Hellohello!

Tiedättekö kun joskus tulee se tunne, että pää pitäisi vaihtaa. Asiat unohtuu, sitä seisoo jääkaapilla ja miettii, että mitäs mä nyt tässä… Mieheltä tuli juuri viesti ”kaikki menee korvasta pihalle”. Meillä on molemmilla ollut jotenkin unohduksien viikko, mutta onneksi esimerkiksi tänään pojan joukkuekuvaus pelastui sillä, että ihana naapuri muistutti, ja nappasi vielä jätkän kyytiinsä, kun peliasu oli kiireellä kiskottu päälle (kiitos, H, jälleen kerran ♡). Huh, pääsiäinen tulee kyllä tarpeeseen! ’:)

Kylvimme lasten kanssa pääsiäisohrat sen verran ajoissa, että meillä taitaa olla pääsiäisen pyhinä vähän ylikasvanutta heinää. No, onneksi keittiössä vihertää ohran lisäksi myös paljon muuta, ja yrtit varsinkin ovat noin ulkonäöltään mieleeni. Tosin piti kuvata teille joku kiva yrttikimara, mutta ikkunalla olleet basilika ja rucola ottivat yliannostuksen aamuauringosta, ja molemmat olivat nuupahtaneet melko heikon näköiseksi; kas, olin unohtanut kastella ne aamulla! 😀  Onneksi nuo aina piristyvät, kun vain saavat vettä!

Itse pääsiäisen suhteen meillä on kaikki vielä vähän auki, enkä ole uhrannut ajatustakaan esimerkiksi ruokapuolelle. Tosin vaikka rakastan joulua ja olen jouluihminen, pääsiäisessä viehättää ehkä juurikin se, ettei kaiken tarvitse olla niin justiinsa kuin jouluna (ja sen niin justiinsahan minä toki määritän joulunakin ihan itse, eli ei tässä joulua syytellä). Meillä ei ole pääsiäisen ruokaperinteitä (paitsi ehkä parsa), joten kaiken voi tehdä ihan fiiliksen mukaan. Hyvää ruokaa, kaunis kattaus ja koko perhe pöydän ääressä. Lisäksi mukavaa tekemistä, rentoa olemista ja toivottavasti myös ulkoilua.

Viime vuonna kokoonnuttiin extempore ystävän luokse kiirastorstaita viettämään. Tuloksena oli todella hauska ilta äideille ja lapsille, ja tänä vuonna olisi tarkoitus ottaa uusiksi. Tämä onkin meidän yksi pääsiäisen kohokohta, eikä torstai-iltaa tarvitse viettää yksin lasten kanssa. Sitä ennen käyn kuitenkin hakemassa pääsiäisfiiliksen koululaisten pääsiäiskirkosta.

Meidän pääsiäinen ei siis pidä sisällään mitään kovin ihmeellistä, mutta kuitenkin paljon pieniä asioita, joilla on lopulta hurjan suuri merkitys.

Ihanaa iltaa ja kiirastorstain aattoa! ♡

Tallenna

Hei ihanat! Jos otsikkoon on uskominen, sain tänään kosolti lisävuosia elämääni, sillä nyt on naurettu, hihitetty ja kikatettu oikein kunnolla. Ihana Maria nimittäin huristeli tänne meille tänään iltapäiväkaffeille, ja maailmaa tuli taas parannettua vähän sieltä sun täältä.

Maria on ihminen, jonka kanssa on tullut viime vuosina jaettua aika paljon ajatuksia, ja yhdessä on tullut tehtyä ja nähtyä kaikenlaista. En silti pysty muistamaan, että nauramiselta olisi koskaan vältytty, vaikka ollaan toki vakaviinkin paikkoihin yhdessä ajauduttu. Meitä molempia kuitenkin yhdistää sellainen rento huumori ja itselleen nauramisen taito, jolla selviää aika pitkälle, vaikka kaikki ei aina menisikään kuin Strömsössä. Olen myös hurjan onnellinen ja kiitollinen, että se lähin kollegani on ihminen, jonka kanssa jakaa ajatukset, ilot ja murheet. Jos joskus tökkii, tai mieli vetää matalaksi, päästään tilanteista nopeasti muutaman viestin (ja kymmenien itkunauru hymiöiden) avulla. Asialle kuin asialle on aina löydetty ratkaisu, jolle voi vähintään hymyillä – yleensä jopa nauraa.

Minä tein loimulohisalaatin ja Maria kiikutti Tampereen tuliaisina rahkapullat. Kolme tuntia hujahti ennätyksellisen nopeasti, ja aika loppui oikeastaan kesken. Onneksi välimatka ei ole sen pidempi, joten voidaan ottaa uusiksi taas kun siltä tuntuu.

Niin oli kiva ja energisoiva iltapäivä, että ei pienet räntäsateetkaan jaksaneet sen pahemmin haitata. Viime aikoina päivät ovat tuppautuneet kovin täyteen ohjelmaa, mutta tänään aion nauttia kunnollisen vapaaillan kotosalla ja nappaan mma Ramotswen kanssani sohvalle. Kintut kohti kattoa on ihana nauttia joutilaisuudesta!

Rentoa iltaa myös teille!

Save

Hello murut ja hauskaa aprillipäivää! Heleästä kevätsäästä ei nyt ole tietoakaan, sillä tuo ulkona piiskaava sade muistuttaa enemmänkin syksyä. Pitää kuitenkin muistutella itseään, että luonto tarvitsee herätäkseen myös sitä vettä, joten satakoot nyt ja tuokoon sitten kevään tullessaan. Toisaalta sadepäivässäkin on tunnelmansa, ja näitä tunnelmia nyt kuvien muodossa lauantain ratoksi.

Maaliskuu oli kaikin puolin kiireinen ja kuluttava. Kalenteri pullisteli, ja mahtuipa arkeen myös yllätyksiä. Vaikka huhtikuun alku ei vielä helpotusta tuokaan, uskon, että elämä ehtii kevään aikana tasaantua ja univelat kuittaantua. Itse asiassa, posotin jo viime yönä ruhtinaalliset yli 10 tuntia unta ja nukuin kuin tukki. Ja tekihän se hyvää. Vielä kun huhtikuun aikana saisi tämän maaliskuussa syntyneen kyrmyniskan taas oikenemaan, niin eiköhän sitä sitten jo ole taas ihan hyvässä vedossa kesälaitumillekin kirmaamaan. 🙂

Sateen ropina melkein vaatii seurakseen kynttilöitä, joten niitä on polteltu tänään. Kevätkukatkin tuovat mukavasti tunnelmaa vähän harmaampaan päivään.

Seuraavaksi kommenttien kimppuun, niin saadaan maaliskuu siltäkin osin pakettiin.
Ihanaa ja levollista lauantaita teille kaikille! ♡

Tallenna

Tallenna

Tallenna