Eilen tosiaan paistelin joululimput, ja joku ohjetta kysäisikin. Voit klikata ohjeen suuremmaksi ja siirtää sen vaikka wordiin tai tulostaa puhtaaksi. Mikään terveysleipähän tämä ei ole vaikka tumma väriltään onkin. Itseltäni kului tuoretta leipää koko puolikas ihan vain maistellessa. Paksu, tumma ja makea kuori on parasta. Kantapalat menevät kaupaksi. Fenkoli on jolulimpussa kuin kardemumma pullassa; Sitä ei kannata säästellä!
Tänään ei muuta. Paitsi minulla hammaslääkäri, ja illalla muskarin joulukemut. Ja yksi puhelu pitäisi soittaa. Hitsi kun ei voi lykätä asioita ikuisuutta!

Mukavaa torstai päivää!

>Tyhjästä nyhjäistyä. Tein olohuoneen ruokapöydälle asetelman periaatteella nyhjää tyhjästä.
Viime vuonna kirppikseltä löytämistäni lasipalloista maalasin osan trendikkään lilahtaviksi. Käytin vessan kaappiin jäänyttä kynsilakkaa. Joskus olen sellaisenkin erehtynyt ostamaan, vaikka en kynsiä koskaan lakkaa, enkä edes kynsiä oikestaan omista. Maalatessa, vai pitäisikö sanoa lakatessa, muistin, miksi kynsilakan käyttö on jäänyt. Hyi sitä hajua ja voi sitä odottelua! Mutta tulipahan tuotteelle kuitenkin käyttöä. Jälki ei ole kovin tasaista, sillä kerrosten kuivumisen odottelu oli turhauttavaa. Märkään lakkaanhan olisi voinut painella vaikka helmiä, tai koristella kuivunutta pintaa jollakin muulla tavalla. Tämä riitti minulle.
Kauniin kaksimetrisen kelottuneen karahkan pelastin ulkoa viime kesänä.
Pienet muotit ovat nekin kirppiksiltä löydettyjä. Laitoin niihin lämpökynttilät ilman metallikuppiaan, ja steariinin sulettua ja levittyä koko muotin leveydelle, lisäsin joukkoon hienonnettua kynttilänjämää. Näin paloaika pysyy pitkänä, eikä sydänlanka pala liian nopeasti.
Tähän asetelmaan olisi sopinut myös trendikäät sarvet, mutta niitä ei tähän hätään ollut. Oliskohan tämä nyt hiukan vähemmän perinteistä joulua?
Keittiössä on jo joululimput kohoamassa. Tänään ajattelin uskaltautua myös ulkoilemaan, paketti nenäliinoja taskuissani.

>Meillä keittiö on huoneista se jossa joulu näkyy konkreettisemmin. Tai sanotaanko perinteisimmällä tavalla. Täällä leivotaan piparit ja jouluherkut, valmistetaan jouluruuat ja lämmitetään glögit. Jos Joulu alkaa ahdistaa, keittiöstä voi aina kävellä pois. Tosin vielä ei ole alkanut.
Kadun puolelle ripustimme perinteiset valkoiset paperitähdet. T:llä on vahvoja tunteita tavallisia kynttelikköjä kohtaan, mutta nämä herra kelpuutti. Kivasti tähdet antavat kulkuvaloa myös pimeille öille.
Keittiön kruunuun olen ripustanut itsetehdyt koristeet. Vanhat muotit on kirpputoreilta, ”kristallit” ja myrttilanka tiimarista. T porasi reiät.
Koska tonttuni taskuihin en odottanutkaan suurempia yllätyksiä ilmestyväksi, tungin ne täyteen pehmeitä sydämiä ja karamellikeppejä. Onpahan ainakin pulskan näköiset taskut!
Tällä viikolla keittiössä leijailee keitetyn lantun ja porkkanan tuoksu, ja paistuu perinteiset joululimput. Ja aivan varmasti taas uusi satsi pipareita! Laatikot pakastan valmiina ”massana” ja kypsennän aattona, jotta saadaan kunnon tuoksut taloon. Maksalaatikon suhteen sain helpotuksen. Isäni teki sen valmiiksi myös meille – tänäkin vuonna. Jouluun kuuluu ehdottomasti kaikki tutut ja perinteiset maut. Kaikkea uutta voi kokeilla vuoden ympäri, mutta joulun pitää maistua aina samalta. Pidän perinteistä.