Pieniä muistoja (sisältää arvonnan)

06.3.2019


Kaupallinen yhteistyö ⎮ Coolstuff


Keskiviikkoheipat!

Mulla on instagramissa sellainen henkiökohtainen tili. Ei siis Uuden Kuun Emiliaa, vaan ihan itseäni. Ja vaikka en olekaan ahkera päivittäjä silläkään puolella, se mikä hommassa kuitenkin viehättää on juurikin ”instant”. Sillä tilillä ei nimittäin ole suoristettuja linjoja, vaan ihan sellaisia realistisia kännykkäkuvia. Ja ajatella, että aikoinaan tavallinen valokuvaaminen oli just sitä. Teetettiin kuvat, joita ei voinut edes esikatsella. Ja entä pikakamerat, jotka tulostivat kuvat hetkessä! Pieniä muistoja tallennettiin paperiversiona jääkaapin oviin ja päiväkirjan väliin.
Kaupallisessa yhteistyössä Coolstuffin kanssa pieniä muistoja, pikakamerajuttuja, lahjavinkkejä sekä postauksen lopussa arvonta!

Coolstuffin valikoimasta bongasin itse laitteen, jollaisesta on jo pitkään esikoisen kanssa puhuttu. Nimittäin pikakameran! Kodak Minishot on pienikokoinen digitaalinen pikakamerajoka tulostaa valokuvan alle minuutissa. Toisin kuin ne lapsuutemme pikakamerakuvat, nämä kestävät ikääntymistä, sormenjälkiä ja vesiroiskeita.
Käytännössä valokuvapaperi tekee kameran sisällä neljä kierrosta joiden aikana keltainen, magenta ja syaani värisävy tulostuu lämmön avulla. Ja sitten vielä se neljäs kierros, joka viimeistelee kuvan pinnan.

Minishot-kamerassa on 10 megapikselin kuvakenno, 1,7 tuuman LCD-näyttö, automaattitarkennus ja automaattinen valotuksen mittaus. Sisäänrakennettu WiFi mahdollistaa myös kuvien tulostamisen suoraan älypuhelimesta tai tabletista. Ladattavan sovelluksen avulla voit siis myös tulostaa kuvia puhelimen tai tabletin muistista. Kameraan on ostettavissa myös lisäpaperipakkauksia ja Coolstuffin valikoimissa on myös muita valokuvatuotteita.

Itse tulostelin joitakin kuvia puhelimestani, sillä puuhailen niistä pientä muistojen moodboardia. Pieniä tärkeitä hetkiä, jotka on kasaantunut puhelimen muistille. Toisaalta ajattelin, että joskus kuvan muuttaminen konkreettiseksi jo kuvaushetkellä, voi olla aika ihana juttu. Ikään kuin jättää jälkeensä sormiin tuntuva muisto kyseisestä hetkestä. Itselläni on esimerkiksi lompakossa nippu juhlissa kuvattuja ja tulostettuja kuvia. Niitä katsellessa tulee aina iloiseksi. Tämä digiaika kun on vähän mennyt siihen, että ne oikeatkin muistot ja hetket kuultavat vain sieltä jostakin sormenjälkien peittämän kosketusnäytön takaa.

Kodak Minishot on kiva lahjaidea myös nuorisolle. Kaverin kassa otettu selfie tai lempparitubettaja on kiva siirtää paperille ja laittaa esiin. Joskus näin jonkin kuvan, jossa koristevaloketjuun oli kiinnitetty pieniä valokuvia. Se oli aika ihana idea.  Coolstuffin verkkokaupasta löytyy toki muitakin hauskoja lahjaideoita.

Hedelmä- ja vihannespussit on hauska muistaminen, jolla on käyttöä. Retro kirjaintaulu voisi muistuttaa eteisessä avaimista, tai toimia esiteinin huoneessa varoitustauluna erilaisista mielentiloista ja bluetooth-paikannin ihmiselle, jonka avaimet on aina hukassa! Löytyipä tuolta muuten just sellainen valoklipsinauhakin, johon valokuvia tai kortteja on kiva ripustaa! Ja hei; Coolstuffilta löytyy myös se ananaskaira, jota joskus hehkutin!

Arvonta:

Linkitä kommenttiboksiin lahjaideasi Coolstuffin sivuilta ja voit voittaa 30 euron Coolstuff -lahjakortin. Kerro myös, kenelle lahjan antaisit vai olisiko se kenties itsellesi. Jätä kommenttisi viimeistään keskiviikkona 13.3. 2019 ja olet mukana arvonnassa. Arvonnan säännöt löydät täältä.

Leppoisaa keskiviikon jatkoa! ♡


Klaaran oma huone

04.3.2019

Hellurei ja maanantaita!

