Yksi maailman ihanimmista tunteista: Siisti koti!
Tänään on ollut perinteinen siivouspäivä, eikä masokismini suinkaan loppunut imurointiin, lattioidenpesuun ja pölyjenpyyhkimiseen, vaan sainpa myös kasan rästitöitä tehtyä. Koko päivä omistettu asioille, joita tulee siirrettyä aina sinne jonnekin tulevaisuuteen, vähintään huomiselle. Olen itsestäni ylpeä!

Raikkaassa tuulessa päivänsä viettäneissä tekstiileissä tuoksuu muuten vahvasti syksy. Tai sitten se on vain se raikas tuuletuksen tuoma tuoksu, jota meillä ei ole vähään aikaan nuuskuteltu. Voi, mihin kummaan olen kadottanut sisäisen himosiivoojani? Sille olisi nykyarjessa käyttöä! 🙂

Mutta hei, lupasin arpoa voittajan Nespresso -arvonnalle, ja nyt on sekin tehty! Nespresson kahvikone lähtee tällä kertaa Minnalle, joka kirjoitti aamuistaan näin: ”Hyvä päivä alkaa hyvällä aamulla; silloin on hyvä aamu, kun olen nukkunut riittävästi, voi jokusen minuutin venytellä sängyssä ennen ylösnousua, puolen tunnin lenkki koirien kanssa sekä kunnon aamiainen radiota kuunnellen. Tolla reseptillä menty kauan ja hyvin on toiminut. Kapselikahvinkeitin kruunaisi aamut!”

Onnea voittajalle, ja kiitos jokaiselle osallistujalle!

Tuntuu, että tätä nykyä tässä talossa kaikki pakoilevat siivoamista, mutta kas kummaa, kun en ole itse tullut ajatelleeksi kiivetä kaapinpäälle odottamaan, että joku muu huiskii hommat kuntoon. Mahtaisikohan toimia!?

Ihanaa iltaa

Tallenna

Tallenna

En tiedä johtuuko se kypsän tai kypsyvän viljan väreistä, syyskukkien lämpimistä sävyistä, vai mistä, mutta ilmojen viiletessä huomaan tyylini muuttuvan selkeästi syksyisemmäksi. Ruskea syrjäyttää mustaa, ja muutenkin lämpimät sävyt tuntuvat mukavilta vaatetuksessa. Puhumattakaan lämpimämmistä materiaaleista! Tässä kohtaa vuotta tyyli muuttuu pehmeämmäksi ja mukavammaksi, ja huomaanpa sen jopa hiuksissani.

Ostin nimittäin jo heinäkuun alussa ghd:n muotoiluraudan, mutta vasta tänään kaivoin sen pois paketistaan. Tuossa kassissaan se on nököttänyt jo tovin, vaikkakin mukana tullutta tupeerausharjaa on tullut käytettyä sitäkin enemmän. Koko kesän hiukseni ovat olleet lähes luonnontilaiset, ja edellinen kampaamokäyntikin osui jo keväälle. Tämä ehkä siitäkin syystä, että kesälle ei osunut minkäänlaisia juhlallisuuksia. No mutta tänään tuntui siltä, että hiukset kaipaavat taas rentoa kiharaa, ja tyyli pehmeyttä. Niinpä sutaisin latvoihin nopeasti kiehkurat ja kokosin hiukset parilla nutturapinnillä kasaan. Äärettömän helppo ja nopea kampaus!

Koska tänään on eilisen tavoin varsin kolea ja tuulinen päivä, kaivoin esiin myös vanhan villapaidan. Muhkeaan neuleeseen kääriytyminen on yksi varmoista syksyn merkeistä, vaikka sen vielä yhdistääkin vähän avonaisempiin kenkiin. Tässäkin kohtaa suosin luonnollista väriskaalaa, joka lämmittää omalla tavallaan myös henkisesti. Tiedän, että toiset nauttivat ja saavat virtaa skarpimmasta lookista, mutta kaltaiselleni käpertyjälle, nämä rennommat vaihtoehdot ovat parhaita.

Tänään olisi ensimmäinen arkiperjantai. Hassu juuttu, että asetellessa asian tuohon asuun, koko perjantai saa paljon hohdokkaamman fiiliksen. Ja onhan tänään myös Klaaran nimipäivä, joten vähän hohtoa saa päivässä ollakin. Tai ainakin yhden kesäisen pavlova-kakun verran. 🙂

Ihanaa viikonlopun aloitusta!

Tallenna

Eletään elokuun kolmatta, ja täällä on jo nyt satanut varmasti enemmän kuin koko heinäkuussa yhteensä! Olin eilen päivällä yksin kotona, ja kuuntelin kahteenkin otteeseen ukkosen jyrinää. Ulkona satoi lehtiä, kuin oltaisiin syyskuun lopussa ja väkisinkin siinä syksy tuli mieleen.

Koko heinäkuu meni todellakin kesästä nauttien ja se tarkoittaa myös sitä, että ne kaikki pienet remonttijutut, jotka oli ajatuksena tehdä kesällä, jäivät tekemättä. Mitään morkkista ei asian suhteen koeta, mutta kurssin korjaus on paikallaan, ja niinpä täällä on nyt pari päivää maalipensselit sutineet. Vihdoin, kohta neljän vuoden jälkeen, rapun seinä ja katto saavat ylleen tasaisen valkoisen maalin. Myös naulapyssy on paukkunut ja puuttuvia listoja on saatu paikoilleen. Ai että, mutta tuntuu vaihteeksi hyvältä!

Tippuvista lehdistä huolimatta kesä on yhä täällä, ja sateen jälkeen aurinko lämmittää mukavasti. Niinpä jatkan mekkoilua, eräänlaista söpöilyä. Samaan kategoriaan kuuluvat myös tuoksuherneet, jotka kuuluvat kesään yhtä tiivisti kuin jäätelö. Olen pikkutytöstä asti rakastanut tuoksuhernettä, siinä on jotain niin älyttömän kaunista. Lapsuuden kodissani äiti kylvi tuoksuherneet aina leikkimökin kuistin viereen, ja siinä ne kipusivat tukilankojaan pitkin kuistin kaunistuksena. Täytyykin muistaa ensi keväänä kylvää näitä ihanuuksia vieläkin enemmän.

Nuo vanhat Fiskarsit löysin muuten kirpputorilta, jossa kävin viime viikolla äidin kanssa. Olen pitänyt kirppiskierroksista tietoisesti muutaman vuoden tauon, mutta nyt repesi. Pitäähän sitä itselleen joitakin pieniä iloja suoda.

Tämän viikon to-do-listalle kuuluu remppajuttujen lisäksi lasten vaatekaappien ja vaatevarastojen läpikäynti, muutama senkin laatikko ja keittiön komeron siivous. Ikään kuin valmistautumista arkeen.

Mutta nyt lounasta taikomaan. Toivottavasti tänään säästytään sähkökatkoksilta.

Suloista keskiviikkoa!

Tallenna