Viikonloppu

16.1.2016

Lauantai-iltaa!

Täällä on vietetty viikonloppua talvisessa säässä ja siitä nauttien. Yhteistä aikaa, hyvää ruokaa ja mukavaa tekemistä. Perusjuttuja, joista tulee hyvä mieli ja hyvä olo. On tehty pitsaa, syöty yhdessä aamupalaa, vierailtu mummulassa isäni syntymäpäivillä ja hankittu yksi pieni remonttiprojekti lisää.

Kaksikerroksinen talo 50-luvulta kaipaa kipeästi remonttia, mutta onneksi tämä mummulatuliainen on talo pienessä koossa. Olen niin innoissani, etten tahdo nahoissani pysyä. Tästä projektista tulette kuulemaan lisää! 🙂

Nyt kuitenkin lauantai-illan viettoon, ja rentoutumaan. Mukavaa iltaa!

Tallenna

Tallenna


Sileät ja kiiltävät hiukset

14.1.2016

Teen aina vuoden vaihtuessa itseni kanssa jonkinlaisen diilin. Teemana on ”pidän itsestäni parempaa huolta”, mutta se ei tarkoita laihtumista tai jonkinlaisia liikuntatavoitteita, vaan sellaista kokonaisvaltaista itsestään huolehtimista. Sitä että samaan aikaan kun miettii kehon terveyttä, jaksaa ajatella kauneutta, rentoutumista jne. Ne voi olla ihan pieniä juttuja, kuten venyttelen lihaksiani enemmän, menen aikaisemmin nukkumaan, otan itselleni aikaa lukeakseni kirjoja, tai hoidan ihoani ja hiuksiani paremmin ja otan aikaa itseni ”hemmotteluun”.

Monet pienten lasten äidit on jossain kohtaa ehkä elänyt vaiheen, kun ei jaksa tai ehdi edes suihkuun, saati että hiustenpesu kiinnostaisi. Nuo ovat yleensä niitä vauvavuoden sudenkuoppia, mutta kyllähän me myöhemminkin luistetaan itsemme hoidosta vedoten äitiyteen tai kiireeseen. Kuivat kantapäät pitäisi hio, säärikarvat poistaa, ja hiukset kaipaisivat tehohoitoa. Ostetaan ehkä naamioita, jotka jäävät käyttämättä, ja seerumeita, joita ei sitten jaksetakaan litkiä naamaamme joka ainoa ilta. Täysin inhimillistä, mutta itseään on välillä ihan hyvä herätellä.

Ajattelin näin alkuvuoden kunniaksi, kun oma diilikin kolkuttelee vielä mukavasti takaraivoa, keskittyä hiukan kosmetiikkajuttuihin ja postata tuotteista, jotka ovat osoittautuneet itselleni toimiviksi ja jääneet käyttöön. Bloggaajat testaavat vuosittain jos jonkinlaista kosmetiikka, mutta aika moni tuote päätyy ainakin itselläni kategoriaan ”ihan hyvä, tulipa testattua”. Vain pieni osa tuotteista tekee vähän isomman vaikutuksen ja jää jopa vakkarikäyttöön. Viime vuodelta on muutama hyvä löytö, niin tuotteista, joita on tullut testattavaksi blogin kautta, kuin tuotteista joita on löytynyt sitä oikeaa juttua metsästäessä.

Ajattelin aloittaa hiuksista ja niiden hoidosta. Näin pakkaskeleillä kun hiusten karheus ja sähköisyys koettelee monia naisia, ja miksei miehiäkin. Haussa on silottavat ja ravitsevat tuotteet, joilla saadaan kuontalo kiiltämään ja hehkumaan vaikka pipon alla. Tuote joka on samaan aikaan tarpeeksi hoitava, mutta ei kuitenkaan latista hentoa suomalaista hiusta.

Viime vuoden hiustenhoitolöytö oli Orofluidon Asia -sarja. Orofluidon tuotteisiin tutustuin joskus 2011-2012 hiusöljyn muodossa, ja öljy on säilynyt suosikkinani, vaikkakin sitä piti tilailla aina ulkomailta asti. Viime vuoden yksi ilouutinen oli, että Orofluidon tuotteet rantautuivat suomalaisten kampaamojen hyllyille. Kiva juttu siitäkin syystä, että sarja haastaa jo hinnoillaan monet kalliit kampaamomerkit. Tuotteiden hinnat on n. 16-24 euron välillä, eli niitä saa Suomesta yhtä edullisesti kuin aikoinaan ulkomailta.

Sain loppusyksystä kokeiluun Orofluidon Asia -sarjan ja ihastuin tuotteisiin oikeesti tosi paljon. Kuten Asia -sanasta voi päätellä, tässä tuotesarjassa on vahva kaukomaiden tuoksu, mutta nimi viittaa varmasti myös siihen, että Aasiassa hiukset ovat yksi terveyden ja hyvinvoinnin mittari. Kaukomaita löytyy myös tuotteiden ainesosista. Tsubakiöljyn luvataan estävän hiusten pörröisyyttä ja
bambu-uutteen ravitsevan, sekä lisäävän hiusten vastustuskykyä. Samalla bambu-uute suojaa ympäristön haittavaikutuksilta.
Riisiöljy vahvistaa hiuskuitua ja auttaa estämään haaroittumista, sen luvataan myös lisäävän sitä kiiltoa.

