Daim-vadelmakakku

01.6.2015

Ajattelin kuitenkin laittaa myös tuon lauantaina vilahtaneen kakun ohjeen tänne, koska joku sitä kyseli. Vadelma ja Daim-suklaa sopivat erityisen hyvin yhteen, ja kakun ulkonäönkin kanssa olisi ollut enemmän toivoa, jos vadelmat olisi malttanut pitää pois kakun reunoilta. Ottakaa te siis oppia minun virheistäni. 🙂

Vadelma-Daim -kakku

10 kpl Digestive-keksejä, tai vastaava määrä muita haluamiasi.
(itse käytin suklaahippuja sisältäviä keksejä.)
60g voita

3 (á 56 g) Daim-suklaapatukkaa
1 limen kuori
4 rkl limemehua
250 g mascarpone-juustoa
4 dl kermaa
1 dl sokeria
5 liivatelehteä
n. 2-2,5 dl (jäisiä) vadelmia

Hienonna keksit murusiksi joko käsin (esim. kaulin) tai koneella. Sulata voi ja sekoita keksimuruihin tasaisesti.
Aseta irtopohjavuoan reunus tarjoiluastialle ja painele keksimuru-voi -seos kakun pohjaksi. Laita tarjoiluastia ja reunus hetkeksi kylmään, jotta pohja kovettuu, eikä reunus enää liiku. Kun ei käytä irtopohjavuoan pohjaosaa, ei kakkua tarvitse siirrellä tai nostella astiasta toiseen.

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Rouhi Daim-suklaa. Itse napautin pari kertaa jääkaappikylmät suklaapatukat betoniseen työtasoon, ja sain pientä murua. Raasta limen kuori ja purista hedelmästä mehu. Vatkaa kerma vaahdoksi, ja lisää joukkoon limenkuoriraaste, sokeri, mascarpone ja Daim-rouhe. Kuumenna limemehukiehuvaksi ja sulata joukkoon liivatelehdet. Sekoita liivateseos huolellisesti täytteeseen.

Kaada vuokaan täytettä ja ripottele joukkoon vadelmia. Vältä kuitenkin käyttämästä vadelmia liikaa reunoilla, jos haluat kauniin ulkomuodon kakulle. 🙂 Jäiset marjat on helppo ja siisti ripotella joukkoon, älä siis sulata niitä. Yhtä hyvin käyvät myös tuoreet marjat, kun oman pihan satokausi alkaa. 🙂

Ohjeesta voi toki tehdä taas ohuen ja ison kakun, tai vastaavasti kasata sen tällaiseen pienempään vuokaan. Omani on halkaisijaltaan 18cm ja korkeudeltaan n. 7,5cm.

Herkullista viikon aloitusta!


rakkaudesta kahviin

18.5.2015

Suhteeni kahviin on tuskin jäänyt epäselväksi kenellekään blogiani pidempään seuranneelle. En suoranaisesti sylje teekuppiinkaan, mutta koska ihminen ei voi jatkuvasti juoda jotakin, pitää asiat laittaa tärkeysjärjestykseen. Kahvi on elämäni eliksiiri, eikä meillä tapahdu mitään ennen kuin olen saanut vähintään yhden tuhdin aamulatten.

Kahvirakkauteni oli myös syynä siihen, että lähdin mukaan Indiedaysin ja Segafredon kampanjaan. Paitsi, että yhteistyön myötä pääsin maistelemaan Segafredon kahveja, pääsin myös kuulemaan ja oppimaan kahvin valmistuksen saloja. Meira nimittäin järjesti meille bloggaajille Taste of coffee –workshopin, jossa baristakouluttaja kertoi ja opasti niin kahvijuomien valmistamisessa kuin kahvipapujenkin matkasta aina valmiiseen juomaan asti.

Kahvin ystävänä oli kiva kuunnella niin kahvin paahtamisesta, kuin kahvilaatujen valmistamisesta. Oppitunnin lopuksi jäi melkein harmittamaan, etten äänittänyt kaikkea nippelitietoa puhelimelleni, sen verran mielenkiintoinen aihe oli. Mutta, kahvitietouden lisäksi aiheenamme oli erikoiskahvit ja niiden valmistus. Meillä oli käytössä vain pari tuntinen aikaa, joten itse koulutusosia käytiin pikaisesti läpi. Koulutettavat baristat kuulemma käyttävät saman kaksituntisen pelkän espresson läpikäyntiin.

