Ja tuoksuukin myös.

Ohjeen löydät täältä, suosittelen kokeilemaan!

Noustiin vasta ruokapöydästä, mutta taidan silti pari siivua maistella. Maltin ja Valtin joulukalenteri ja sen kylkeen limppua. Ei paha!

Kivaa iltaa!

Jestas tätä pimeyttä. Ei auta kuin ajatella, että jossain kohtaa sen on käännyttävä taas valon puolelle, ja kai sitä luntakin vielä saadaan, niin ne ainakin jaksavat lupailla.

Koska syksy ei ole se pirtein mahdollisin vuodenaikani, uusi otsis piristää pikkuisen niin mieltä, kuin ulkonäköäkin. Sen taakse on myös äärettömän kätevä piilottaa rypyt ja väsymys. Pitkään tuli toki tätäkin ratkaisua pohdittua, enkä ollut ihan varma asiasta vielä kampaajalle mennessäkään, mutta kyllä se taas niin omalta tuntuu. Enhän mä siihen otsikseen itseensä ikinä kyllästynytkään, vaan sen sukimiseen ja laittamiseen.

Koska tänään on ehkä syksyn pimein päivä tähän mennessä, laadin jo aamulla toimintasuunnitelman syysväsymystä vastaan. Lepoa, liikuntaa, terveellistä ruokaa, vitamiineja ja kirkasvaloa tietenkin, mutta myös joulun tuoksuisia kynttilöitä ja joululimpun leipomista. Ajattelin jopa testata uuden, pohjaan palamattoman maidon, ja keittää ensimmäiset riisipuurot. Nyt on pakko kyllä repiä näitä arjen piristyksiä vähän joka lajista, jottei pimeys valtaa myös mieltä.

Me saatiin muuten eilen myös meidän uudet karmilistat, tai se toinen kuorma niitä, ja nyt päästään hommissakin taas eteenpäin. Viikonloppuna olisi tarkoitus saada jotain valmista aikaiseksi, joten ehkä tämä tuleva joulu tosiaan on pitkän ja pimeän syksyn pelastus. Se tuo paitsi mukavaa tekemistä arkeen, myös jonkinlaista painetta omaan aktiivisuuteen ja sohvan vetovoiman vastustamiseen.

 

Yle jakoi eilen Facebookissa uutisen, jonka mukaan koko maahan olisi tiedossa valkea joulu. Jäinkin pohtimaan, että se lumi taitaa olla näin aikuisena vielä tärkeämpi, kuin silloin lapsena. Tai ehkä sitä lunta oli niinä lapsuuden talvina enemmän tarjolla, eikä kesäkuun ja joulukuun kelit muistuttaneet toisiaan ihan näin paljoa. Niin tai näin, jään odottelemaan että rapunpieliinkin saadaan tämä viimejouluinen tunnelma.

Nyt kunnon tsemppi päälle. Ei tämä pimeys ikuisuutta kestä!

takki|Second Female
housut|Noisy May
kengät|SixtySeven
huivi|Becksöndergaard

Eilisistä bileistä on selvitty, ja elämä palaa taas omalle rauhalliselle uomalleen, ja desipelit tasolle, joka sopii mulle paremmin. Jälleen kerran nostan hattua kaikille niille opettajille, päiväkodin työntekijöille, lastenhoitajille, koulunkäyntiavustajille, kerho-ohjaajille, valmentajille ja muille lasten parissa tai lasten joukossa työskenteleville.
Olihan siinä eilen menoa ja melskettä, mutta kaikki meni hyvin ja lapsilla oli hauskaa. Ajatus siitä, että joulu on kuitenkin rauhoittumisen juhla, tuntuu nyt enemmän kuin mukavalta!

Arkeen palaaminen tarkoittaa jouluvalmistelujen ohessa myös sitä remonttiin palaamista ja tänään pitääkin taas viritellä koneistonsa oikealle moodille, jotta maalaaminen ja muu pikkupuuhastelu taas maistuisivat.

Maalattavista kohteista ei tosiaankaan ole pulaa, mutta jo jonkin aikaa olen miettinyt olohuoneen pöydänjalkojen ja puisen lampunjalan maalaamista hiukan tummemmaksi. Tai oikeastaan jopa mustiksi. Okkkarin pöytähän tuli meille tämän värisenä asiaa sen enempää miettimättä, kun Klaaran ristiäisten edelle havahduin, ettei meillä ole edes pöytää kastemaljalle. Halusin juuri tämän tarjotinpöydän, mutta aika oli kortilla, ja kun otin yhteyttä Nougatin Sannaan, olivat nämä harmaat jalat ainoat, mitä sillä hetkellä oli tarjolla. Sen enempää miettimättä tilasin pöydän ajatuksella, että jalat voi aina maalata. Kohta kolme vuotta ne ovat kuitenkin miellyttäneet mua ihan juuri tuollaisena, vaaleanharmaana, mutta vähitellen olen alkanut haikailemaan jotakin raamikkuutta myös olkkarin väritykseen.  Luulen, että pitäisi löytää jonkinlainen ”almost black” -sävy. Sellainen tosi tumma ja syvä harmaa, joka äkkiä katsottuna menee jopa mustasta.

Olen tässä jopa kuvankäsittelyllä vähän kokeillut, miltä lopputulos näyttäisi, sillä pelkään sitä kierrettä, että kohta pitäisi uusia kaikki matoista lähtien. Joitakin tyynyjä voi toki toki aina päivittää, ja värejä muuttaa pienillä yksityiskohdilla, mutta koko huoneen uudistus on nyt poissa laskuista. 🙂

Että näinkin suurten kysymysten parissa taas. Onneksi tälläkään projektilla ei ole kiire. Ehtiihän sitä sitten ensi vuonnakin!

Tiistaita!