Amerikkalaiset pannukakut ovat mieheni aamupalatoive aina merkkipäivinä.
Niinpä tänäänkin aloitettiin aamu paistamalla kasa pannareita. Mulla on tosi helppo ja hyvä ohje, jolla saa loistavat amerikkalaiset pannukakut. Tällä kertaa paistoin pannarit isolla pannulla, koska pikkupannu on yhä muuton jäljiltä hukassa. Juhlitaan isiä -postauksesta löytyy kuva, jossa sama taikina on paistettu lettupannulla. Eipä noissa hirveää eroa ole. Taikina on kivan paksu, ja helppo paistaa ihan millä pannulla vaan. Blinipannu tietty olisi kokonsa puolesta se ”oikein” vaihtoehto…

Tällä kertaa pannukakut saivat seurakseen Nutellaa ja banaania. Älyttömän hyvä yhdistelmä, tosin eipä noita montaa tee mieli syödä! Hyviä pannarin kavereita ovat myös tuoreet marjat (,joita täältä meiltä päin ei todellakaan saa) sekä vaahterasiirappi.

Helppo resepti
amerikkalaiset pannukakut | pancakes
Ohjeesta riittää (aika kasa) neljälle ruokailijalle.

5dl vehnäjauhoja
1dl sokeria
3tl leivinjauhetta
2tlvaniljasokeria (itse käytän nykyään vaniljamyllyä)
1tl suolaa

purkki kermaviiliä
3,5dl maitoa
2 munaa
3rkl voita
0,5dl öljyä

Sekoita keskenään kuivat aineet ja toisessa kulhossa nestemäiset. Siivilöi jauhoseos nesteisiin, ja sekoita vispilällä tasaiseksi. Anna turvota vähintään 5 minuuttia. Paista (blini)pannulla tasaisessa lämpötilassa. Oikea aika kääntää pannari on silloin, kun sen pinta alkaa kuplia. Mulla on liedessä säädöt 1-9 ja nämä paistoin jossain siinä puolivälissä.
Ohje on oikeasti sen verran suuri, että meille neljälle olisi oikein hyvin riittänyt puolikaskin annos. Mulla on kuitenkin sellainen periaate, että aina pitää tarjoiluja jäädä. Eikä pannarit vamasti syömättä jää!

Mukavaa sunnuntaita!

Tänään on hyvä päivä!
Vaikka toisaalta, tänään ei pitäisi olla hyvä päivä, koska niin moni juttu on mennyt päin pyllyä ja just päinvastoin, mitä olen suunnitellut. Eli toisaalta, nyt vois korventaa ja kiristää, mutta ei kuulkaas kiristä. Eikä korvenna! Mun selkäranka on nimittäin terästä, ja se tekee mut nyt tosi onnelliseksi!

Muistatte kun heitin teillekin tammikuussa karkkilakko -haasteen!? Joo, tyhmin juttu ever, olen huomannut lähiaikoina. Mikään makea maailmassa ei paikkaa sitä kirpeiden tuttien himoa, mika mun sisällä kasvaa päivästä toiseen. Argh, ihan sietämätön juttu!
No, mä olen ollut ihan riekaleina jo hetken aikaa karkinhimoissani, ja tänään sovittiin virallisen lakkoporukan kanssa (minä, mieheni ja ystäväni), että nyt puolenvälin kunniaksi sallitaan yksi repsahdus. Yksi päivä, ja niin paljon karkkia kuin mieli vain suinkin haluaa ja kroppa pystyy ottamaan vastaan.
Mentiin Prismaan. Ajattelin, että sellainen parin kympin pussi menee kyllä kevyesti alas tämän vuorokauden puolella. Jännitin, että miten voin kauhoa niitä kandykingejä, kun multa varmaan vaan valuu kuolaa sinne laareihin. Ja kas, kun päästiin karkkihyllylle mun selkäranka ei naksahdellut ja valahtanut pöksyihin! Totesin vain, EN OTA! Ja teidättekö, mä kasvoin varmaan kymmenen senttiä pituutta siinä kohtaa. Ai että, mutta teki hyvää!

Selkärankaa vahvempi tekijä tässä varmaan on nyt se, että mä tiedän, että mulla on se optio siihen repeämiseen. Että saan syödä karkkia ennen juhannustakin, ihan luvan kanssa. Ja mihin tästä taas päästään; Voihan kielletty hedelmä! Mikään ei toimi, jos sääntö on ehdoton ei. Pitää opetella kohtuutta ei totaalikieltäytymistä! Se on tuo korvien väli sellainen, että se saa ihmisessä outoja fiiliksiä aikaan.

Mä voisin paasata tästä kohtuudesta, ja kultaisesta keskitiestä, vaikka kuinka. Siis jos mulla olis aikaa. Mutta seuraavaksi pitää laittaa pötyä pöytään ja raivata keittiö…
Mies lupasi laittaa illalla pitsaa. Katsotaan, mitä mun selkäranka siihen sanoo. Toisaalta, jos mä sitä jatkuvasti pönkitän, voi olla, että en mahdu kohta kulkeen ovista! 🙂 Mutta, fiilis on nyt sitä luokkaa, että taidan illalla heittää tankoon vähän enemmän rautaa. Hitto, ihminen pystyy ihmeellisiin asioihin! 🙂

Aurinkoista lauantaita teillekin ihanat!

Tahdonvoimaa!!!!

Kyllä vain, pääsiäinenkin se kevään myötä lähestyy!
Mulle henkilökohtaisesti pääsiäinen tulee enemmän kukista, keväästä ja hyvästä ruuasta, kuin koristeista. Mutta, kuten joulunakin, lapsille on hirveän tärkeää erilaiset koristeet ja kodin laittaminen juhlakuntoon. Muistan itsekin, että lapsena se oli mulle hirveän tärkeetä. Askarrella itse koristeita ja kylvää rairuohoa. Ja, sitten ne äidin vähän paremmat koristeet, joihin ei oikeesti ollut edes lupa koskea. Niistä kuitenkin tuli se pääsiäisfiilis.

Niilon kanssa on tarkoitus kylvää ohraa, askarrella tipuja ja koristella munia, mutta muuten meillä ei ihan hirveästi ole mitään pääsiäiskoristeita. Ajattelin maalata parit isot pahvimunat liitutaulimaalilla ja tehdä jotain muuta, ei niin kovin omaperäistä. Ajattelin kuitenkin, että olis kiva saada ideoita hauskoihin, ja hiukan kaupan valmislinjasta poikkeaviin, pääsiäiskoristeisiin.

Niinpä mä pyydän apua teiltä! Tiedän, että joukossanne on osaavia ja taitavia ideanikkareita, joten
nyt kun aikaa on vielä sen verran, että askartelut ehtii toteuttaa, jättäkää kommenttiboksiin linkki omasta DIY pääsiäiskoristeestanne!
Kasataan ydessä tähän sellainen ideapankki, josta jokainen voi käydä napsimassa inspistä omaan pääsiäiskoristeluunsa! Ei tarvitse olla välttämättä mitään ihmeellistä, ja pitkiä sanallisia ohjeita vaativia juttuja, vaan yhtä hyvin myös simppelit ideat toimii.

Kommentissa voit vaikka lyhyesti kertoa, mitä linkin takaa löytyy, mutta ei sekään ole pakollista. Jättäkää kuitenkin vain yksi linkki / yksi kommentti. Kommentteja voitte toki jättää useammankin. Näin vältytään siltä, että spämmisuodatin heittää kommenttinne roskikseen!

Kivakiva! Se on perjantai, ja mä aloitan siivoilut nyt!

Moooiii!!!