Juu, se olis äidin hemmotteluhetki nro 2 jo tällä viikolla! Harmi, ettei ihan kaikki viikot voi olla tälläisiä!
Mutta nyt kuulkaas jännittää! Olen tehnyt päätöksen, että tällä kertaa saa kampaaja heilutella saksia vähän enemmänkin, kuin ottamalla sen ikuisen puoli senttiä latvoista!

Mä en suostunut kertomaan suunnitelmistani edes miehelleni, koska pelkään, että taas joku kääntää mun pään, ja perun koko jutun. Mutta aikuinen mies voi kuulkaas olla utelias! Tämä oli eilen ollut vähällä mennä kampaajani luo, ja maksaa mun käynnin ennäkköön kivana ”lahjana”, jonka avulla olisi sitten voinut ohimennen kysäistä, että mitäs sille vaimon frisyyrille sitten tehdään!
No, onneksi ei sitten kuitenkaan mennyt. Sillä on joku ihme pinttymä nyt siitä, että leikkaan hiukseni lyhyiksi. Tiedä sitten onko enemmän toive vai pelko.  Myönnän kuitenkin, että olen pari kertaa mennyt kehaisemaan Claire Underwoodin lookkia, kun ollaan katseltu House of Cards -sarjaa Netflixiltä.

Jeps heps, mutta nyt mä meen!Laitoin päälleni turvavaatetuksen. Jos ei tunnista itseään muuten, niin ainakin sitten vaatteista.: )
Ja, tässä muuten tää instakuvissa vilahtanut Zaran uusi trenssi. Kovasti olen siinä viihtynyt!

Se on perjantai! Nautitaan!!!!

Edellinen vuorokausi oli yksi elämäni rankimmista kokemuksista. Siis fyysisesti. Tauti paitsi teki olon voimattomaksi ihan vain sillä, että mikään ei pysy sisällä, se nosti myös korkean kuumeen. Siinä samalla on tietenkin hoidettava kaksi lasta, joista vanhempi on äitinsä kanssa yhtä huonossa kunnossa. Ja, kaikki varmaan tietää, mitä se tarkoittaa, kun lapsella on oksutauti. Pyykkiä, pyykkiä, siivoamista ja lisää pyykkiä… Mulla on ollut itku aika herkässä. Tai no, ei edes herkässä. Välillä oon vaan itkenyt, kun tuntuu, että voimat ei riitä…
Tänään kuume on poissa, ja olo on huomattavasti parempi, joskaan ei kuitenkaan vielä kovin hyvä. Voimat on koetuksella ihan vain kantaessa pienintä. Rappusten kävely on huteraa ja vähän pelottavaa. Syödäkin pitäisi yrittää, mutta ruokahalu on poissa, mahalaukku kutistunut rusinaksi ja voimat ei vaan riitä syömisen yrittämiseen, saati minkään ruuan laittamiseen, keittiön siivoukseen ym… Kunhan saan lapsille jotain, sillä periatteella nyt mennään.
Olo on kuin milläkin ryytyneellä oksupussilla. Likainen, hikinen, ja muuten vain karsea.

Tänään sattui kuitenkin juttu, joka nostatti mun olon ihan uuteen luokkaan. Niin tyhmältä kuin se ehkä kuulostaakin.
UPSin auto ajoi pihaan, ja raahauduin sohvalta ovelle. Pieni paketti piti repiä heti auki, koska en mielestäni ole mistään mitään tilannut, ja tuli hiukan kumma olo. Onkohan tää oikeesti mulle… Ja tiedättekö! Siellä paketissa oli laukku! Becksöndergaardin iltalaukku, tai clutch, mitenkä sitä nyt haluaakin kutsua. Ja se mätsäsi täydellisesti mun uuteen paljettihameeseen, jonka olin ajatellut laittaa Indiedaysin Blog awards -bileisiin. Siis niihin juhliin, joihin unohdin edellispäivänä ilmoittautua, kun tauti iski. Ja ehkä mä oon vähän pinnallinen materialisti, mutta tiedättekö, multa pääsi itku! Itkin kuitenkin jostain ilon tapaisesta siitä syystä, että toi laukku vei mut hetkeksi tulevaan. Että kyllä tää tästä, vielä mä tuoksun oksennuksen sijaan hajuvedeltä ja ja vedän vihon viimeisten rytkyverkkareiden (,ja kaiken muun, mikä ei ole likaisena) sijaan ylleni ton paljettihameen.

