Täällä on eletty hiljaa ja nautiskellen viimeisistä kotiäitipäivistä tällä erää. Tuntuu hassulta, että kaikki se, mikä nyt on välillä jopa puuduttavan yksitoikkoista arkea, on kohta mennyttä. Vaikka edessä on hyvää ja odotettua, kaihertaa mieltä myös pieni haikeus. Eräänlaisen ajan loppu tämäkin. Vaikka ensiviikolla alkava päivähoito ei ihan kokoviikkoista olekaan, tulee arki muuttumaan aika tavalla.
Juuri nyt ne kaikkein arkisemmatkin jutut ovat tuntuneet niin kovin tärkeiltä. Ruuanlaittoa, leivontaa, ulkoilua jne… Tällä viikolla tuossa kaikessa on ollut ihan toisenlainen hohto. Päiväkotivarusteet on hankittuna, lelukorit siivottu ja matkavalmistelujakin tehty.
Ulkona tuoksuu syksy, ja sisällä kelpaa tunnelmoida kynttilän valossa. Illaksi on sovittu playdeitit, viikon kohokohtia sekä äidille, että pojalle. Juuri nyt tiskikone hurisee rauhoittavasti ja nautin omasta iltapäiväteestäni. Kotikin on suht siistissä kunnossa – ainakin hetken aikaa.
Kauhean monta blogijuttua rästissä. Yritän kiriä. Piian testaamasta Color Maskistakin laitan teille saamani raportin. Ehkä jo illalla, jos vain suinkin ehdin.
Nyt toivottelen rauhallista päivän jatkoa!
