Vaikka se nyt on uhkaillutkin jollakin takatalven tapaisella, yritän silti nauttia keväästä, ja asennoitua uuteen vuodenaikaan. Tuntuu niin ihanalle, kun aamu kuudeltakaan ei ole enää pimeää, ja lenkille saa lähteä linnun laulua kuunnellen. Tänään aamulenkin kruunasi ylitseni lentävä joutsenparvi. Kyllä siellä kevät tuoksuu, sanoi kalenteri sitten mitä tahansa!

Tänä keväänä olen päivittänyt garderobiani erilaisilla tuhkan ja puuterin sävyillä. Keväällä on jotenkin ihana vaihtaa vaatteet vaaleampiin ja keveämpiin sävyihin. Luin jostain joskus sellaisen jutun, että valo ei pääse ihmisen sieluun mustien vaatteiden läpi. Varmaan ihan huuhaata, mutta toisaalta, kyllä olostakin tulee ”valoisampi”, kun yllä on mustan sijaan jotakin vaaleampaa.

Tänään heitin päälleni aika tavalla kokopukumaisen meiningin; Hiekan ja tuhkan sävyjä melkein päästä varpaisiin.

Ajattelin muuten käväistä suutarin pakeilla. Josko keksittäisiin tuohon vanhaan Mulberryn Roxannen räyskään joku crossbody-hihna. Laukku on jäänyt ihan vaille käyttöä, koska kahden lapsen kanssa käsilaukun raahaminen on vain mulle jotenkin työlästä.
Dayn teepparin hankin lähinnä uuden (kriisi)hameeni seuraksi, mutta se taipuu kyllä arkisempaakin asuun. Musta toi käsikuvio on vaan jotenkin niin kaunis!
Blogin kautta saamani Becksöndergaardin villa-/modaalisekoitteinen Paris-huivi, sopii tähän asuun kuin nenä päähän. Suuressa huivissa on tuollainen kaunis kudonta, ja tekstuuri eroaa jonkun verran totutusta villa/silkki versiosta.
Olette myös kyselleet mitä eroa on Please Jeansin slimmimallilla verrattuna tavalliseen. No, tässä nyt ne slimmit jalassa. Koko mulla on kaikissa housuissa sama.

housut | Please
kengät | Shoe Shi Bar
nakhatakki | Only
teeppari | Day Birger et Mikkelsen
huivi | BeckSöndergaard | saatu
laukku | Mulberry
korvikset | Pernille Corydon | saatu
sormus | en muista…

Nyt alkaa kuulua sen kaltaista vasaran naputusta, että ehkä munkin pitäis lähteä osallistumaan…

Se on
MOI!

Ehdinkin jo instassa hehkutella, että tänään oli hyvä postipäivä. Oikeastaan mulla oli melkein joulu, kun mies oli hakenut postista kaikki pakettini. (Samoin oli lapsilla, jotka innostuivat kuplamuovin ja silkkipaperin määrästä!)

Pitkään aikaan ei ole oikein huvittanut hankkia kotiin mitään uutta. Jotenkin masentanut koko keskeneräisyys, mutta nyt kun tulosta alkaa syntyä, kiinnostaa sisustaminenkin ihan uudella tavalla! Niinpä tilasin Nougat:n nettikaupasta kaikenlaista pientä kotia piristämään. Ihana palkka parista hullunraivolla vedetystä vuorokaudesta! Kyllä se tästä tämäkin talo vielä joskus kuntoon saadaan!

Sanna oli kääräissyt mukaan myös jotakin ihanaa kevätuutta Becksöndergaardin valikoimista. Huomenna on ehkä pakko jaksaa vaihtaa pyjama pois päältä ja hinkata maaliroiskeet naamastaan.

Postipoika kuljetti tänne myös yhden ihanan kirjauutuuden. Itse asiassa kaksin kappalein, joten toisen voisin laittaa eteenpäin.

Näistä, ja muista jutuista, myöhemmin lisää. Nyt vanhat tutut iltapalapohdinnat ja muut rituaalit. Yöllä aherretaan varmaan taas pikkutunneille asti, mutta nyt tuntuu, että virtaa riittää. Juodaan sitten vaikka lattea kaksin käsin! 🙂

Perjantaiaamun pakatako, vai eikö pakata -pohdinta päättyi lopulta siihen, että löin kimpsut ja kampsut kasaan, ja tungin itseni mukaan mieheni työmatkalle. Lapset viikonlopuksi mummulaan, ja kaksin kohti pääkaupunkiseutua. Pari yksinäistä iltaa hotellihuoneessa, pyjama, Midsomerin murhat -ja paljon unta. Ei se ehkä lopulta huonoakaan tehnyt!

Nyt pitäisi purkaa koko porukan laukut, ja iskeä pyykkikasan kimppuun. Onhan sitä siinä yhdelle sunnuntai-illalle!

Uuteen viikkoon levänneenä ja täynnä uutta intoa, eikös!?

Ihanaa sunnuntai-iltaa teille!