Pahoittelen pientä blogihiljaisuutta. Kesäkuu on ollut kiireinen, ja vierähtänyt aivan liian nopeasti. Viimeisen viikon aikana koneen ääressä on tullut vietettyä ennätyksellisen vähän aikaa.
Uutta kotia ei edelleenkään ole löytynyt. Varteenotettavat vaihtoehdotkin ovat yhtä vähissä kuin keväällä. Olen alkanut henkisesti valmistautua syksyyn ja talveen tässä asunnossa. Kieltämättä ajatus on vaatinut jopa hurttia huumoria ollakseen edes siedettävä. No, minkäs teet!
Tähän asti tämän asunnon ”sisustaminen” on ollut lähinnä tarvittavien tavaroiden ja kalusteiden varastosta hakemista, ja jonkinlaista ”selviämistä”. Ehkä itse viihtyvyyden lisäämiseenkin kannattaisi alkaa pikkuhiljaa panostaa. Jää nähtäväksi tuoko syksy jokinlaisen pesänrakennusvietin mukanaan 🙂


Kesäkuussa olen myös sparrannut itseäni ryhtiliikkeen kanssa. Kilometrejä on tullut tossunpohjiin ja fillarinrenkaisiin. Olen vaihtanut keskiyölle venähtäneet illat kunnon yöuniin ja kello kuuden aamulenkkeihin. Fiilis on kohdallaan, ja motivaatiokin sai uutta puhtia. Mutta siitä sitten myöhemmin lisää.

Tavalliseen tapaan juhannus jätetään juhlimatta, ja odotellaan lähinnä vain kunnon kesän alkamista. Onneksi tänään näyttää jo lupaavalta! Ehkä tässä vielä tulee kesävaatteillekin käyttöä ja rantakassin saa heittää olalle. Elän ainakin toivossa!
Aurinkoa ystävät!














