Kaikki merkit todellisesta vedenpaisumuksesta alkoi jo olla ilmassa, mutta niin vain sade oli aamun tunneilla tauonnut. Ja mikä parasta, myös aurinko kömpi lopulta esiin. Tämä sade todellakin kasteli, ja mikäs sen tärkeämpää tässä kohtaa vuotta. Kipaisin aamulla kameran kanssa kasvihuoneeseen, johon aurinko loi miltei trooppisen kostean ja lämpimän tunnelman.

En ehtinyt eilen kuvaamaan kukkia, mutta oikeastaan hyvä, koska näin auringossa on paljon mukavampi kuvata. Uutena siis nuo kaksi upeaa chilia, jotka saavat itse kasvatetut chilit näyttämään melko vaatimattomilta. Sitten kuusi valtavaa lobeliaa (näitä osta joka vuosi), kerrotut marketat, maahumalat ja kukkivat daaliat ovat uusia. Nyt alkaa ihan oikeasti tuntumaan kesältä. Ja mikä parasta, kaikki taimet (valkoista daaliaa lukuunottamatta) ovat tuosta puutarhaoppilaitokselta. Eli lähellä kasvattetuja ja äärimmäisen edullisia!

Nappasin nopeasti kuvan myös tuosta riippajalavan ja marjaomenan alla olevasta penkistä. Se on niin ihanan rehevä, vaikka ammottikin vielä muutama vuosi sitten melko tyhjänä, kun suuri vesiaihe otettiin siitä pois. Keskellä on muutama liuskekivi hoitoa helpottamassa, mutta niidenkin välit kasvavat tiuhaan sormustinkukkaa, joten kivet jäävät nopeasti piiloon. Täytyy pitää tämä siis mielessä, kun pääsen täyttämään uutta istutusaluetta.

Esikasvatetut daaliat (puulaatikoissa ja kasvihuoneen muurin päällä) näyttävät myös reheviltä ja odottavat jo uutta maataan. Muutama ruukku on tosin edelleen tyhjänä, mutta pidän peukkuja, josko ne sieltä vielä heräisivät.

Kasvihuoneen katto oli vielä muutama päivä sitten paksun keltaisen siitepölyn peitossa, mutta nyt näyttää taas paremmalta!

Ihanaa uutta viikkoa!

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.

Ihana auringonpaiste! Pari viime yötä on ollut sen verran pakkasta, että aamulla jokainen tulppaanikin on nuokkunut surullisesti. Mutta niin vain ne nousevat taas aamuauringon mukana. Ulos ei edelleenkään viitsi istuttaa mitään, mutta kasvihuoneessa harson alla daaliat alkavat heräilemään. Pari pelargoniaa hankin jo valmiiksi, ja vähän yrttien taimia. Minulta minulle äitienpäivälahjani olivat nuo suuret korit, jotka laitan kasvihuoneen edustalle. Kasvihuoneessa talvehti myös muratti, joka saa jatkaa elämäänsä jonkin istutuksen joukossa. Kun se aika tulee. Vielä yksi kylmä yö tähän putkeen, näin olen laskenut. Loppuviikoksi luvataan jo lämpöä ja lämpimiä öitä.

Sain äitienpäivälahjaksi suuren hortensian, mutta kylmien öiden vuoksi olen pitänyt sitä vielä sisällä. Ehkä huomenna upotan sen multaan ja nostan kasvihuoneeseen. Ensi viikolla sitten enemmän kesäkukkia. Kevät on ihanaa, jokainen päivä on askel kohti kesää!

Ilta-auringossa on oma taikansa. Tekisi mieli olla ulkona pidempään ja vain nauttia. Toisaalta nukkumaankin pitää mennä, sillä aamuvirkku sisäinen kelloni herätti tänäänkin jo neljältä. Kun mieli on levännyt kasvihuoneessa puuhaillessa, ei edes yksi kaatunut kaakaomuki nosta verenpainetta. Mutta nyt kaakaopyykkiä ja sitten untenmaille. Huomenna uusi päivä!

 

 

Istutuslapio saatu blogiyhteistyön kautta / Fiskars

Kylmä ja kolea. Sellainen halusi olla äitienpäivä vuonna 2019. Mutta sää onkin vähintään yhtä arvaamatonta kuin elämä. Sen olen kymmenenteen äitienpäivään mennessä oppinut. Elämä ei ole koskaan valmis, koskaan ei tule se oikeampi hetki, minä en ole koskaan valmis ja juuri näin sen kuuluukin olla. Nuorempana joskus luulin, että asioille pitäisi olla oikea aika. Että tietyt jutut olisi ehkä pitänyt tehdä ”oikeassa järjestyksessä”. Mutta se on myytti. Jokainen päivä on aina uusi ja erilainen. Huominen on aina tuntematon, arvaamaton ja ennen kaikkea epävarma. Elää täytyy nyt eikä huomenna, silti pitää haaveilla. Minä kasvan ja kehityn, opin ja elän. Suurin kiitos tästä lapsille –  tai äitiydelle.

Tänään on käyty onnittelemassa mummut. Mitään suuria juhlallisuuksia ei ole ollut ja näin on hyvä. Sain kukkia ja lahjoja, aamukahvin ja onnittelulaulunkin. Suukot ja halaukset. Ne kaikkein tärkeimmät. Pienet ympärille rutistuvat kädet, lahjoista suurimmat. Koko perhe kasassa, kaikki saman ruokapöydän ympärillä. Koko viikonlopun. Se tuntuu väliltä juhlalta.

Vaikkei strobovalojen ja savukoneen seurassa jumppaaminen ehkä kuitenkaan ole se mun juttu, tuntui kivalta viettää lauantai tyttöporukassa. Ja tulla kotiin ihailemaan kasvihuoneen edustaa, joka sai sekin viikonlopun aikana kyytiä. Eilen istuttiin ystävien kanssa iltaa kasvihuoneessa ja ihailtiin kevätsateen ropinaa. Kasvarissa oli lämmin viettää iltaa ja haaveilin kaikista niistä siellä vietetyistä kesäilloista, jotka ovat vasta edessäpäin. Ilosta, naurusta, elämästä ja ystävistä.

Puutarhassa kukkii, mutta niin paljon olisi tehtävää. Välillä tuskastun, että miten aika riittää kaikkeen. Välillä ymmärrän, että ei se riitäkään, ja juuri niin sen kuuluu ollakin.

Lempeää äitienpäivän iltaa kaikille äideille, isoäideille, tulevaisuuden äideille, varaäidelle, äitihahmoille, äidiksi kaipaaville, sydämeltään äideille ja äitiä ikävöiville. ♡