>Tyhjästä nyhjäistyä. Tein olohuoneen ruokapöydälle asetelman periaatteella nyhjää tyhjästä.
Viime vuonna kirppikseltä löytämistäni lasipalloista maalasin osan trendikkään lilahtaviksi. Käytin vessan kaappiin jäänyttä kynsilakkaa. Joskus olen sellaisenkin erehtynyt ostamaan, vaikka en kynsiä koskaan lakkaa, enkä edes kynsiä oikestaan omista. Maalatessa, vai pitäisikö sanoa lakatessa, muistin, miksi kynsilakan käyttö on jäänyt. Hyi sitä hajua ja voi sitä odottelua! Mutta tulipahan tuotteelle kuitenkin käyttöä. Jälki ei ole kovin tasaista, sillä kerrosten kuivumisen odottelu oli turhauttavaa. Märkään lakkaanhan olisi voinut painella vaikka helmiä, tai koristella kuivunutta pintaa jollakin muulla tavalla. Tämä riitti minulle.
Kauniin kaksimetrisen kelottuneen karahkan pelastin ulkoa viime kesänä.
Pienet muotit ovat nekin kirppiksiltä löydettyjä. Laitoin niihin lämpökynttilät ilman metallikuppiaan, ja steariinin sulettua ja levittyä koko muotin leveydelle, lisäsin joukkoon hienonnettua kynttilänjämää. Näin paloaika pysyy pitkänä, eikä sydänlanka pala liian nopeasti.
Tähän asetelmaan olisi sopinut myös trendikäät sarvet, mutta niitä ei tähän hätään ollut. Oliskohan tämä nyt hiukan vähemmän perinteistä joulua?
Keittiössä on jo joululimput kohoamassa. Tänään ajattelin uskaltautua myös ulkoilemaan, paketti nenäliinoja taskuissani.

>Meillä keittiö on huoneista se jossa joulu näkyy konkreettisemmin. Tai sanotaanko perinteisimmällä tavalla. Täällä leivotaan piparit ja jouluherkut, valmistetaan jouluruuat ja lämmitetään glögit. Jos Joulu alkaa ahdistaa, keittiöstä voi aina kävellä pois. Tosin vielä ei ole alkanut.
Kadun puolelle ripustimme perinteiset valkoiset paperitähdet. T:llä on vahvoja tunteita tavallisia kynttelikköjä kohtaan, mutta nämä herra kelpuutti. Kivasti tähdet antavat kulkuvaloa myös pimeille öille.
Keittiön kruunuun olen ripustanut itsetehdyt koristeet. Vanhat muotit on kirpputoreilta, ”kristallit” ja myrttilanka tiimarista. T porasi reiät.
Koska tonttuni taskuihin en odottanutkaan suurempia yllätyksiä ilmestyväksi, tungin ne täyteen pehmeitä sydämiä ja karamellikeppejä. Onpahan ainakin pulskan näköiset taskut!
Tällä viikolla keittiössä leijailee keitetyn lantun ja porkkanan tuoksu, ja paistuu perinteiset joululimput. Ja aivan varmasti taas uusi satsi pipareita! Laatikot pakastan valmiina ”massana” ja kypsennän aattona, jotta saadaan kunnon tuoksut taloon. Maksalaatikon suhteen sain helpotuksen. Isäni teki sen valmiiksi myös meille – tänäkin vuonna. Jouluun kuuluu ehdottomasti kaikki tutut ja perinteiset maut. Kaikkea uutta voi kokeilla vuoden ympäri, mutta joulun pitää maistua aina samalta. Pidän perinteistä.

> Askel uuteen viikkoon. Vielä flunssaisena, mutta aikomuksena voittaa tauti. Tälle viikolle yritän sovittaa niin paljon asioita, kuin vain mahtuu. Tiedossa on joulujuhlaa, hammaslääkärikäyntiä, kampaajan treffaamista, joululeipomista ja ruokien valmistelua. Viime viikon saldoksi jäi joulahjojen hankinta, kenkien suutarilla käyttö ja yhdet joulujuhlat. Aikomuksena on siis petrata, jotta kaikki ei kasaannu itse jouluviikolle.
Lahjoja kääräisin viikonloppuna pakettiin sitä mukaa kuin jaksoin. Vauhti taisi olla paketti per kolme tuntia, mutta hoituuhan hommat hitaamminkin. Luonteeltani vain olen sellainen suitsait sukkelaan tyyppi, joten hidastaminen onnistuu vain pakon edessä.

Lahjat yritettiin tänä vuonna ostaa hiukan järkeä käyttäen. Koska itsetehtyjä lahjoja ei ole syntynyt, valitsimme pakettejen sisään mahdollisimman paljon kotimaisia käsitöitä ja suomalaisia tuotteita. Puhtaasti lelulahjoja en osaa lapsille ostaa, sillä pelkkä lelukauppaan meneminen aiheuttaa ylimääräistä sydämen tykytystä. Kuinka paljon lapsi oikesti tarvitsee värikästä muovia kehittyäkseen normaaliksi!?
Pehmeitä paketteja pakataan sinne, missä vaate on toivottu lahja. Periaatteena siis turhan välttäminen.
Ja, jos lahjan hankkiminen aikuiselle tuottaa ylitsepääsemätöntä päänvaivaa, ja tuntuu, että lahjan saajalla on jo melkenpä kaikkea, tilataan lahja täältä. Viime vuonna kokeiltiin, ja tänä jouluna useampikin paketti kääritään tätä kautta.

Vaan kylläpäs taas kelpaa tarpoa lumisissa maisemissa suutarin paikkaamissa saappaissa. Pitkää ikää toivon kavereilleni! Hurr… Pitäkäähän itsenne lämpiminä!