Kerroin heti vuoden alkajaisiksi, ettei meidän yläkerran aula ole sitten loppukesän ollut entisensä, ja lupasin palata aiheeseen, mutta vissiin sekin on sitten jäänyt. Korjataan kuitenkin tilanne nyt. Sillä niinhän ne sanovat ”parempi myöhään kuin ei milloinkaan”. 🙂

Yläkerran aula -tunnisteen takaa löytyy postauksia ja kuvia siitä, mitä tämä tila on ennen ollut. Periaatteessa ihan kiva ”välitila”, mutta suoraan sanottuna enemmänkin sellainen hukkatila. Nämä tällaiset huoneet on paikkoja, jotka näyttävät kivoilta kuvissa, mutta niiden käyttöaste on jotakuinkin täysi nolla. Tässä tapauksessa aulatilan tärkein tehtävä oli kirjojen säilytys.

No viime kesänä tuli sitten pakottava tarve saada esikoiselle oma iso huone, ja muutaman yön sitten pyörinkin sängyssä ja mietin, että mites mä sellaiseksi muutun. Kylmät vintit on toki vielä ottamatta käyttöön, mutta projekti vaatii paitsi aikaa, myös rahaa. Niinpä sitten asetuin makuulle yläkerran aulan kirjakaappien eteen ja totesin, että jos minä mahdun siihen pitkin pituuttani, siihen mahtuu myös Klaaran sänky, joka on tehty aikana jolloin ihmisen keskimitta oli jotakin 160cm ja rapiat.
Ja siitä se idea sitten lähti. Ja niin lähti myös se puolivuotinen kirjakaappiprojekti, joka itse asiassa saatiin päätökseen vasta muutama viikko sitten. Ensinhän ne kirjat lojuivat keskellä pianohuoneen lattiaa, ja sitten olohuoneen puolella muutaman kuukauden kirjakaapin edessä ja tv-tasolla. Jouluksi sain toki kirjat kaappiin, mutta kaapin päällimmäisen osan mies asetteli paikalleen tosiaan vasta reilu kuukausi sitten. Mainittakoon tässä kohtaa, että emme ole edes hämäläisiä.

Tuo vanha sohvahan päätyi aikanaan Klaaran vuoteeksi, kun olimme luvanneet majoittaa sen, mutta paikkaa ei oikein tuntunut löytyvän mistään. Samaan aikaan Klaara piti siirtää pois pinnasängystään ja kaksi tarvetta kohtasivat. Kun kätevän emännän mittani osoitti, että Klaaran sohvasänky mahtuu oikein hienosti yläkerran aulaan, loppu olikin sitten jo helppoa. Vaatekaapista väännettiin hiukan kättä, sillä kannettuani sen paikalleen, totesin ettei se sopinut alkuunkaan yläkerran vessan ja esikoisen huoneen oven väliin. Mieheni vannoi, että silmäni tottuu kyllä ajan kanssa, ja niin siinä kai sitten kävi, koska nyt sen paikka tuntuu oikein luontevalta.

Huonekaluvalssin jälkeen meillä oli kaksi tyytyväistä lasta. Toisella iso oma huone ja toisella turvallinen välitila omana huoneena. Sellainen, johon uskaltaa nukahtaa yksinkin. Ainakin välillä.

Tämä aulatilan asukas on onneksi melko siisti luonne ja järjestelee lelunsa tarvittaessa vaikka pituusjärjestykseen. Ja ilmoittaa silmät kirkkaana siivonneensa huoneensa pyytämättä ja käyneensä vähän ”sisustamassa” myös veljensä huoneessa. Tiedä, mistä on tapansa perinyt, mutta homma toimii.

Edelleen meillä lapset viettävät suurimman osan ajastaan alakerrassa. Alakerrassa askarrellaan ja pelataan ja sinne kannetaan myös lelut. Mutta tavaroille on omat paikkansa ja se helpottaa myös lapsia huolehtimaan järjestyksestä. Ainakin osittain. Ja nyt silmä on tosiaan tottunut paitsi tuohon aulan vaatekaappiin, myös olohuoneen päällekkäin nostettuihin kirjakaappeihin.

Sellaista maanantaille. Ihanaa uutta viikkoa! ♡


henkistä pääomaa

02.3.2019


kaupallinen yhteistyö⎮Evergreen


Jossain määrin olette varmasti huomanneet, että nautin aika hiljaisesta ja yksinkertaisesta elämästä. Mulle koti ja villasukissa ”kotoilu” (niin kamala kuin tuo sana onkin) ovat perheen ohella elämän tärkeimpiä asioita. Yhtälailla luonto ja suomalainen maalaismaisema. Itse asiassa ajattelen luonnon tärkeimmäksi henkiseksi pääomakseni ja koen usein sellaista onneen pakahtumisen tunnetta katsellessani maisemia. Ja kyllä, toivoisin kovasti, että luonto antaisi meille jokaiselle vastaavia elämyksiä ja tunteita.