Tuoksultaan nämä tuotteet eroavat hyvin paljon totutuista hiustenhoitotuotteiden tuoksuista. Ei vahva, eikä pistävä, ei missään nimessä purkkamaisen makea tai halpa, vaan mieluummin täyteläinen ja lämmittävä. Niitä harvoja kertoja kun mieheni huomauttaa hiusteni tuoksusta koin silloin kun ensimmäisiä kertoja käytin tuotteita. Olen jopa vähän pettynyt siihen, että nenä on niin tottunut tuoksuun, ettei suihkussa enää saa sitä samanlaista itämaista mielikuvamatkaa, joka aikoinaan tuli.

Mutta on näissä tuotteissa toki tuoksun lisäksi niitä tärkeämpiäkin ominaisuuksia, joiden vuoksi jäin koukkuun. Yksi on shampoon riittoisuus ja ihana vaahtoaminen. Itse vaahdotan hiukset pariin kertaan (varsinkin jos niissä on paljon muotoilutuotteita), ja vaikka olen kyllä ihan mahdoton läträäjä, olen koko ajan oppimassa paremmin, ettei hiuksiin tarvitse plutata yhdellä pesukerralla koko pulloa pesuainetta. Orofluidon Asia -shampoo vaahtoutuu melkein kermavaahdoksi, vai pitäisikö sanoa, että vaahto muistuttaa kuohkeudeltaan vanhaa kunnon muotovaahtoa. Pienelläkin määrällä saa siis paksunkin hiuskypärän puhtaaksi.

Sarjan hoitoaine tekee lyhykäisyydessään juuri sen, minkä lupaakin. Silottaa, poistaa karheutta ja minimoi pörröisyyttä. Se lupaa myös korjata hiusta. Ei latista, vaan tekee hiuksesta vahvan mutta kiiltävän – ja helposti harjattavan, joka ainakin itselläni on yksi tärkeimmistä kriteereistä hiustenhoitotuotteita valitessa.

Tämän sarjan tähti on kuitenkin Zen Control Mask! Hiusnaamio, joka tekee ihmeitä. Tämä on oikeesti niin ihana, että suosittelen kokeilemaan, vaikka et muuten sarjasta innostuisikaan. Naamio on juuri sellainen saunaankin sopiva (laita hiukset toki pyyhkeen sisään), tai jos et omista saunaa, tai muuten vaan et ole aktiivisesti saunova ihminen (kuten minä), voit lämmittää purkkia ihan pikkuisen mikrossa ja hieroa lämpimän tuotteen pyyhekuiviin hiuksiin. Tämän pitäisi tehota jo muutamassa minuutissa, mutta ei ole tehnyt vahinkoa vaikka on ollut päässäni välillä melkein 20 minuuttia. Eli löylyissäkin ehtii olla. Vaikutusajan jälkeen hiukset huudellaan, ja hiussuomut vielä suljetaan tavallisella hoitoaineella, jolloin kaikki mahdollinen hyöty jää sinne hiuksen sisään.

Sarjaan kuuluu myös eliksiiri, mutta se on itselläni jäänyt vähemmälle käytölle. Kevyt öljy, jota voit vielä sivellä kosteaan hiukseen viimeistä silausta antamaan. Sama kukkaistuoksu, ja hoitavat aineet ovat myös tässä purnukassa. Eliksiiri toimii myös tehohoitona, eli sitä voi laittaa illalla hiuksiin oikein tuhdisti ja pestä aamulla sitten pois.

Itse tykkään kovasti myös Orofluidon pakkauksista. Ne on jotenkin tosi ylellisen oloiset. Se perussarja, johon tutustuin aikoinaan, on pakattu kultaisiin pakkauksiin, mutta tässä Asia -sarjassa purnukat on herkullisen punaisia. Ja vaikkei sillä pakkauksella olisikaan mitään tekemistä tuotteen laadun kanssa, niin itse arvostan kyllä, että pakkaus on kaunis, ja purnukat rohkenee pitää esillä.

Orofluidoja ei löydy marketista, eli ovat tosiaan vain ja ainoastaan kampaamoista saatavia. Mitään jälleenmyyjä listaa mulla ei ole, mutta jos sarja ei kuulu oman kampaajasi valikoimiin, kysy josko hän voisi sitä tilata (omani nimittäin otti sarjan itselleen myös myyntiin). Tuote- ja jälleenmyyjäkyselyt kannattaa laittaa facebookin kautta https://www.facebook.com/ourpassionyourstyle. Sieltä löytyy myös muita vinkkejä hiustenhoitoon ja muotoiluun, minä kun en ole alan ammattilainen.

Orofluido Asia -sarjan tuotteet sain siis kokeiluun blogin kautta.

Kivaa torstaita!


