Hiphei, ja sunnuntai-iltaa! Täällä viikonloppu on mennyt enemmän tai vähemmän synttärihumussa. Ensin valmisteluissa, ja tänään sitten tositoimissa, eli juhlimalla.

Oikein hauskat ja iloiset kekkerit, vaikkakin juhlakalu jännittämisen jälkeen vähän aluksi vierastikin vieraitaan.

Tarjoiluina tänään oli sekä suolaista että makeaa:

Jääkaappiin jäi puolikas kakku, kokonainen voileipäkakku ja yllin kyllin muutakin syötävää, eli ihan mentiin perinteisesti menekkiarvioissani. Toisaalta, ei ne ole juhlat eikä mitkään, jos ei jää vielä herkkuja tulevillekin päiville.

Vielä olisi kasa tiskiä ja muuta raivaamista, mutta sitten kutsuu kyllä jo sänky. Kiva, mutta raskaskin, viikonloppu alkaa olla takana. Pientä kriiseilyä siitä, että vauvani on nyt kolmevuotias, mutta eiköhän tästäkin yli päästä.

Ihanaa sunnuntai-iltaa ja kaikkea hyvää alkavaan viikkoon!

Tiedättekö sen iltapäivän hiipivän pikkunälän, tunteen joka ilmenee väsymyksenä ja keskittymisen herpaantumisena. Oma elimistöni huutaa ainakin ravintoa aika tasaisin väliajoin. Aamupuuro seiskan jälkeen, lounasta ennen puoltapäivää, ja sitten jotain pientä jonka avulla jaksaa päivälliseen asti. Tutkimusten mukaan iltapäivä on monelle se sudenkuoppa, jossa tulee tartuttua suklaapatukkaan tai leivonnaiseen. Verensokeri kaipaa piristystä, mutta suuhun tulisi laittaa jotakin, minkä avulla energia virtaa kroppaan tasaisemmin, eikä seurauksena ole kahta kauheampi väsy.

Indiedaysin ja Elovenan yhteistyön myötä pääsin kokeilemaan Elovenan kauraisia välipalapatukoita, ja käsilaukun lisäksi ne löysivät tiensä aika nopeasti myös iltapäiväkahvin kaveriksi.

Olen ollut pitkään sellainen patukkatyttö. Jonkinlainen välipala pitää kulkea laukussa miltei aina, ja autossakin on yleensä todisteita patukkariippuvuudestani käärepapereiden muodossa. Kun kroppa ei jostain syystä saakaan energiaa tasaisin väliajoin, patukat pelastavat pinnankiristymiseltä, ja isommalta suklaanhimolta. Alunperin tarrasin aina erilaisiin proteiinipatukoihin, mutta jossain kohtaa älysin yhdistää vatsavaivat kiireellä napattuihin välipaloihin, ja proteiinipatukat ovat jääneet siitä saakka kaupan hyllylle.

Elovenan hedelmäisen kauraisia välipalapatukoita on kahta erilaista; Mansikka-Vadelma ja Kaakao. Molemmat ovat koostumukseltaan raakapatukkamaisia, hedelmistä, kaurasta, marjoista/kaakaosta puristettuja, ilman mitään lisättyä. Näistä ei siis löydy lisättyä sokeria eikä lisäaineita, vaan rehellistä aitoa tavaraa.

Hedelmien, marjojen ja kaakaon lisäksi patukoista löytyy tietysti kauraa, joka on ravintoarvoltaan monipuolinen vilja. Kaura sisältää tasapainoisessa suhteessa hiilihydraatteja,
proteiinia ja rasvaa, sekä runsaasti ravintokuitua. Kauran kuidusta iso osa on liukenevaa kuitua eli beetaglukaania, joka hellii vatsaa ja
auttaa hallitsemaan myös kolesteroliarvoja. Kuitu tasaa verensokerin vaihtelua ja pitää nälän loitolla
pidempään. Kaura sopii myös gluteenittomaan ruokavalioon, jos se on tuotettu erillään muista viljoista eli
se on niin sanottua ”puhdasta kauraa”.

Itse tykästyin varsinkin tuohon Mansikka-Vadelma -patukkaan, koska siinä on marjojen tuoma raikkaus. Koemaistatus lapsilla meni tasaisesti, toinen piti enemmän marjoista, toinen kaakaosta. Proteiinipatukoita en ole koskaan halunnut lapsille antaa, mutta näissä kyllä plussana on juuri se, että luonnolliset raaka-aineet sopivat myös pienemmille. Toinen plussa tulee saatavuudesta, sillä Elovenan tuotteita löytyy niistäkin kaupoista, joissa ei ole protskupatukoita tai urheiluravinteita.

Vaikka patukkavälipalat on ollut mulle ennen sellainen reissussa napattava energianlähde, nämä ovat maistuneet myös ihan kotona. Aamukahvin haluan juoda tuntia ennen aamupalaa, mutta iltapäiväkahvin kanssa kaipaan usein jotakin ”kastettavaa”. Jotain pientä, mikä nostaa verensokeria, ja estää iltapäivän nuupahtamista. Pienet patukanpalat tuntuvat joulun suklaakonvehtien jälkeen loistavalta valinnalta kahvin kylkeen. Hedelmien luonnollinen makeus taltuttaa makeannälkää, mutta ei nosta verensokeria piikiksi asti. Pieniksi paloiksi leikattuna patukasta tulee myös nautittua eri tavalla. Vähän kuin nappaisi sen muutaman palan suklaata kahvin kaveriksi.

Lukijakilpailu:

Kerro komenttiboksissa, missä tilanteessa Elovena pelastaa sinun päiväsi? Yksi onnellinen voittaa palkinnoksi Elovenan tuotepaketin. 🙂

Jätä kommenttisi viimeistään huomenna maanantaina (18.1.2016), ja olet mukana arvonnassa.

Kivaa sunnuntaita! Elättelen toiveita, että ehtisin tänään taloprojektissani jo maalausjuttuihin. 🙂

Vaikka kaikki se juhlallisuus, mikä loppuvuoteen kuuluu, toki piristää ja tuntuu hauskalta, on tämä ihan tavallinen viikonloppukin silti melkoisen mukavaa aikaa. Aikaa on enimmäkseen vietetty kotona, ja ehkä se juuri on sitä parasta. Kun ei tarvitse mennä minnekään, ei ole kiire eikä hoppu.

Lapset lähtivät ruokailun jälkeen isänsä kanssa luistelemaan, ja minä jäin tekemään hommaa, jonka deadline on tänään. Viime tipassa, mutta kuitenkin aikataulussa. Niin mulla on tapana ajatella.

Koska munia sattui kaapista löytymään vielä kaksi, päätin tehdä pannarin pienille punaposkille iltapalaksi. En edes muista koska meillä on viimeksi syöty pannaria, siitä on aikaa vaikka miten. Ohje on sama vanha, maailman paras pannukakku. Tämä maistuu aina – itse tehdyn mansikkahillon kanssa, tai ilman.

Vielä hiukan pyykkikoneen pyöritystä ja iltatoimet, sitten ollaankin valmiina uuteen viikkoon ja uusiin kujeisiin.

Suloista sunnuntai-iltaa!

Tallenna