>Pidän kovasti käsillä tekemisestä ja näpertelystä, mutta joulukorttien suhteen olen ottanut uuden linjan; Meiltä postitetaan vain kuvakortteja. Uusi linjani taas on ihan yhtä vanha kuin lapseni. Niilon syntymän jälkeen en ole joulukortteja askarrellut. Ajattelin, että kiusataan sukulaisia muutama vuosi kuvakorteilla, ja askarrellaan sitten joskus, kun lapsi jaksaa siihen keskittyä ja asiasta innostua. Eli ei ihan vähään aikaan!

Myönnän, että joulukiireiden vähentämisen lisäksi valokuvakortteihin on toinenkin syy. Rehellisesti ja häpeilemättä, ihan vain äidillinen ylpeys. Sellaisia me äidit usein olemme. Lähes pakonomaisella tarmolla järjestelemme jälkikasvumme sohvalle tonttulakit päässään. Vaadimme kasvoille ilosta hymyä ja lisäämme tunnelmaa tontuilla ja muilla jouluun kuuluvilla lisämateriaaleilla.
Itsellänikin on selvä visio tämän vuoden korteista: Haluan Niilon ja Alman vierekkäin eamesiin, alle kauniin taljan, hiukan punaista tekstiiliä, kauniit vaatteet (neuletta ja samettia), tonttulakkia päähän ja hymyilevän lapsen. Ja onnistuuko visioni – ei varmasti!
Niilo tahrii vaatteensa ennen kuvaan ehtimistä. Sekä koira, että lapsi kieltäytyvät keinutuolissa istumisesta, tonttulakki ei tule kuuloonkaan. Ei silti vaikka äiti on sen itse ommellut vain ja ainoastaan mätsäämään kaikkeen muuhun kuvassa olevaan. Kukaan ei pysy paikallaan ja ikkunasta tuleva valo loppuu.
Pahimmassa tapauksessa lapsi ei enää koskaan suostu pitämään kyseisiä vaatteita. Äiti alkaa pohtia oliko syy tonttulakista kieltäytymiseen ehkä traumaa viime vuodesta.

Tänä vuonna Canon halusi auttaa projektiani. SELPHY CP 800 -kuvatulostimen avulla teen nyt kortit kotona valmiiksi asti. Pienellä ja simppelillä laitteella kuvat voi tulostaa joko suoraan kamerasta, USB muistilta tai vaikka kännykästä ilman tietokonetta. Mahdollista on kuitenkin tulostaa myös tietokoneelta käsiteltyjä ja muokattuja kuvatiedostoja, kuten omassa korttikokeilussani.

>Olo on tänään kuin lapsella jouluaattona. Jo pelkästään se, että kaunein postin hyllyllä keikkunut paketti oli osoitettu minulle, sai hymyn huulilleni. Harvemmin niiltä hyllyiltä on ruskeaa pahvilaatikkoa ihmeellisempää kotiin kannettu. Punainen paketti oli pakko kuvata kuusen alla. Ihanan jouluinen fiilis!
Maltoin katsoa paketin sisäänkin, ja iloni vähintään tuplaantui!

Nyt kuljeskelen ja ripottelen kaunista joulua ympäriinsä. Hipelöin ja huokailen. Arjen harmauteen tuli punaista juhlaa! Kiitos Selma, olet aika ihana!
Toinenkin paketti odottaa sisältöönsä perehtymistä, mutta se on sitten ihan oma lukunsa.

Ja, koska olen saanut nauttia saamisen ilosta, haluan myös kokea hiukan antamisen iloa.
Joten, polkaistaan tällä viikolla vielä käyntiin joku kiva jouluinen arvonta. Vaikka vain senkin kunniaksi, että teitä lukijoita on jo yli 500! Päätä huimaava luku!

Toivottelen mukavaa tiistai päivää!

>Ensilumi satoi eilen tännekin. Ihana tunne käpertyä peittoihin, sytytellä kynttilöitä ja kuunnella miten tuuli humisi ja lumi tuiskusi. Nyt se lumi on jo hyvää vauhtia sulamassa pois. Harmi. Koko yö oli ihanan valoisa, ei lainkaan niin musta ja synkkä. Pakkaslumi on ihanan puhdasta ja kevyttä. Kätevää pienen lapsen ja koiran kanssa. Tänään kuunnellaan vain sulavan lumen lotinaa ja ihmetellään, miten musta maa voikin imeä kaiken valon itseensä.
Olen viikon aikana saavuttanut lähes täydellisen joulufiilikseni. Selailen joululehtiä, suunnittelen, kokoan itselleni äärettömän kasan ommeltavaa ja nuuskin kuusen tuoksua. Piirsin myös uudenlaisen piparkakkutalon kaavat. Miten synkkä ja pitkä talvi olisikaan ilman joulua. Vaikka eihän kaikki sitä juhli. Pitää toki muistaa sekin.

Meillä oli tänään kiva aamupäivä, kun ystävä tuli tyttärensä kanssa kylään. Ihana kun arkeen saa aamupäiväkahvin ja pullan hyvässä seurassa. Lapsi leikkii itsensä uuvuksiin ja nukkuu sitten kunnon päiväunet.
Ja lapset osaavat myös sisustaa. Vai oletteko eri mieltä!? Kahvipöydälle, pikkukuusen juurelle, nostettu puurumpu; Ihana yksityiskohta. Saa jäädä siihen ilostuttamaan, kunnes taas on tarpeellinen leikeissä.