Virallinen joulun päätös

13.1.2016

Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. 

Tänään on kulunut 20 päivää jouluaatosta, ja toisin kuin yleensä ajatellaan, jouluhan ei varsinaisesti pääty loppiaiseen, vaan Nuutinpäivään. Nuutin nimipäivää, eli nuutinpäivää, tosin vietettiin ennen heti loppiaisen jälkeen tammikuun 7. päivänä, mutta juhlapäivä siirrettiin nykyiselle paikalleen (13.1.) jo vuonna 1708. Näin ollen joulurauha kestää kokonaista 20 päivää ja päättyy vasta tänään!

Nuutipukit taitavat olla enemmän Länsisuomalainen tapa, vaikka Itä-Suomesta pääsiäisen virvonta onkin jo levinnyt tänne meillekin asti. Kyseessä on siis vähän samantapainen kuvio; Lapset pukeutuvat hauskasti, kiertävät ovelta ovelle ja saavat ”palkkaa”. Ystävämme Wikipedia kertoo perinteestä näin:

Nuuttipukkiperinne on tullut Suomeen Ruotsista. Alun perin nuutipukkina kiertäminen oli nuorten miesten perinne. He pukeutuivat esimerkiksi vanhaan käännettyyn turkkiin sekä pitivät päässän sarvia ja tuohista tai nahkaista naamaria. Nuuttipukit mekastivat ja kiersivät talosta toiseen joulunpyhistä jäänyttä olutta vaatien. Vaikka nuuttipukkeja pelättiin, heidät kuitenkin päästettiin sisään. Mikäli nuuttipukeille ei annettu olutta, he saattoivat tehdä jotakin vahinkoa.

Sotien jälkeen nuuttipukkiperinne muuttui ja nykyään sitä jatkavat lapset. He pukeutuvat naamiais- tai fantasia-asuun ja kiertävät ovelta ovelle kysymässä ”saavatko nuuttipukit laulaa?”. Tämän jälkeen he esittävät jokin laulun tai lorun. Palkkioksi nuuttipukeille on tapana antaa makeisia.


Koska itse muistan lapsuudestani puheet vanhasta ja uudesta nuutista, tarkistin (kaskas Wikipediasta) asian, ja siellä kerrottiin näin:
(Nuutinpäivän) Ajankohdan siirtämisestä huolimatta nuuttipukit kulkivat 7. päivänä aina vuoteen 1972 saakka, jolloin loppiaisen muuttaminen kiertäväksi juhlapyhäksi muutti myös nuutipäivän perinnettä. Nuuttipukkien uudeksi päiväksi tuli sen virallinen ajankohta eli 13. tammikuuta. Vaikka loppiainen muuttui Suomessa jälleen kiinteäksi vuonna 1992, ei nuuttipukkiperinne enää siirtynyt takaisin vanhaan ajankohtaan.

En tiedä joulurauhasta, tai onko moni vielä muutenkaan kovasti jouluisella mielellä, mutta tänään joulu loppuu ikään kuin virallisesti, ja ainakin minä käännän katseeni seuraavaan odotuksen aiheeseen eli kevääseen. Ja sehän ei missään nimessä tarkoita sitä, että odottelisi jo lumien sulavan, vaan enemmänkin sitä, että katse on tulevaisuudessa, pitenevissä päivissä, ehkä vähän puutarhasuunnitelmissa, siemenluetteloissa ja kaikessa muussa kivassa, mikä talven kevätpuoliskoon kuuluu.

arki 2

Vaikka joulu on lusittu, meillä jatkuu ainakin kynttiläkausi. Tulppaanit ovat myös alkuvuoden ihanuuksia ja lisääntyvästä valosta nautitaan tietysti. Lujasti uskon, että lumentulokin jossain kohtaa laantuu ja päästään nauttimaan taas ihanasta auringonpaisteesta ja kimmeltävistä hangista.

***

Loppuun vielä Pernille Corydon – Zodiac Signs -korukisan voittaja. Pyydän anteeksi, etten ole voittajaa täällä aikaisemmin julkaissut, ja pahoittelen siitä aiheutunutta mielipahaa. Onnekkain oli Kaisa P. kommentillaan:

”Rakastan Pernille Corydonin koruja, ja löysinkin ne aikanaan blogisi kautta. 🙂
Täytän pian 40, ja sen myötä toivon, että oppisin luottamaan kykyihini, että osaan ja pystyn. Mutta samalla myös hyväksymään sen, että aina ei tarvitse olla täydellinen – hyväksymään itseni juuri sellaisena kuin olen, ja olemaan armollisempi itselleni. Siksi valitsisin itselleni horoskooppini mukaisen härkä-laatan, ja harmaan kuukiven, kuvaamaan uuden (vuosikymmenen) alkua, mielenrauhaa ja tasapainoa. Nämä ottaisin mielelläni hopeisena, ja pitkällä ketjulla.”

***

Mahtavaa ja lumista nuutinpäivää kaikille. Meillä ainakin on tänään soviteltu naamiaisasua toppavaatteiden päälle. 🙂

Tallenna