Hiphei, ja ollaankin jo keskiviikossa! Välillä tuntuu, että yhtenä päivänä voi sattua ja tapahtua enemmän kuin usein kokonaisessa viikossa. Mutta onneksi myös nukkekoti projektille on tapahtunut jotakin. Vitsit kun osaisin selittää, miten innoissani tästä olen. Se entinen Emilia, joka istui ompelukoneen edessä, ja rakasti kaikkea pientä näpräämistä, katosi jonnekin vuosien saatossa. Nyt kuitenkin tuntuu, että olen saanut jonkinlaisen otteen taas siitä puolestani. Tai jos ei otetta, niin ainakin innostusta! Hassu fiilis, mutta löysin osan kadonnutta minääni nukkekodin lattioita hioessani!

Tässä tunteita ja fiiliksiä analysoidessani tajusin, että kolmen vuoden remontin ajan ollaan tehty asioita jotka valmistuvat hitaasti. Kokonaisuuksia, joiden kanssa menee aikaa ajan perään. Ja siinä samalla ei vain ole ollut intoa niille pienille DIY-projekteille, joita ennen rakastin. Niille pikku puhteille, jotka valmistuvat illaksi. Ja, vaikka nukkekoti nyt ei ihan illassa (tai päivässäkään) valmistu, tulee tällaisesta pikku näpräämisestä hirvittävän palkitseva olo. Ajatella, että voit saman päivän aikana maalata koko talon lattiat, katot ja seinät, puhumattakaan talon ulkoseinistä ja ikkunanpuitteista. Johan se on selvääkin, että siinä ”remonttifiilis” pysyy katossa! 🙂

Haaveissa olisi, että pikkuinen leikkitalo valmistuisi sunnuntaihin mennessä. Silloin nimittäin juhlitaan kolmevuotiasta, ja olisi kiva jos talon voisi antaa vähän kuin synttärilahjana Klaaran leikkeihin. No, nähtäväksi jää, mitä tuleman pitää!

Ja hei, kiitos osallistumisesta Elovena -kisaan! Mahtava määrä kommentteja!
Onnekkain oli tällä kertaa Annika, kommentilla:
Voi Elovena pelastaa minun jokapäiväiset aamuni. Rakastan kaurapuuroa ja ainoa oikea kaurapuuro tulee Elovenan kaurahiutaleista 🙂 Silloin tällöin nappaan kaupasta mukaan myös välipalaksi Elovenan välipalajuoman, näistä suosikkini on se aurinkoinen. Aion kyllä testata myös nämä patukat ihan ehdottomasti. Niin ja siis mukana arvonnassa 🙂

Onnea Annikalle (laitan meiliä asap), ja ihanaa aurinkoista pakkaspäivää kaikille!

Nyt jos koskaan on loma tullut tarpeeseen. Tuntui, että tuossa ennen joulua alkoi väsymys painamaan oikein kunnolla, ja nyt on ollut ihana nauttia siitä, ettei kello pirise aamulla kuuden jälkeen, vaan unta voi posottaa liki yhdeksään – tai välillä pidempäänkin. Ja, vaikka meillä arkena pidetäänkin tiukasti kiinni myös lasten aikaisesta nukkumaanmenosta, on loma ja pitkät unet maistuneet myös pikkuväelle.

Viime päivinä onkin tullut nautittua aika yksinkertaisista jutuista. Blogiin olen tieten tahtoen ottanut hiukan etäisyyttä, ja tehnyt asioita muutenkin enemmän fiilispohjalta. Toinen osa minua silti jo kaipaakin arjen rutiineja, mutta kyllä mä aion nauttia tämän loman ihan loppuun asti.

Tänään otetaan kuitenkin pieni ryhtiliike pelkän laiskottelun sekaan, ja siivotaan koti vastaanottamaan uutta vuotta. Kyllä sen huomaa ihan villakoirienkin määrästä (ja koosta), että tässä kotona pyörii koko perhe. Niin, ja päästäänpä tänään myös kampaajan ja parturin pakeille hakemaan freesinpää ilmettä!

Sanotaan, että seura tekee kaltaisekseen. Nyt en tosin tiedä, syyttääkö lemmikkejä vai ihmisiä.

Lupaan ja vannon vastailla kommentit vielä tämän vuoden puolella. Sen enempää en sitten taidakaan lupauksia tehdä.

Vielä pari päivää aikaa tehdä pieniä ja suuria tekoja vuodelle 2015. Sitten aloitetaankin puhtaalta pöydältä. Mukavia vuoden viimeisimpiä!

Vähän erilaisia kuvakulmia. Matot on rullalla, huonekalut siellä täällä, olkkarin lattia täynnä kuraisia kengänjälkiä, eikä mulla ole vielä hajuakaan missä nukun ensiyönä. Mutta voi että, tästä kaaoksesta tulee aina hirveän voimaannuttava olo! Vähän hassua, mutta niin se vain on.

Sellaisia kuvia kaaoksen keskeltä… Kivaa iltaa!