vaihtoon ajautuu tuiki tuntemattomienkin ihmisten kanssa, ja tilaisuus yhdistää jännällä tavalla kaikki läsnäolijat. Näytelmäpätkien ja ruokailun lisäksi illan aikana tutkitaan todistusaineistoa ja kuulustellaan epäiltyjä. Ja parasta on tietenkin jutun jälkipuinti, jota mekin harjoitimme aina sunnuntain puolelle samalla kun katselimme Yle Areenasta uusia mysteerijuttuja. Mutta hei, harjoitus tekee mestareita! 😀

Tämä sunnuntai kuluu ehdottomasti siinä, kun ohjelmoi itsensä taas arkiseen moodiin ja valmistautuu maanantaiaamuun. Onneksi tunnelin päässä on valoa uusien pikkujoulujen muodossa. Nimittäin perjantaina on taas tiedossa seuraava annos juhlintaa! 🙂

Sunnuntaina huristetaan imuria ja pyöritetään pyykkikonetta. Nuo asiat kun kuuluva sunnuntaihin yhtä varmasti kuin murha pikkujouluihin.

Leppoisaa sunnuntaipäivää ja tsemppiä uuteen viikkoon!

Tallenna


vihdoin perjantai

24.11.2017

Kylläpä on ollutkin pitkä viikko! Oletin nimittäin, että tämäkin viikko menisi yhtä nopeasti, kuin kaikki kaverinsa, mutta olin väärässä. Odottavan aika on tosiaankin pitkää!

Siinä, missä minä olen odottanut siskoni saapumista viikonloppuvieraaksemme, on lapsetkin odottaneet tätiään vähintään yhtä hartaasti. Jopa niin paljon, että siivosivat aamulla jälkiään ja petasivat jopa sänkynsä. Täysin pyytämättä ja yllättäen, kuten ulkoministeriön asiakirjat Jäätteenmäen faksissa. 🙂

Tiedossa on siis kahden päivän karonkka, jonka aikana juhlitaan siskon kanssa jo perinteeksi muodostuneella tavalla pikkujouluja. Hyvän seuran lisäksi ohjelmaan lukeutuu jälleen murhaillallinen, ja mitä todennäköisemmin sohvalla löhöilyä ja laadukasta keskustelua. Tänään pitää ehkä katsella jokin dekkaripätkä, jotta pienet harmaat aivosolumme olisivat huomenna valmiina ratkomaan kiperää murhaa. 🙂

Keli vaihtui taas valkoisesta mustaksi, mutta yritän pitää tuota talven vaaleutta vallitsevana mielentilana. Pehmeät sävyt sisustuksessa ja vaatteissa auttavat suuresti kun ikkunoiden takana aukeaa synkän musta maisema. Suosittelen kokeilemaan. Tulee melkein ihan valaistunut  olo. 🙂

farkut⎟Please Jeans
neuletakki⎟Lifestyle La Luna
kengät ja pusero⎟ikivanhat
juliste⎟Printler⎟saatu

Näissä pastellinsävyisissä tunnelmissa toivottelen teillekin oikein ihanaa ja levollista viikonloppua! ♡

Tallenna

Tallenna