Tuntuu, että joka marketti tarjoaa tällä hetkellä jos jonkin näköistä halloween-sälää. Mä en oikein tiedä… Ihan kiva, että pimeän syksyn keskelle on vaakiintunut taas yksi amerikanjuhla, mutta silti tuo kaikki sälä ja roina ahdistaa. Toinen seikka, mistä en oikein pidä, on suomalaisen pyhäinpäivän sotkeminen tähän kaikkeen sirkukseen. Olen ehkä vähän konservatiivi näissä juhlapyhissä, ja pelkään, että niinkin arvokas päivä, kuin pyhäinpäivä,  jää amerikkalaisen humputuksen jalkoihin. Kaksi eri asiaa sotketaan toisiinsa…

Niin tai näin, perheessämme asuu kohta 6-vuotias poika, ja halloween jos mikä on jännä juttu. Kurpitsalyhdyt, hämähäkit ja lepakot ovat tänä vuonna ehkä coolimpia kuin koskaan ennen. Poika on askarrellut ja värittänyt viime päivät ahkerasti halloween-aiheisia juttuja, ja niinpä meille syntyi idea kivoista kauhuvaloista, joiden tekeminen onnistuu lapselta helposti pienen avustuksen myötä. Muuta ei tarvittukaan kuin eri värisiä askartelupahveja, sakset, liimaa, muutaman euron led-valosarja ja teippiä.

Ja, kun ”All Hallows’ Eve” on juhlittu alta pois, meillä on taas tavalliset tunnelmavalot käytössä. (Tosin, idea jalostuu varmaan seuraavia juhlapyhiä ajatellen.)

Pelottavat, eikö?! Näitä ei sitten polteta yöllä… 😉

PS.Vaikka led-valojen ei pitäisi isommin kuumentua, mä olen silti sitä mieltä, että mitään tälläisiä sähkötuunauksia ei kannata jättää valvomatta.

Kannoin tänään oliivipuun kuistilta sisään. Ihan vain siksi, että sisällä on niin kylmä, ja uskon huonelämpötilan olevan oliivipuulle mitä parhain talvehtimista ajatellen. Ja tietysti sillä, että näin sisällä siitä on enemmän iloa!

Olkkarissa ollaan jo nyt alle parinkymmenen asteen lämmössä, ja talven tullen huone kylmenee entisestään. Tai ainakin jos ei tule kunnon talvea ja lunta. Lumella kun saa suojattua kivijalkaakin kivasti. Mulla on myös kasvilamppu, jonka avulla aion huijata puuraukan uskomaan meidän olkkaria kreikkalaiseksi talveksi! 🙂 Eihän se punainen valo mikään sisustuselementti ole, mutta aion pitää oliivipuustani kynsin hampain kiinni! Mistä tulikin mieleeni, että pienempi puu on yhä ulkona! Hups!

Z1 -valaisin roikkuu edelleen olohuoneen katossa. Jotenkin se ei mene ihan yksiin tuon Tine K:n sohvapöydän kanssa, ja olenkin alkanut pohtimaan, siirränkö valaisimen makuuhuoneeseen jo, kuten aikanaan on tarkoituskin, vai jättäisinkö valaisimen tähän ja miettisin uutta sohvapöytäratkaisua. Mutta nämä on näitä, joita ei uskalla edes sanoa kotona ääneen. Tuokaan pöytä kun nyt ei mikään ihan hirveän vanha vielä ole, ja melkein itseni tuntien tiedän, että uusi sohvapöytä tarkoittaisi myös olkkarin ja pianohuoneen mattojen vaihtamista jne… Joo, taidan kiikuttaa valaisimen yläkertaan ja katsella olohuoneeseen  jonkin siromman valaisimen! Tulee varmasti halvemmaksi! 🙂

Kannatti muuten purnata siitä eilisestä pimeydestä! Johan paistaa ja kirkkaasti. Ilo on katsella myös puhtaiden ikkunoiden läpi!

Nyt lounasta pöytään, ja pienempi unilleen. Isomman kanssa jatketaan halloween-askarteluja. 🙂

Kivaa keskiviikkoa!

Tallenna

Maanantai ei ehkä ole päivistä paras kukkashoppailuun, ja ymmärrettäväähän tuo onkin. Koska tänään nuorimmaisen terveys kuitenkin vaati lääkärireissua ”kaupunkiin”, hyödynsin autoilun ja nappasin mukaani hiukan piristystä uuteen viikkoon. Valikoimat eivät olleet parhaat mahdolliset, mutta hortensian oksat täyttivät kukkakaipuuni nopeasti.

Nyt kun sairastelut tuntuvat sitovan meitä tiivisti kotiseinien sisäpuolelle, huomaan kaipaavani järjestystä ja harmoniaa ympärilleni. Jos kesäelämä on sitä, että kirmataan ulkona, ja sisällä käydään vain pikaisesti kääntämässä, on elämisen meno kääntynyt totaalisesti päälaelleen. Elämä keskittyy juuri nyt neljän seinän sisään totaalisemmin kuin koskaan.

Vaikka toki odotan, että talouden jokainen potilas saataisiin vihdoin terveeksi asti, ja elämään palaisi tasapaino ulkoilun ja sisällä istumisen välillä, nautin kyllä ihan hurjasti tästä kotoilustakin. Onhan siinä oma ilonsa, kun kynttilöitä voi polttaa aamusta iltaan.

Samalla aloin pohtia, että taidan ottaa kukkaterapian ihan maanantaitavaksi. Yhtälailla kuin paljetit tuovat säihkettä arkeen, saa leikkokullakin pikkuisen luksusta maanantain harmauteen!

Mutta nyt niitä keittiön tasoja pohtimaan. Aikataulu on pahasti jäljessä, ja myönnän, että leikkokukkia enemmän, ensi maanantaina piristyisin kunnollisesta induktioliedestä!

Ihanaa uutta viikkoa!