Hei ihanat, ja uutta viikkoa!

Ihan mielettömän kaunis päivä! Näitä kun jaksaisi pidellä  koko tulevan syyskuun, niin johan tässä saisi nauttia. Mutta nautitaan ainakin silloin kun siihen on mahdollisuus!

Tehtiin Klaaran ja Alman kanssa vielä jumpan päälle pieni happihyppely. Harvemmin tulee kuljettu kamera kaulassa noitakaan reittejä, mutta tänään tuntui siltä, että illasta on pakko ikuistaa joku muisto tulevaisuuden varalle.
Siellä me siristeltiin silmiä ilta-auringossa, heiteltiin kiviä jokeen, bongattiin sieniä ja maahan pudonneita lehtiä ja ihasteltiin viljapeltojen hehkuvia sävyjä. Juteltiin asioita laidasta laitaan ja laulettiin hämä-hämähäkkiä. Mukava tapa päättää päivän kiireet ja rauhoittua iltatoimiin. Jää tästä maanantaista oikein hyvä fiilis!

Säätiedotus lupailee kauniita kelejä tuleville päiville, joten muistakaahan ulkoilla! Vielä ehtii valoisaan aikaan jopa iltalenkille!

Rauhallista maanantai-iltaa! ♡

 

Hejjj, ihanat! Olen tuossa jo useamman päivän miettinyt, että pitäisi kuvata teille noita maantienpientareita, kun ne loistavat keltaisen, punaisen, violetin ja sinisen eri sävyissä. Aina kotiin ajellessa katselen sitä värien vierustamaa tietä, ja mietin, että tästä kaikesta kauniista ne kaupunkilaiset jäävät paitsi. No hitsi, tänään se niittokone sitten ajeli tienpientareet sileäksi, enkä saanut teille sitä väri-iloa tänäkään vuonna kuvatuksi. Tuo tienvierustoiden niittäminen kertoo muuten joka vuosi uhkaavasti koulujen alkamisesta. Veikkaan nimittäin, että niitto tehdään juurikin siksi, että maantie olisi koululaisille turvallisempi. Tai no, jotta kaupunki saisi ainakin vedota siihen, että tie ei ole liian vaarallinen. Mutta se kyläpolitiikasta, ei mennä siihen sen enempää… 😀
Onneksi niitto koskee vain tuota isoa maantietä, ja nämä pienemmät soratiet saavat vielä olla rauhassa. Puna-apilaa rypsipellon edessä, aika idyllistä, eikö?

Ja hei, nyt punaisessa paholaisessakin on kori! Selailin nettikauppoja ja yritin etsiä mahdollisimman suurta koria. Pelkäsin jo, josko tämä olisi liiankin suuri, mutta hyvinhän se tuohon sopii. Ja sisäänsä se nielee vaikka mitä. Sen käsilaukun ja viinipullonkin. 🙂

Arvatkaapa vain, pääsinkö tänäänkään sinne kirjastoon asti? No en tietenkään. Tosin puolustuksena se, että kirjasto meni jo kolmelta kiinni. Onneksi hyllystä löytyy vielä jotakin luettavaa tälle illalle. Ensi kerralla sitten taas parempaa onnea. 🙂

Ihanaa iltaa!

Hejsan, ja aurinkoa lauantaihinne!

Kesä palasi eilen, ja me vietettiinkin lasten kanssa jotakuinkin koko päivän ulkona. Kitkettiin vähän siellä sun täällä, ja laitettiin muutenkin pihaa taas parempaan kuntoon. Tänään on vuorossa nurmikonleikkausta, joka tietenkin viimeistelee sitten koko lystin.
Mutta ihan koko päivää ei tietenkään tehty hommia, vaan iltapäivällä otimme fillarit allemme ja poljimme kesäkahvilaan.

Kesäkahvila Kaneli toimii tuossa ihan meidän nurkilla, mikä jo sinänsä on melkoinen juttu. Se että kahvila sattuu vielä olemaan erittäin tunnelmallinen ja pysäyttäväkin, on tietenkin silkkaa plussaa. Pappi Jaakobin talossa on katseltavaa ja kahvila ilahduttaa kotitekoisella pullalla, sekä esimerkiksi raparperipiirakallaan. Loisto paikka, suosittelen käymään!

Ihan kahvilan vieressä onkin sitten koulutilan lampaat, joita lapset tykkäävät käydä katsomassa pitkin kesää. En toki vastustele, sillä haaveilen edelleen omista lampaista. Mutta se asia on siellä ehkä sitten joskus -listalla. 🙂

Sellaista meidän hoodeilla. Ja tänään mitä todennäköisemmin sama kierros uudelleen! 🙂

Ihanaa viikonloppua!