Joku voi muistaa kuinka viime joulun alla herättelin uinuvaa virkkaustaitoani ja näpersin pieniä kärpässieniä. No se innostus laantui aika nopeasti – heti kun sieniä oli mukava määrä valmiina. Nyt innostuin tarttumaan koukkuun uudestaan. Koska en osaa kutoa (tai neuloa), ajattelin josko tämä virkkaus olisi se ”mun juttu”. Vähän kuin uusi harrastus syksyksi. Olen myös todella huono vain istumaan aloillani, joten tässä voin harjoittaa hiukan sitä pitkäjänteisyyttä, jota tarvitaan tällä hetkellä aika monessakin jutussa.
Rehellisesti en ihan oikesti tiedä mikä on tavallinen pylväs, mikä pitkä tai puolipylväs. Tai mitä sitten ovatkin. Mutta onko sillä loppujen lopuksi kauheasti väliä!? En kuitenkaan osaa lukea niitä ohjeita, sovellan omasta päästäni.

Sieni projektista jäi yllin kyllin punaista ja valkoista lankaa, joten ajattelin aloittaa lämmittelyn niillä. Nahkea alku; Jännittyneet hartiat, kireä käsiala, naksuva olkapää. Lopulta olen jo oppinut rentoutumaan.
Lopputuloksena iso kärpässieni! Eipä sillä sen suurempaa funktiota ole, kuin roikkua Niilon huoneessa, mutta tulipahan tehtyä. Ja mulla on kuulkaas jo uusi projekti menossa. Siitä lisää ensi kerralla. Silloin laitan jakoon myös tunnustuksen, jonka Cosy Cottagelta sain.
Joku Freudilainen teoria selittäisi muuten varmaan senkin, miksi heilun kamerani kanssa vain tuolla peräkamarissa. Yritän heilua muuallakin! Promise!

Nukuin viime yönä vaatimattomat 14 ja puoli tuntia! Olo on silti väsynyt ja rikkinäinen. Keväästä asti vaivannut voimattomuus tuntuu vain pahenevan. Väsymys taitaa olla sitä laatua, joka ei mene nukkumalla ohi.
Ihanaa olisi kertoa, että sen syynä olisi jokin ilouutinen, mutta kun ei ole.
Olen viime viikkoina pohtinut voiko ihminen palaa loppuun tekemätä oikeastaan juuri mitään, mutta näköjään voi. Entä, jos minulla olisi enemmän lapsia, kokopäivätyö ja harrastuksia viidelle viikonpäivälle…?!

Tänään lähdettiin aamulenkille kerrospukeutuneena. Sisällä sipsuttelen nykyään villasukissa, meillä on pidetty koti viileänä, sillä muuten meillä ei nuku kukaan.
Haaveilen uusistä neuleistä syksyksi. Itselleni ihanat kotisukat, ja Niilolle lämmin neuletakki. Nuo kuvien väritkin ovat niin kauniin lämpöisiä, että näissä ei voi tulla vilu. No, minun pitää ostaa, koska taito ei ole hyppysissäni. Eikä tällä hetkellä ole kyllä voimiakaan edes patalapun vertaa.

>