Ei jäänyt kiveäkään kääntämättä. Noin niinkuin vertauskuvallisesti. Olen nimittäin siivonnut, siivonnut ja siivonnut. Aloitin eilen illalla ikkunoiden pesulla, jatkoin pitkälle yöhön kasojen setvimisellä. Tänään on pyykätty petivaatteita ja tekstiilejä. Loput on ravisteltu ulkona. Jokainen irtoesine, kirja, lehti ja pinta on pyyhitty. Imuroitu on, ja pesty lattiatkin pariin kertaan. Kun kuukausia panttasi siivousta, ja antoi remppapölyn laskeutua kaiken päälle, sai tästä ihan mukavan kokoisen urakan!

Huhkiessani ajattelin anopin pionipuskia. Siisti ja puhdas koti, kukat pöydällä ja mieli iloinen! 

Tässä työn lomassa tulin ajatelleeksi siivoojaa. Taidan pyytää Joulupukilta jonkinlaista siivousapua loppuvuodesta. Vaikka kuinka pidänkin luuttuamisesta ja järjestelemisestä, olisi kiva joskus kokea, miltä tuntuu tulla puhtaaseen ja siistiin kotiin. Muuten tuskin saan koskaan moista kokea, meillä siivous on minun heiniäni. 

Käykö teillä koskaan siivooja? Jos käy, niin kuinka usein? Joskus ja jouluksi, vai kerran viikossa? Tai oletko joskus harkinnut moista palvelua? Olisi kiva kuulla kokemuksia, ja se miksi olette ratkaisuun päätyneet. Itse ajattelen ensimmäisenä asiaa taloudellisesti. On aika edullista siivota itse, ja lisäksi olen niitä ihmisiä, jotka varmaan siivoaisivat ihan vain siivoajaa varten 🙂

Tai mikäli teillä on mies, joka ilahduttaa puhtaalla ja vastasiivotulla kodilla, niin kertokaa sekin. Näytän sitten omalle ukolle, että jossain pelaa tasa-arvo 🙂

Olkkari näytti tänään tältä. Sohvalla on vasta pakasta vedetyt pääliset, ja kaikki on puhdasta. Seinä tosin taitaa kaivata sitä tapettia nyt enemmän kuin ennen 🙂
Hassun tyhjää ja vaaleaa.

Pyysitte jotain kuvia, eli tässä niitä nyt olis. Enemmän toisella kertaa.
Nyt huilaamaan!

*** 

Olen saanut tunnustuksia ja haasteita monelta ihanalta bloggaajalta. Kiitän niistä nöyrästi! Olen kuitenkin tosi huono laittamaan niitä eteenpäin tai niihin ylipäätään tarttumaan. 

Täällä on alkanut kesä ja jonkinlaiset maisemointityöt sen mukana. Takareisistä ainakin huomaa, että pihalla on tullut kökittyä useita tunteja. Kesän rusketus on hankittu, saman verran kuin koko viime kesänä, ja ekat punaiset olkapäätkin. Ja minä kun vihaan auringonottoa! Mutta väri tuli huomaamatta, ihan vahingossa voiteista huolimatta.

Kesäkuntoon jos haluaa, ei taida paljon tarvita salilla rehkiä. Eilen purettiin lavallinen eli 20 neliön verran liuskekiveä. Kannettiin etupihalta takapihalle. Hyvää liikuntaa sekä käsille, jaloille että selällekin. Tuntee tehneensä työtä!

Kivestä tehdään takapihalle alue, johon saa kauniisti kalusteet ja joitakin ruukkuistutuksia. Parasta tässä on se, että olohuoneesta puhkaistaan suora käynti ulos. Voin siis jatkossa kävellä kahvimukini kanssa kauniista pariovista koko talon kiertämisen sijaan. Olen niin onnellinen projektista!

Sain äitienpäiväkukkana suuren oliivipuun. Se on istutettu koriin ja saa sitten aikanaan kunniapaikan pariovien vierestä. Pystyn jo näkemään valmiin pihan.

Lempipaikkani on vanha rottinkinen riippukeinu. Sain sen viime kesänä, ja siinä on tullut vietettyä monet tunnit. Kesän parhaat hetket. Se roikkuu vielä taustanaan valkoinen seinä, mutta loppukesästä näky tulee olemaan toinen. Keinun takaa nimittäin pilkistää silloin musta talo. Eli kohti tanskalaista kesäkotia tässä mennään 🙂 

Vielä on kuitenkin lapiohommia ja muuta puuhaa. Tekemisestä ei tule puutetta koko kesänä, siitä olen varma!

Tässä siis joitakin paljastuksia, joita haasteissa pyydettin. Nyt menen kattamaan kahvipöytää perennanvaihto-illalle. Nauttikaahan kesäsäästä!

Nyt on kaappitilaa ja paikat toivottavasti pysyvät hiukan siistimmässä kunnossa. Isojahan nuo ovat, paljon suurempia kuin muistin. Jotenkin näyttivät isossa suulissa niin paljon pienemmiltä. Herra saatiin sisään neljän miehen voimalla ja jossain kohtaa tuli uskon puute, mahtuuko se sisälle ollenkaan. Olohuoneen kautta kiertän se lopulta saatiin työhuoneeseen. Appiukkoni tosin sanoi, että älkää sitten koskaan ikinä muuttako. Ei vissiin ole tulossa toista kertaa kantamaan 🙂

Herra on hiukan huonommassa kunnossa, ja siihen päädyttiinkin lähinnä hinnan vuoksi. Sisällä on vaatetanko, ja nyt oliskin tarkoitus pyytää puuseppää rakentamaan hyllyt kaapin sisään ja korjaamaan hiukan nauravaa yläkulmaa. Muuten pintakäsittelynä öljy saa riittää, vanha puu on kaunis kuluneenakin.

Niin iloinen että tänään oli pakko hakea paikallisesta sisustusliikkeestä erilaisia juomalaseja kukkamaljakoiksi. 🙂 Toisaalta; Onhan tässä jo hiukan aihetta juhlaankin!

Paras Ikea reissu ikinä!