Joka kesä ihaillessani keltamataran, kissankellojen, apilan, puna-apilan, päivänkakkaroiden ja siankärsämöiden kirjavoittamaa tienpientaretta ymmärrä, että en missään nimessä haluaisi asua jossakin muualla. Vähiten kaupunkialueella, jossa jäisin paitsi juuri tästä. Pyörän selässä viilettäessä tuo värikimara saa joka kerta sieluni hymyilemään ja vedän keuhkoni täyteen maalaisilmaa. Olen onnellinen täällä, enkä kaipaa kesämökkiä tai muuta pakopaikkaa. Yhtälailla nautin oman kodin rauhasta käpertyessäni lämpimän peiton sisään villasukat jalassani.

Kaupallinen yhteistyö Evergreenin kanssa haastoi minut pohtimaan pieniä vihreitä valintoja. Mitä helppoja ilmastotekoja me kaikki voitaisiin sisällyttää ihan jokaiseen päivään ja siten olla osana ilmastotalkoita ja rakentamassa parempaa huomista. Koska kotini on linnani, ajattelin kasata muutamia juttuja, joita voi miettiä juurikin kodin ja asumisen suhteen. Me kaikki tiedetään, että ilmastokysymys ei rajoitu vain asumiseen ja kotiin, mutta keskitytään nyt tänään kuitenkin niihin!

Se mihin me jokainen voidaan kotona vaikuttaa on ainakin energiankulutus. Onko tarpeen, että kotona tarkenee kesät talvet teepaidassa ja pikkuhousuissa, vai voisiko kenties kunnollisella vaatekerralla ja villasukilla pienentää jokapäiväistä energiankulutusta. Meillä ainakin tehdään juuri niin. Syksyllä vaihdetaan paksumpiin peittoihin ja kaivetaan äitini ja siskoni neulomat villasukat esiin. Tosin itse käytän paksua peittoa vaikka makuuhuoneessa olisi kesällä hellelukemat, ja villasukan pohjat kuluvat nekin käytössäni ympäri vuoden. Lämpimästi pukeutumalla kodin sisälämpötilaa voi huoletta laskea talviaikaan ja yhtälailla kesällä kuumuuden saa pidettyä ulkopuolella esimerkiksi verhojen avulla. Myös lämmön virtaukseen voi vaikuttaa pitämällä kodin väliovet auki, jolloin huoneet lämpenevät tasaisemmin myös talvella. Meillä löytyy myös korillinen vierasvillasukkia, joten vieraidenkaan ei tarvitse palella talviaikaan.

Kuten olen ennenkin todennut, en väitä että puulämmitys olisi se ekologisin valinta, mutta puilla lämmittämisessäkin on etunsa. Yksi suurimmista on juurikin se, että asioita oppii suunnittelemaan ja jo ihan ajankäytönkin vuoksi pitää opetella tyytymään vähempään. Ihminen on luontaisesti mukavuudenhaluinen, mutta mukavuudenhalukin voi tarkoittaa erilaisia asioita. Kun lämmittäminen on jokseenkin työlästä ja sitovaa, sitä oppii aika nopeasti tykkäämään vähän viileämmästäkin sisäilmasta. 🙂
Lämmin vesikään ei ole itsestäänselvyys, eikä suihkussa läträtä turhaan. Vedentulo suljetaan kun hiukset vaahdotetaan ja muutenkin siellä vesisuihkun alla käydään ripeästi. Pitää muistaa erottaa mukavuus ja hygienia toisistaan, sillä puhdasta saa aikaiseksi vaikkei kuuman suihkun alla seisoisikaan viittätoista minuuttia. Kun lämmin vesi ei synny vain nappia painamalla sitä oppii aika nopeasti miettimään, minä päivänä on tiedossa hiustenpesua ja milloin lämmintä vettä pitää varata enemmän. Samaa suunnitelmallisuutta voi toki hyödyntää myös muissa lämmitysmuodoissa. Jatkuvan lämpimän veden varaamisen voi kytkeä pois ja lämminvesivaraajastakin voi valita vähän pienemmän koon.