Noin niin kuin yleisesti, mä en usko tavaraterapiaan, enkä halua sille tielle lähteä. Mutta, nyt mä jätin sekä hameen, että laukun roikkumaan tuohon eteisen kaapinoveen. Näen ne siitä joka kerta, kun menen pyykkikoneelle, kylppäriin tai vessaan. Korkeuskin on turvallinen, ovat suojassa mahdollisilta vahinkolaukauksilta.
Tuosta kaapinovelta laukku nyt muistuttaa mua siitä, että arkeen mahtuu kaikkea. On hyviä, ja huonoja päiviä, arkea ja juhlaa, ylä- ja alamäkeä. Ja, niistä se elämä koostuu! Kyllä kuulkaas osaa taas arvostaa sitä tavallista (muka hankalaa) arkea ihan uudella tavalla!

Toivottavasti teidän viikkonne on lähtenyt käyntiin vähemmän haastavalla tavalla!

Laukku blogin kautta saatu | Becksöndergaard

Elämäni ei suinkaan pyöri pelkkien housujen ympärillä, mutta tykkään pyörittää elämääni housut jalassa.
Täydellisesti istuvat housut ovat joka naisen vaatekaapin kulmakivi, mutta niiden löytyminen ei aina välttämättä ole helppoa. Olen pikkutytöstä asti joutunut tottumaan siihen, että housukaupoilta palataan yleensä kotiin itkien ja parkuen. Niin, ja tyhjin käsin!
Please Jeans -postauksissa olen huoannut että mun housumaku jakaa mielipiteitä. Toisten mielestä roikkuva haaraväli, ja alas istutetut takataskut, eivät ole kovinkaan naisellisia, eivätkä imartele aikuista kroppaa. Makuasioita. Mulla on kuitenkin ollut pitkään hakusessa myös housut, jotka istuisivat kuin hansikas, ja olisivat samalla, paitsi naiselliset, myös omalla tavallaan ”aikuiset”. Niin, ja silti tietty ”mun näköiset”.
Tarkin kriteeri housujen metsästyksessä on kuitenkin ollut pituus! Jestas, miten vaikeaa onkin löytää täyspitkää lahjetta! Se on nimittäin sellainen juttu, että en halua aina talvisin käyttää saapasvartta, tai vaihtoehtoisesti vilautella paljasta säärtä, tai sukanvartta, kengän ja lahkeen välistä. Useimmiten on kuitenkin pakko soveltaa, koska jostain syystä vaateteollisuus ei ole vielä oikein sisäistänyt ihmisen keskimitan kasvua. Housuista on aika helppo ottaa pituutta pois, mutta hitto, sen lisääminen on hankalaa!

Jeps, mut nyt tärppäs!
Mun yksi ehdottomista lempivaatemerkeistäni Day Birger et Mikkelsen pelasti mut jälleen! Day Rcoon slim fit farkut istuvat kuin hyvät farkut, mutta täyttävät kaikki housukategoriani odotukset! Perfect!

Harmaa ja kulta ovat muutenkin mun suosikkeja, joten yhdistelmä toimii. Kivat vetskarit ovat tavallaan kuin koru. Aika simppelit yläosat toimii näiden kanssa, mutta ilme kevenee kivasti vaikka valkoisen silkkipaitiksen seurassa. Niin, ja kun ilmat tästä lämpenevät, nämä on mustien avokkaiden kanssa hyvä pari!

En tiedä, onko tämä tumma harmaa nyt ehkä kovin keväinen sävy, mutta meistä taitaa tulla ystikset joka tapauksessa pidemmäksi aikaa.

Pahoittelut huonoista kuvista. Yritin väkisin kuvailla ilman lisävaloa, ja täällä on ollut ihan törkeän pimeä päivä! Nyt ilmassa pöllyää pakkaslunta, ja eilinen kevät tuntuu olevan kaukana. Kurkkasin kuitenkin 10 päivän sääennustetta, ja se lupaili huomisesta alkaen kevättä. Siellä oli jo ihan kivoja yli kymmenenkin asteenkin lämpötiloja. Jes, sieltä se kevät tulee!!!