Joulua nimittäin. Ei liikaa, tai liian suurella stressillä, se kai on mulle se toimivin tapa. Eilen illalla keitin lanttuja ja porkkanoita, leivoin joululimppuja jne. Sopivassa suhteessa kuitenkin niitäkin. Pidän keittiössä hääräämisestä, mutta leipien paistuessa oli ihan hyvää aikaa istuskella sohvalla joulunpunaista siemaillen, suklaata syöden ja Netflixiä katsellen. Sain myös illalla paketoitua suurimman osan lahjoista, ja tänään postitettua kaikki postitettavat paketit, joten saan nyt huokaista helpotuksesta ja syvään. Ehdottomasti stressaavin asia nuo lahjat!

Jouluvalmistelujen osalta jatkoin tänään. Nyt on laatikot paistovalmiinaja pakastimessa. Limppuja leivon lisää, mutta ihan vain koska ne on niin hyviä, ja koska tykkään leipoa. Sama pätee pipareihin, jotka lapset tuhosivat ennätysnopeasti. Jäljellä on enää murusia. 🙂

Aherruksen vastapainoksi hiukan kevyempää joulufiilistelyä uusien punaisten kynsien kanssa. Jos ei muuta, niin piristävät ainakin harmauden keskellä.

Eilen iltapäivällä koin hetkellisesti sellaisen ihmeellisen joulufiiliksen. Se tuli ihan vain autossa, oman kylän ”ruuhkassa” postilla ja liikenneympyrässä. Iltapäivän viimeiset säteet osuivat kuuraisiin tienpientareisiin, ja hetken tuntui joululta. Tunne meni nopeasti ohi, mutta oli lohduttavaa huomata, että sen voi todellakin saada kovin pienistä asioista.

Niin, että se siitä kadonneesta joulumielestä. Tulee jos on tullakseen. Joulu tulee kuitenkin, joten mitäs sitä murehtimaan!

Kivaa keskiviikkoa!

Vielä ehtii! Nimittäin tämä ilta on yhä aikaa osallistua Dronningholmin Joulun tähdet -kilpailuun!

Lisää Instagramiin jouluinen, tai joulun tunnelmaa edustava, kuvasi #perinteinenluumu, ja olet mukana luumutiimissäni, jonka kesken, mitä todennäköisemmin, arvotaan 3000€ matkalahjakortti! Ei siis yhtään hassumpi kortti näin joulukiireiden keskelle – tai joulusta toipumiseen. 🙂

Täällä ollaan varsin perinteikkäissä joulun tunnelmissa ja tuoksuissa. Liedellä porisee lantut ja porkkanat, ja viimein myös ne limput ovat työnalla.

Ihanaa iltaa!

Jouluostokset on nyt suurimmalta osaltaan tehty. Mikä ihana, ja helpottava, tunne. Olen todella iloinen, että sain ajoitettua kierroksen vielä aamun, kun joka puolella oli rauhallista ja hiljaista. Ei tietoa ruuhkasta.

Puoliltapäivin kun ajoi ulos ostoskeskuksen parkkihallista, vastassa oli sokaiseva auringonpaiste. Ihan kuin olisi tullut kevät! Laittoi jopa hiukan päätä särkemään, mutta en silti valita. Tämä vuoden pimein aika ottaa koville, ja jokainen ylimääräinen valonsäde on tervetullut. Kotonakin kaikki näytti hetken ihan erilaiselta, hämy ja tumma tunnelma oli poissa. Päätin, että mikäli heti tammikuun alussa ei tule kovat pakkaset, pesen välittömästi kynttiläsesongin suurimmat mustat ikkunoista, jotta lisääntyvä valo pääsee varmasti sisään. Jouluksi ikkunoiden peseminen on lähes turhaa, ja muutakin tekemistä löytyy.

Kuva oli vain pakko napsaista, kun tuo kaunis luonnonvalo osui niin ihanasti keittiön lisätasoon. Tuossa tason päällä yksi mun tämän vuoden ”jouluhankinnoista”, Tine K:n Deli tarjouluastiat. Siis nuo pitkän malliset vaaleat. Isompi lämminsavulohelle ja pienempi graavatulle. Molemmat tilasin Nougatista. Samalla tilasin tason alle myös noita ruskeita paperipusseja valkoisen rinnalle. Loistava tapa lajitella kierrätykseen menevää tavaraa.

Nyt kun lahjastressi on onnellisesti selätetty, aion nauttia uudesta Lantlivistäni ja herkutella. Ostin itselleni eilen pari laatikkoa Da Capoja. Laskin, että sodassa, rakkaudessa ja joulumielen metsästyksessä kaikki keinot ovat sallittuja! 😉