Lupasin muffinien ohjetta, ja tässäpä sitä tuleekin!
Nämä herkkuset eivät sisällä lainkaan voita, tai muita kovia rasvoja, vaan leivontaan on käytetty auringonkukkaöljyä. Ihan rypsiöljykin käy, mutta sattui nyt vaan tuo pullo käteen.
Leseet ja manteli antaa muffineihin ainakin terveellisen vivahteen, ja sokerin määrää voi hiukan ohjeesta pienentää, jos haluaa terveellisemmän vaihtoehdon. Eli enemmän sellaisen aamiaismuffini tyyppisen.
Nyt kuitenkin ihan kaikilla herkuilla. Päälle sirottelin vanilja- ja tomusokeri sekoitusta.
Leseinä käytin neljän viljan lesesekoitusta, mutta mikä vain käy, mitä kaapista sattuu löytymään.

Sadepäivän kunniaksi sain tehtyä pari juttua, jotka on roikkunut ideatasolla jo pitkään.

Ensimmäinen on lehtilaatikko. Kaksi vanhaa perunalaatikkoa ja paketti Ikean kalustepyöriä.

Vino pino lehtiä, joita en halua vielä laittaa paperinkeräykseen.

Lehdet eivät mahtuneetkaan yhteen, mutta onneksi laatikot ovat pinottavia, joten ei muuta kuin toinen päälle.

Viritelmä mahtuu mukavasti sohvan ja kirjahyllyn väliin, ja on helppo vetää esiin tarvittaessa.

Ideaa voi toki jatkojalostaa vaikka maalamalla puulaatikoita, tai sabluunamaalaamalla niiden kylkeen tekstin. Meille sopivat näin, ihan tälläisenaan.

Toinen projekteista meni Niilon huoneeseen. Muistatte varmaan, kun kerroin, että pulpetin päällä ollut aakkostaulu kaatui ja kehyksen lasi särkyi. Hamsteriluonteena kiikutin kehyksen ja taustalevyn varastoon ihan vain siltä varalta, että niille joskus löytyisi jotain käyttöä.

Tänään sain aikaiseksi maalata koko hoidon liitutaulumaalilla. Taulu pääsi entiselle paikalleen, joskin hiukan erinäköisenä.

Taulun taustalevy ei ollut ihan tasainen, eikä pinna struktuuri täysin peittynyt maalillakaan, mutta eiköhän tähänkin nyt jotain pysty taiteilemaan. Suuri musta taulu tuo kivasti ilmettä huoneeseen.
Muovinen kirahvi on viimeisimpiä rompetorilöytöjä. Kovassa käytössä on ollut, ja tienannut jo hintansa (2€) takaisin.

Nyt tuli ukonilma kera kunnon kaatosateen.
Täytyy keksiä lisää sisäpuuhia 🙂

***

Otteita pienen tulitikkutytön elämästä? Eipä oikeastaan:
Etsin itselleni tässä jokin aika sitten maksimekkoa hellepäiville. Tuntui, että juuri sitä mieleistä ei löytynyt, tai sitten en vain raaskinnut laittaa pariasataa kotipihamekkoon. Kaappasin etsintäkierroksen lopuksi Zaran rekistä valkoisen puuvillamekon. Ohut, vilpoinen, puuvillainen – kaikkea sitä mitä etsinkin, mutta väärän värisenä ja pikkuisen liian isona.

sandaalit Timeless, korut Våga ja Pieces, mekko Zara

Postilaatikosta löytyi tänään pari päivää vanha Turun Sanomat. Kyseessä ei ollut lehdenjakajan moka, vaan kiltti toimittaja, joka lähetti minulle sunnuntain numeron, josta löytyy blogiani koskeva pieni juttu. Kiitos sinne!

Mukavaa iltaa kaikille!

***