Ei ehkä kovinkaan kesäkuinen olo, kun katsoo ikkunasta ulos. Sen mitä ikkunasta nyt näkee, kun sade siihen piiskaa. Niinkin masentavaa, että huomasin selailevani lomakohteita. Karu totuus kuitenkin on, että tässä ei nyt lähdetä lomille – ei lähelle, eikä kauas. Nyt vain odotellaan auringonpaistetta ja fiilistellään kesäisin ajatuksin. Mieli positiivisena; Aina sieltä on jonkinlainen kesä tullut!

Lucky me, Wishwearin Johanna lähetti mulle kolme ihanan kesäistä sävyä Essien kynsilakkojen muodossa. Niinpä sivelen kesäkuun kunniaksi hiukan persikkaista sävyä kynsiini ja kuvittelen mielessäni, miltä  varpaani näyttäisivät valkealla ja kuumalla rantahiekalla 🙂

Jos masentaa tämä sataminen itseänikin, niin kyllä kuitenkin eniten harmittaa kaikkien juhlijoiden puolesta. Voin vain kuvitella, miten moni äiti oli toivonut tälle päivälle kaunista ilmaa ja lisää juhlatilaa puutarhasta.
Joka tapauksessa lämpimät onnittelut jokaiselle koulunsa päättäneelle ja valmistuneelle! Rentouttavaa kesälomaa lomansa aloittaville ja aurinkoa meille kaikille!

Ps. Ei teitä sattuis kiinnostamaan pieni väriterapia kynsilakkojen muodossa?! 😉

 Essiet blogin kautta saatuja

Voi että kuinka kaipaankaan omaa pihaa. Siis en tarkoita sitä edellisen kodin pihaa, vaan ylipäätään sitä, että ulko-ovesta astuessa on edessä oma tila. Oma rauha ja oma vapaus. Keväällä uskottelin itselleni, että kesä kerrostalossa parvekeviljelyä harrastaen olisi seikkailu ja uusi kokemus. Ei huolta voikukista, rikkaruohojen kitkemisestä tai ruohon leikkaamisesta. Vaan myönnettävä on; Olen omakotiasuja, tarvitsen oman pihan ja oman tilan.

Olen lapsesta asti kasvanut siihen, että kesällä ollaan ulkona. Omassa pihassa leikitään leikkimökissä, hiekkalaatikolla tai keinutaan. Oman pihan jatkeena on puistot ja niityt. En tarkoita, että kerrostalossa asuvat lapset olisivat jotenkin onnettomampia, mutta omalle lapselleni haluaisin tarjota tuon saman. En tiedä, ehkä se on joku kaipuu omaan lapsuuten, tarve elää tuo aika lapsen kanssa uudestaan.

En missään vaiheessa uskonut, että omakotitaloasuminen oli juurtunut meihin niin syvästi. Siinä, missä poika itkee hiekkalaatikkonsa perään, me aikuiset turhaudumme ja tylsistymme. Onneksi lapsi on siunattu mielikuvituksella; Puistoista ja metsiköistä löytyy vaikka mitä. Ihanaa, että on olemmassa näitä yhteisiäkin vihreitä paikkoja. Itse luulin kaipaavani jokavuotista sotaa voikukkia vastaan, mutta olenkin huomannut pitäväni noista keltaisista maanvalloittajista. Jos ei siis muuta, niin olenpahan ainakin oppinut arvostamaan luontoa!

Apinan metsästystä ja voikukan poimintaa. Ensimmäisen kanssa hiukan huonompi saalis….

 

Pysytään aiheessa hiukset. Kesän lähestyessä nimittäin ainakin itselläni hiustyyli vaihtuu. Arkisen kesätukan tulee olla huoleton ja helppo, sen pitää kestää pulahdukset ja hikoamiset. Kesällä pidänkin hiuksissa erilaisia lettikampauksia, ne antavat kivasti anteeksi hiukan vähemmänkin laittamisen. Kampauksen jujuna nimittäin on se, että hiukset eivät ole liian laitetut. Ei haittaa, vaikka ranskalainen letti ei oikein kunnolla onnistuisi, riittää, että se on sinnepäin. Omaa silmääni miellyttää aina lopputulos, jonka kyhään ilman peiliä. Esimerkiksi illalla telkkaria katsoessa 🙂 Mitä löysemmäksi palmikon jätät, sen huolimattomamman lookin saavutat. Jos hiuksesi ovat paksut, ja letistä tulee väkisinkin jämäkkä, kampaus näyttää paremmalta seuraavana päivänä! Pientä fiksailua aamulla ja tukka on parempi kuin uusi!

Tärkeintä on muistaa pesun jälkeen jättää hiuksiin auringolta suojaava hoitoaine. Kuten ihokin, myös hiukset tarvitsevat suojaa UV-säteiltä. Kampauksen kannalta tärkein muotoilutuote on hiuspuuteri. Vaikka oma kuontaloni on luonnostaankin karhea, puuteri antaa erilaista pitoa palmikkoon, ja ohuestakin tukasta saa näyttävän letin.

Itse letitän hiukset pään molemmin puolin. Luonnollisesti toiselle puolelle syntyi tässä runsaampi palmikko, koska jakaukseni ei ollut keskellä. Kampaus näyttää tosi kauniilta myös keskijakauksella, silloinkin kun keskijakaus ei muka muuten sovi pään muotoon.
Kun hiukset on letitetty, sido latvat rennolle sotkunutturalle ohuella hiuslenkillä, ja vahvista lopputulos parilla pienellä pinnillä. Viimeistelyyn voit suihkaista hiuslakkaa. Itse en lakkaa ainakaan kovin aurinkoisella säällä tykkää käyttää, tuntuu kuin aurinko polttaisi sitä.