Päivät vilisevät ohi, ja välillä tuntuu, että ei oikeastaan ehdi edes hypätä jokaiseen mukaan. Kaipa se vain kuuluu nyt tähän tilanteeseen. Toisaalta olen koittanut tietoisesti palauttaa itseäni arkitodellisuuteen, ja tsempannut myös remonttifiilistä jälleen käyntiin. Maalailua ja pientä paikkailua, sekä hiomista. Aina kun kädet ovat vapaana, yritän saada tehtyä tuhat ja yksi asiaa. Mies taitaa jo olla kyllästynyt päättömään sinkoiluuni paikasta toiseen.

Koitan päivittää jotakin remppakuvia, ja laittaa blogiinkin uusia nurkkia, kunhan saadaan jotain valmiimmaksi. Nyt ei ollut muita kuin iänikuisia tulppaaneja kuvitukseksi.

Niin juu, otsikko?! Nuukapussi nauttii kukistaan mahdollisimman pitkään. Nuupahtaneet ja keltalehtiset tulppaanit jaksavat vielä pari lisäpäivää lyhyeksi leikattuna ja ilman lehtiä.
Kenties ensikerralla jotain järkevämpää juttua…
Nyt: Moi!

Aurinkoa!

Niin kiva kuin olisikin toivotella aurinkoista ja pirteää sunnuntaita, täytynee jättää se sana aurinkoinen pois ja tyytyä vain muuten pirteään. Ainakin nimittäin täällä meillä päin, sää on yhä pilvisen sumppuinen ja ankea. Olkoonkin, että lintujen laulama titityy korvaa auringonsäteet ja saa mielen keväiselle taajuudelle!
Ja mitä tulee otsikkoon, ajattelin todellakin kokeilla jotakin uutta blogin ulkoasun suhteen; Siinä, missä kevät on muutenkin uuden aikaa, on mulla ihan älytön halu ja kaipuu johonkin pieneen muutokseen. Ja, kuten olen aiemminkin kertonut, tämä blogi on mulle ikään kuin toinen olohuone, joten miksikäs ei päivitettäisi niitä sohvatyynyjä hiukan täälläkin!

Marraskuussa kyselinkin seisten vai maaten -postauksessa mielipiteitänne kuvien suhteen. Tuolloin kiistassa landscape vs portrait, pidemmän korren vetivät vaakakuvat ihan vain jo blogin luettavuuden suhteen. Mutta, mutta: Tuo valokuvaus on hiukan verrattavissa käsialaan: Jokaisella on oma tyylinsä ja ominainen tapansa, ja mulla se vaan sattuu tuo kamera menemään luonnikkaammin portrait asentoon. Näillä blogiini säädetyillä asetuksilla kuvatkin ovat sitten luonnostaan suuria, ja vaikeuttavat blogin lukemista varsinkin pienellä koneella. Koska en pääse itse koodaaman asetuksia uusiksi, pitää hieman soveltaa, jotta lopputulos palvelisi sekä minua, että teitä.
Jonkin aikaa jaksoinkin noudattaa vinkkiänne kuvapareista, mutta koska (edelleen johtuen blogipohjan säädöistä) asia vaati toimiakseen kollaasien tekemisä, ajattelin kokeilla jotakin toista ratkaisua. Blogi kun kulkee tässä elämäntilanteessa muun elon ehdoilla, ja postauksia tehdään sananmukaisesti vasemmalla kädellä – tai ainakin yksikätisesti, ovat kollaasit aivan liian työläitä.

Joten: Kokeilin ratkaisuksi manuaalisesti pienennettyjä pystykuvia. Tämä vaatii kuitenkin tekstin keskittämistä, mutta toisaalta muutos näyttää ainakin omaan silmään hurjan raikkaalta! Niin ja tarpeeksi muutokselta myös!
Kysymys kuuluukin nyt vain: Toimiiko tämä myös teille?

Mies toi ystävänpäiväiltana kolme erilaista kimppua tulppaaneja, kimpun gerberoja, kaksi pientä oliivipuuta ja laatikollisen Arnoldsin donitseja. Aikalailla varmanpäälle pelattua, mutta en valita! Tuon tulppaanikimpun värit on suorastaan syötävän suloiset. Ja ah, niin keväiset!

Piskuisen myrtin verran viherterapiaa, ja heti piristää kummasti. Bauhaussin reissulta tarttui mukaan kyllä muutakin vehreää, mutta niitä toisella kertaa. Kukkaruukkuja hain eilen aamulla paikallisesta marketista, ja sivelin niihin ohuelti valkoista vesiohenteista pohjamaalia. Käsittely, jota olen suosinut ennenkin; Saviruukun pinta krakeloituu nopeasti kauniiksi, kun savi hengittää maalin läpi. Mullan tuoksussa on ihana keväinen fiilis!

Tikusta asiaa; Eli tulin vain pikaisesti huikkaamaan moit, ja ilmoittamaan, että täällä ollaan yhä – ja ihan yhtenä kappaleena. Päivät menee taas mukavasti ohi, jokin energiapiikki pakottaa tarttumaan ja tekemään. Kiva, käsiä vain saisi olla enemmänkin!
Sormet syhyävät olkkarin kimppuun. Jonkun pitäisi vain toimertua tekemään siellä  isommat hommat ensin valmiiksi. Menee siis ajalle synnytyksen jälkeen. Tämäkin.
Ihana ihana valo saa kaiken näyttämään kauniimmalta – ja ikkunat likaisemmilta. No, onpahan puuhaa pariksi viikoksi, jos ei muuta ilmaannu.

Viherterapeuttista päivää teillekin!