Kodin sähkolaitteissa energiankulutus on nykyisin myyntivaltti ja sähköluokituksia kannattaa vertailla uusia koneita tai vaikka lamppuja hankittaessa. Silti myös laitteiden käytössä kannattaa pitää energian kulutus mielessä. Ei pestä turhia koneellisia astioita tai pyykkiä, ja TV laitetaan päälle vain kun sitä katsotaan. Itseäni hymyilytti tässä taannoin kun esikoinen nyppi puhelinten laturit pistorasioista. Koulussa oli puhuttu energian säästämisestä ja tulin tästä omatoimisuudesta erittäin iloiseksi. Ja juuri näin sen pitäisikin mennä. Vaikka yksittäinen nykyaikainen laturi vie vain vähän sähköä, yhteen laskettuna me suomalaiset voisimme erään laskelman mukaan säästää jopa 50 sähkölämmitteisen omakotitalon verran sähköä irrottamalla turhat laturin pistotulpat seinästä. Tämä on hyvä esimerkki juurikin siitä, että ilmastoasiat ovat nimenomaan ilmastotalkoita. Jokainen pienikin puro synnyttää isompia uomia.

Myös ruoka ja ruuanlaitto ovat vahvasti osa asumista elämistä. Suosimalla luomua ja kasvispainotteista ruokavaliota tehdään tekoja ilmaston hyväksi. Valmistamalla useamman päivän ruuat kerralla säästää paitsi aikaa, vaivaa ja rahaa, myös luontoa. Näin vältetään myös turhat kauppareissut ja niistä usein syntyvä ruokahävikki. Ja makaronilaatikon lopun voi oikein hyvin pakastaa! Mikron avulla se saattaa joskus pelastaa kiireisen päivän!

Taidan jo vähän kyllästymiseen asti paasata niistä pidemmistä yöunista, mutta pakko nostaa sekin asia tähän teemaan. Sammuttamalla jatkossa valot ja osa sähkölaitteista vaikka vain jo tuntia aikaisemmin, teet hyvän teon paitsi itsellesi, myös energiankulutukselle ja ilmastolle.

Jos pitää valita viinilasillinen ravintolassa vai viinilasillinen kotona, itselleni ykkösvaihtoehto on tietenkin koti. Ja niinpä se viinilasillinen tuleekin yleensä nautittua juurikin kotona, villasukat jalassa ja kynttilää poltellen, vilttiin kääriytyen ja elämisen rauhasta nauttien.

Kirjoitin teille jo vuosi sitten Evergreenin luomuviineistä. Tällä kertaa lasissa mehukkas ja tuhti Monastrell punaviini, joska sopii hienosti grilliruuan pariksi, mutta myös kovien, suolaisten juustojen seuraksi kuten esimerkiksi Manchegon. Ja siten itse tykkäänkin viinini nauttia.

Evergreenin luomuviinit ovat helppo vihreä valinta viininystävälle. Laadukkaiden ja maukkaiden viinien kaikissa tuotantovaiheissa on pyritty minimoimaan ympäristölle aiheutuva kuormitus, ja niinpä koko tuotanto on luomusertifioitu. Ja tiesitkö muuten, että kierrätettävään muovipulloon pakatun viinin Suomeen kuljetuksessa ympäristökuormitus on jopa 50 prosenttia pienempi kuin lasipullossa tuotavan viinin! 

Evergreeniltä löytyy litran muovipullossa Monastrell -punaviini ja kolmen litran hanapakkauksessa Merlot -punaviini. Lisäksi litran muovipullossa Sauvignon Blanc -valkoviini. Evergreeniltä on saatavilla myös Organic Seco -kuohuviini ja siiderit. Kaikki luomuna tietenkin.

Pieni vihreä lista:

-Laske huonelämpötilaa ja opettele pukeutumaan vuodenajan mukaan myös sisätiloissa.
-Sammuta turhat sähkölaitteet ja pese ja tiskaa täysiä koneellisia. Myös tiskiharja ja pyykkiteline ovat vanhoja näppäriä keksintöjä!
-Kiinnitä huomiota vedenkulutukseen ja lämpimän veden käyttöön
-Vaihda siivousaineet luonnonmukaisempiin vaihtoehtoihin
-Kierrätä
-Tee kerralla useamman päivän ruoka ja vältä hävikkiruokaa esimerkiksi pakastamalla valmiita annoksia kiireisten päivien varalle
-Vaihda luomuun ja vihreämpiin valintoihin. Suosi kausituotteita sekä lähiruokaa ja kasvispainotteista ruokavaliota
-Nipistä vuorokaudesta tunti terveydellesi ja luonnolle pidemmillä yöunilla
-Tutustu ympärilläsi olevaan luontoon. Luonnon kauden ja moninaisuuden näkeminen ja kunnioittaminen avartaa elämänkatsomusta!

 

Ihanaa viikonlopun jatkoa!

Huom. Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi alkoholia koskevia kommentteja ei voida julkaista!