Koululaisen äiti

11.8.2015

Nyt se sitten on virallista: Lapseni on koululainen ja minä itse olen koululaisen äiti. Ja vaikka niin koko kesän itselleni vakuutin, että kyse on vain luokan vaihdosta, niin tokihan tuo tunteita pintaan nostaa. Muistan yhä oman ensimmäisen koulupäiväni, sen miten iso asia oli olla koululainen.

Koululaiseksi siirtyminen on iso asia lapselle, mutta nostattaa paljon tunteita myös äidissä. Äitiys on tavallaan aina luopumista jostakin elämänvaiheesta, ja lasten kasvaessa ymmärtää, miten pienestä hetkestä koko elämässä lopulta on kyse. Tänään kuitenkin katsoessani reipasta ja iloista koululaistani, tunsin valtavaa onnellisuuden tunnetta. Yhtä aikaa sekä selviytymisen, että onnistumisen riemua.

Vielä seitsemän vuotta sitten olin esikoistani odottava nuori nainen (tyttö, monen mielestä), tänään olen kolmekymppinen koululaisen äiti. Mutta tiedättekö, tässä kohtaa se oma vanheneminen ei haittaa ollenkaan. Kurtut otsassa ja harakanvarpaat silmäkulmissa todistavat ainoastaan, että elämää on tullut elettyä varsin tunteikkaasti ja täysillä. 🙂

Tänään tutustutaan uuteen aapiseen, (joka vissiin pitäisi myös päällystää!) ja jutellaan ekasta koulupäivästä. Uima-allaskin on vihdoin täynnä, joten ainakin pulahdetaan myös viilentävään veteen. Musta on ihanaa, että arki alkaa tällaisissa keleissä, se on kuin pehmeä lasku syksyyn.

Koko kesän lempivaatetus on ollut tänä vuonna mekko. Rennot kengät jalkaan ja vaalea laukku olalle. Farkkutakkia ei tosin tarvittu tänään kuin aamulla. 🙂

Tästä se alkaa. Taas uudenlainen arki, ja pikkuisen erilainen elämänvaihe kesän lököttelyjen jälkeen.

Aurinkoa!


Bambua bambua

10.8.2015

Lisää bambua!

No joo, laatikon salaisuus ei nyt ollut mikään järin suuri, koska saatatte muistaa, että vähän suunnittelin hankkivani Tine K:n bambutuoleille vielä kaveriksi pöydän samaa sarjaa. En tosin ollut ihan varma, miten noin suuri pöytä istuu tähän tilaan, mutta istuuhan se, kun silmä vain tottuu. Ero pieneen arkkuun on toki valtava, mutta tämä on siitä hyvä, että pöydällä mahtuu oikeasti tekemäänkin jotain. Ja halkaisija on niin suuri, ettei Klaara heti yllä kaikkiin tavaroihin pöydän keskellä. 😉

Muotona pyöreä on siitä kiva, että se kokoaa ympärillään olevat huonekalut paremmin ryhmäksi. Nyt keittiön ”olkkaripääty” näyttää enemmän omalta ryhmäältään ja huone enemmän toiminnallisesti jaetulta. Noiden bambuhuonekalujen materiaali ja värit tuovat mielestäni kivasti lämpöä tilaan, ja kuitenkin ne istuvat jo olemassa olevien huonekalujen sekaan.

Bambupöytä on Homenordilta, samoin kuin Tinen lotuskukallinen tyynyliina, ”sarjamaljakko” ja lyhdytkin. Pöytä saapui kuitenkin vähän jälkitoimituksena.

En tiedä, pidänkö varsinaisesti tuosta Ikean isosta kellosta, mutta se hankittiin alkukesästä sillä ajatuksella, että Niilo oppisi tuntemaan paremmin perinteistä kellotaulua, kun nykyään tyrkyllä on niin paljon tuota numeroaikaa.

Että sellaista pesänrakennusta. Nyt kuitenkin ulos, sillä meillä on uima-altaan täyttö meneillään! 🙂

Ihanaa iltaa!


pesänrakennusvietti

10.8.2015

En tiedä teistä, mutta mulla itselläni ainakin on vähän sellainen tapa, että kesän aikana kaikki sisustelut ja kotijutut jää kovin vähälle. Puhumattakaan siivoamisesta, ja yleensä sanonkin, että kesällä eletään ulkona, ja käydään sisällä vain kääntymässä. Tämä kesä kuitenkin todisti, että syy ei ole auringonpaisteessa, vaan yksinkertaisesti siinä, että pesänrakennusviettini nukkuu kesäunta!

Tässä kohtaa vuotta tapahtuu kuitenkin se ratkaiseva käänne. Pesänrakennusvietti herää ja alkaa ihan uudenlainen asuminen ja eläminen. Vähän kuin oravat keräävät ruokaa talven varalle, minä varustaudun ja laitan itselleni viihtyisää kotia pitkää ja pimeää kautta varten. Sitä helpottamaan lähettifirma toi tämän kokoisen laatikon. Hirmu iso, muttei mahtunut siltikään kiinni.

 

Niin, että nyt alkaa virallisesti varautuminen talveen. Täällä kaalin tuoksussa on hyvä rymsteerata hiukan paikkoja kuntoon. 🙂

Päivän kohokohtia on myös yhden pienen repun ja penaalin pakkaaminen. Ai että, kun jännää! Mutta tiedättekö, tänään aamulla vasta tajusin, miten ihanaa onkaan kun arki alkaa. Kuulostaa niin tylsältä, mutta kaipaan taas ihan tavallisia viikkoja. Maanantaiaamuja ja viikonloppuja.

Laitan teille myöhemmin kuvaa laatikon sisällöstä. Vaikka taidatte ehkä arvatakin jo! 🙂