Kesä nimittäin. Tai ainakin kesäelo tällaisenaan, säistä en mene sanomaan.
Tämä viikko on ollut melkoista kiirettä, ja joka päivälle on ollut aikataulutettu ohjelma. Tuntuu hiukan siltä, kuin olisi jonkinlaisen loppukirin aika. Vaikka toisaalta mieli on odottava, iskee haikeus väkisinkin jollakin tasolla. Taas yksi kesä elämää takana, lapset yhden kesän vanhempia jne. Luopumisen tuskaa en silti kesästä koe, sen nyt takaa jo säätkin. Kesä ei myöskään ollut ihan sitä, mitä kevään ajan olin muuten odottanut, päinvastoin moni ikäväkin asia tupsahti yllättäin eteen. Mutta sitähän se elämä on; Arvaamatonta ja täynnä yllätyksiä.
Moni on kysellyt, millä fiiliksillä meillä aloitellaan koulua, ja täytyy sanoa, että tämä syksy on niin paljon edellistä helpompi – sekä äidille, että koululaiselle. Meillä kun eskari on käyty jo koulun yhteydessä, nyt ikään kuin vain vaihdetaan yhtä luokkaa korkeammalle. Luokkajako on siis tehty jo vuosi sitten, ja samat ystävät jatkavat nollaluokalta ykköselle. Tottakai uusi on aina jännää, mutta nyt ehkä vain jännää, eikä niin uutta ja pelottavaa kuin vuosi sitten.
Loppuviikolle on luvattu hyviä säitä, ja nyt otetaan niistä kaikki ilo irti. Huomennahan on tosiaan me&i goes Särkänniemi –päivä, ja meidän perheen löydät myös huvipuiston tapahtumista. Tulkaa ihmeessä sankoin joukoin nauttimaan viimeisestä kesälomalauantaista! Huomenna Särkänniemen rannekkeetkin saa edullisemmin vilauttamalla vaikka puhelimesta tätä sivua (toki sen voi myös tulostaa mukaansa). Lisää tapahtumasta voit lukea tämän linkin kautta.
Mutta sitten kuviin! Muistanette valtavan basilikani? Tänään sain vihdoin aikaiseksi latvoa sen hontelot varret, ja tein lehdistä pestoa. Eihän sitä toki suurta määrää tullut, mutta maullaan peittoaa kyllä kaupan tavarat.
Ylipäätään tällaisessa sadonkorjuuajassa on puolensa. Mustikat ovat kypsiä ja pulleita, eikä omenakauteenkaan enää kauaa ole. Puhumattakaan kaikesta muusta, syyskesän ilosta ja maan annista. Olen esimerkiksi tehnyt jo ensimmäisen kaalimuhennoksen (kaalilaatikko ilman riisiä), ja voi taivas, mutta kaaliruoka vaan istuu suuhuni niin täydellisesti!
Mustikat, kaalit, omenat ja hämärtyvät illat kynttilöineen. Päätin, että tietoisesti mietin joka päivä yhden tai kaksi asiaa, jotka tekevät elämästä hyvää juuri tänään. Tänä vuonna aion kääntää jopa syksyn pimeyden puolelleni, ja löytää tulevasta pimeästä kaudesta niin paljon positiivista kuin mahdollista! Niinhän se kuitenkin on, että iloinen ja positiivinen mieli sekä asenne, ovat valintakysymys, ei taivaalta tippuva lahja.
Tämä viikonloppu on monessa perheessä erityinen ja lasketaan jollakin tapaa kesän viimeiseksi. Nautitaan siitä, ja annetaan koululaisille paras mahdollinen alku uuteen kouluvuoteen.
Rentouttavaa perjantaita ja auringonsäteitä!