Espresson tärkeyden selittää kuitenkin se yksinkertainen tosiseikka, että espresso on jokaisen erikoiskahvin perustana. Juoko kahvin sitten sellaisenaan, vai lattena tai cappuccinona, on lähinnä makuasia. Workshopin yhtenä ehkä tärkeimpänä oppina pidän kuitenkin sitä (minkä itse olen oppinut lähinnä käytännön kautta), että kahvin paahtoaste vaikuttaa paitsi kahvin makuun, myös sen happoisuuteen. Moni suomalainen jollain tavalla pelkää espresson vahvuutta, mutta todellisuudessa, mitä tummempipaahtoisempi kahvi on kyseessä, sitä vähemmän se vaikuttaa esimerkiksi vatsaan. Oma vatsani ei nykyisin juuri siedä tavallista suodatinkahvia, koska olen totuttanut sen tummapaahtoiseen espressoon. Paahtaminen näet muuttaa kahvin hapon aromeiksi, ja mitä voimakkaamman makuinen kahvi on, sitä vähemmän se vaikuttaa vatsaan tai laittaa korventamaan.

En ole hetkeen valmistanut espressoa käsipelillä, vaan kahvikone on hoitanut homman puolestani. Nyt kuitenkin olen opetellut Segafredo kahvien käyttöä pannun kanssa. Sain itse asiassa pressopannun käyttööni, sillä mutteripannut eivät enää käy induktioliedellä, mutta jostain syystä en saanut kahvistani hyvää pannun kanssa. Liekö vaatia vielä jonkin verran harjoittelua. Niinpä laitoin mutteripannun teräskattilaan ja sain näin valmistettua liedellä kahvin, joka maistui juuri niin taivaalliselta, kuin hyvän espresson kuuluukin. Workshopissa käsittelimme myös veden kovuuden vaikutusta kahvin makuun, mutta itse on paha sanoa, tekeekö meidän kova vesi kahvista huonompaa, makuun kun on tottunut. Sen verran se kuitenkin vaikuttaa, että esimerkiksi kahvikone kalkkeutuu jatkuvasti, ja maidon vaahdottaminen on kalkkeutuneella koneella haastavaa. Tavallisesti kuitenkin juon kahvini juurikin lattena, eli espressoa vaahdotetun maidon kanssa. Se, teenkö latteni tupla vai tripla espressoon riippuu varmaan siitä, kuinka väsynyt aamuisin olen. 🙂 Alla kuitenkin kuva kahvista, jolla yleensä päiväni aloitan.

Workshopin idea oli kuitenkin ajatella ”outside the box”, ja haastaa meidät kokeilemaan sellaisten kahvijuomien valmistamista, joita emme ehkä ennen ole tehneet. Tarkoitus oli myös jakaa teille lukijoille mielenkiintoinen kahviresepti, mutta rehellisesti sanottuna, en usko pystyväni kehittelemään kahvijuomaa, jota joku muu ei olisi jo keksinyt. Jääkahvi on kuitenkin jotain sellaista, mitä en ole koskaan itse valmistanut, ja niinpä ajattelin lähestyvän kesän merkeissä kokeilla viileää kahvijuomaa. Kun workshopissa kerroin, että aion valmistaa jääkahvin ja kysyin vinkkejä, sain ohjeen sisällyttää juomaan jotakin makeaa. Ilman makeutta jääkahvi ei kuulemma oikein toimi.

Maustettu jäälatte

tupla espresso
makusiirappia (itselläni caramel)
maitoa
jääpaloja

Sekoita kannussa (tai sheikkerissä) keskenään makusiirappi, jääpalat ja kylmä maito. Kaada tarjoilulasiin ensin maito jääpaloilla, ja lopuksi kahvi. Sekoita nopeasti ja nauti heti!
Hirvittävän yksinkertaista, mutta eipä vain ole tullut koskaan tehtyä. Kylmiä maitojuomia on tullut joskus ostettua reissun päällä kaupan kylmähyllystä, mutta nytpä tiedän, että kotona on mahdollisuus valmista jotakin hurjasti parempaa. Näitä tulee kulumaan kesällä yksi jos toinenkin! 🙂

Mutta hei, tuolla kampanjasivulla on paitsi meidän bloggaajien reseptejä, myös Meiran baristan kahviohjeita. Kannattaa käydä kurkkimassa. Ihan ne tutuimmat erikoiskahvit löytyvät tuolta ohjeineen, mutta mukana on myös vähän erikoisempaakin kahvinautintoa.

