>{sunnuntai on hellinyt}

18.9.2011

>

Jos lauantai ei mennytkään ihan putkeen ja suunnitelmien mukaan (älkää edes kysykö), niin sunnuntai on kyllä paikannut tuonkin vääryyden. Eniten mielialaa on kohottanut auringonsäteet, yhteinen aika ja mukava tekeminen.
Syystori kauniissa vanhassa ruukkimiljöössä, äidin tekemä perunamuusi, jauhelipihvit ja suppilovahverokastike. Kotoilua ja kyläilyä. Juuri sitä, mistä sunnuntait on tehty!
Uusia koreja on alkanut kerääntyä nurkkiin. Nyt juuri silmää miellyttää tämä malli – kaiken kokoisena. Näihin säilötään peittoja, tyynyjä, leluja, paperirullia, käsitöitä ja keittiön pikkusälää.
Vanhoissa lasipurkeissa Ikean kynttilät pysyvät pystyssä hiekan avulla. Kannoin pannuhuoneeseen saavillisen hiekkaa kuivumaan. Jos ei muuta, niin hiekoitan sillä talvella rappua.

Vielä ehdit osallistua
Pienen Paperipuodin arvontaan.
Heitän kaikki arpaliput arvontakoneeseen illalla, ja huikkaan onnellisen voittajan!

Suloista sunnuntaita


Emilia

***


{ kitchen corners }

19.8.2011
Huh, kaksi päivää siivousta takana. Eihän sitä nyt tosin ihan kahta päivää ole putkeen siivonnut, kun väliin on pitänyt mahduttaa ulkoilut, leikit kauppareissut ja muut jutut, mutta noin niin kuin yleisesti päivät on kuluneet siivoillessa. Kahden päivän aikana koti on imuroitu neljästi ja lattiat pesty kahdesti. Ihan vain, jos joku ihmettelee, miten reilun sadan neliön siivoukseen saa kulumaan kaksi päivää 🙂
Mä olen niitä ihmisiä, jotka saa suuren nautinnon, kun hellannupit ja jalkalistat on käyty hammasharjan kanssa läpi.
No, mutta joka tapauksessa viikonloppu on kiva aloittaa siistissä kodissa. Kukat vielä maljakkoon ja sitten voi vain nauttia.
Tuossa kahvitauollani kuvailin hiukan keittiössä. Ei mitään uutta. Samana on pysynyt, vaikka ideoita tietysti olisi vaikka miten. Mutta kaikkeahan ei voi saada, ja oikeastaan ne ideat ja unelmat on kivoja; niillähän se mielenkiinto yleensä elämään säilytetään.
Pieni ja ahdashan tämä köökki on, mutta sille nyt ei voi mitään. Kuvaaminenkin on aika hankalaa, kun etäisyyttä ei kovin helposti saa, joten fiiliskuvia tällä kertaa.
Omenista tekee mieli leipoa kaikkea hyvää. Terveellisempiähän nuo olisivat sellaisenaan, mutta minkäs sitä luonteelleen mahtaa!
Viime syksynä löysin ihanan omenamuffinien ohjeen, jota hiukan muokkasin, ja se pitää kaivaa jostain kyllä esiin (laitan teillekin, kunhan löydän sen).
Piirakat ja paistokset on nekin jo nautittu. Omenan ja kanelin liitto on yksi pyhimmistä! Kolmantena pyöränä vaniljakastike tai -jäätelö. Toimii aina!
Mutta puhtaus on vain puoli ruokaa, ja olen luvannut pojille lihapullakastiketta.
Eli sitä seuraavaksi!
Mukavaa ja pirteää
perjantai päivää!

>{polkka jamit}

16.8.2011

>

Vitsit, miten paljon kommentteja! En millään pysty kaikille teille nyt yksitellen vastailemaan, joten kiitän yhteisesti mielipiteiden vaihdosta. Me bloggarit taidetaan ajatella näistä asioista aika samalla tavalla, ja ajatukset itse kullakin joskus karkaa näihin ”pulmiin”. 
Anyway, mä oon täällä nauttinut täydellisestä elämästäni ja ollut pelkkää hymyä koko ihminen. 🙂 Tosissaan olettaako joku oikeesti kaiken olevan niin kauhean hyvin!? Eiköhän se ole niin, että meillä kaikilla on ne omat ongelmamme joko ihmissuhteissa, raha-asioissa, terveydessä tai jossain muussa. Bloggarillakin sentään on oikeus jonkinlaiseen yksityisyyteen, ja ihan kaikkea ei tarvitse ihan kaikkien kanssa jakaa.
Mutta otsikkoon viitaten;
Kävin tänään lääkärireisulla (terveys – pieni käärme paratiisissa :)) pienellä putiikkikierroksella ja matkaan tarttuivat nämä ihanat Polkka Jamin kuppila-aiheiset postikortit.
Ajattelin laittaa piristykseksi keittiön seinälle. Ihan kivoja varmaan kehyksissäkin, ja näistä oli saatavana myös julistekokoja. Sopivasti nostalgiaa ja leikkisyyttä. Kivaa Suomi designia!

Kuvat on vähän elottomia, kun on niin hiton pimeää! Mutta värit noissa korteissa on kyllä aivan mahtavan herkulliset.
Ja nyt tää menis saunomaan….
Kivat tiistai illat kaikille!


***