Brändisivulla on myös mahdollista osallistua kilpailuun, josta voi voittaa laadukkaita Segafredo espressoja! Kilpailu päättyy 31.5. 2015


appelsiini-suklaakakku

14.5.2015

Lupasin eilen kakun ohjetta, mikäli kakku onnistuu, ja koska kakku nyt ainakin makunsa puolesta onnistui ihan täydellisesti niin laitetaan ohje myös tänne. Ulkonäköön jäi hiukan toivomisen varaa, syynä varmaan se, että irrotin kakkureunuksen jo aamulla, ja kakku olisi voinut hyytyä ehkä vielä hiukan pidempään.

Ohjeen perustana on helppo ja herkullinen suklaakakku -postauksen resepti, mutta tällä kertaa vain muuntelin sitä hiukan yhdistäen appelsiinin ja suklaan. Tavallaan tämä siis on jonkinlainen Fazerina-kakku, eli oma suklaasuosikkini kakkuna. Alla oleva ohje on suora kopio aiemmasta ohjeesta, ainoastaan näillä appelsiinimuutoksilla.

 

Hyydytetty appelsiini-suklaakakku

pohja:

10 kpl Fazerina keksejä (yksi pötkö)
60g voita

täyte:

400g Fazerina suklaata tai muuta vastaavaa appelsiinilla maustettua suklaata
4dl vispikermaa
400g tuorejuustoa (esim. puolet appelsiinin makuista ja puolet maustamatonta)
3,5dl tomusokeria
1,5dl kaakaojauhetta
3 liivatelehteä
0,5 dl vahvaa kahvia

Hienonna keksit murusiksi joko käsin (esim. kaulin) tai koneella. Sulata voi ja sekoita keksimuruihin tasaisesti.
Rasvaa irtopohjavuoan reunus ja jauhota se tomusokerilla. Aseta reunus tarjoiluastialle ja painele keksimuru-voi -seos kakun pohjaksi. Laita tarjoiluastia ja reunus hetkeksi kylmään, jotta pohja kovettuu, eikä reunus enää liiku. Kun ei käytä irtopohjavuoan pohjaosaa, ei kakkua tarvitse siirrellä tai nostella astiasta toiseen.

Sulata suklaa ja laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Vatkaa kerma kevyeksi vaahdoksi.
Sekoita tuorejuusto notkeaksi kulhossa ja lisää joukkoon tomusokeri ja kaakaojauhe. Kuumenna kahvi kiehuvaksi ja sulata liotetut liivatelehdet kahvin joukkoon.
Anna liivateseoksen hieman jäähtyä ja lisää sula suklaa tuorejuuston joukkoon. Jatka sekoittamista ja lisää liivateliemi ohuena nauhana. Lisää lopuksi myös kermavaahto, ja sekoita koko ajan huolella.
Maista täytettä, ja lisää tarvittaessa tomusokeria.

Kaada täytemassa keksipohjan päälle ja tasoita pinta nuolijalla. Kopauta astiaa hiukan, jotta pahimmat kuplat poistuisivat. Nosta kakku jääkaappiin hyytymään vähintään neljäksi tunniksi. Koristele kakku mielesi mukaan.

Resepti on 12 hengelle ja alunperin tarkoitettu halkaisijaltaan n. 20-22cm leveään vuokaan, mutta määrä mahtuu siis vallan hyvin myös pienempään reunukseen. Oma vuokani on halkaisijaltaan 18cm ja korkeudeltaan n. 7,5cm (ihan Prismasta ostettu vuoka).

Myös tätä maustettua massaa voi käyttää täytekakun välissä.

Ehdottomasti herkullisin koskaan tekemäni kakku. Taivaallisen hyvää!

Leppoisaa helatorstaita!