Lupailin erilaisia postauksia Pietarin matkalta, ja tässäpä nyt yhdenlainen ”lievepostaus”, eli kootut matka-asut. Näitä ei oikein huvittanut laittaa blogiin viime viikolla, kun Suomea helli helle, mutta nyt ollaan vähän lähempänä tuolloista Pietarin puolipilvistä ja tuulista säätä. Säätiedothan olivat ennen matkaamme aika ristiriitaisia, ja vielä torstaiaamuna taidettiin lauantaille lupailla helteitä. Niinpä matkalaukkuun piti pakata aika laajalla kirjolla vaatteita, joista saa taiottua helposti toimivia kokonaisuuksia.

Näissä ensimmäisissä kuvissa ollaan Helsingin rautatieasemalla. Puolet päivän junamatkustamisesta jo onnellisesti takanapäin, viisumit on noudettu ja matkasuunnitelmat hiottu viereisessä ravintolassa kuntoon. Tuntuu hirvittävän kivalta lähteä toisen bloggaajan kanssa matkaan, koska silloinhan on ihan normaalia kuvata esimerkiksi vaatteita, eikä pelkkiä nähtävyyksiä. 🙂

Lauantaina sää oli Pietarissa oikeasti aika kylmä, ja välillä jopa kaduin, että jätin takkini hotelliin. Toisaalta, Talvipalatsissa olisin paahtunut se päälläni, ja onhan pitkän takin kantaminen muutenkin vähän hankalaa. Kävellessä pysyi kuitenkin helposti lämpimänä ja suuret rakennukset suojasivat tuulelta.
Tässä kohtaa kamerat ovat jo niin täynnä kuvia, että näissä näkyy väkisinkin ota vaan nopeasti joku kuva -fiilikseni. Eli pääsimme perus turistiposeeraamisen kimppuun. Johon tosin tuo tuulen lättänäksi tuivertama kampaukseni sopiikin oikein hyvin.
Noille väljille housuillekin on nykyään vaikka mitä hienoja nimiä, mutta minä kiskaisen aina näiden omieni kohdalla jalkaan salihousut. Muistanette ne 90-luvun väljät kammotukset? Kenkävalinta osui reissuun kyllä ihan kohdilleen, sillä nuo Niken lenkkarit varustettuna Schollin geelipohjallisilla olivat kuin unelmat kävellä. Vaikka lauantai-iltana väitinkin, että joka paikkaa särkee, kuin olisi lekalla hakattu, jouduin kuitenkin toteamaan, että jalkapohjissa ei tunnu oikeastaan mitenkään erikoiselta. Ei siis päästä mihinkään siitä, että kaupunkilomalla hyvät kengät ovat kaiken A ja O!

Etukäteen jo sovittiin, että Lauantai-iltana laitetaan parempaa niskaan, ja lähdetään parempaan ravintolaan. No, kuten aikaisemmin kirjoitin, ei se sitten ihan niin mennytkään. Mutta korkkarit oli matkalaukussa sananmukaisesti raahattu perille, joten pakkohan niitä oli käyttää. Tosin vaati vähän jääkylmää vettä ja puolitoista tuntia jalkojen heiluttelua kohti kattoa, että tuhkimo sai kenkänsä jalkaan. No, pääsi niillä juuri hissillä sinne hotellin alakertaan, jossa illallistimme ja hautasimme kaikki aiemmat suunnitelmamme hyvien perustelujen alle. Alemmassa kuvassa yritettiin vissiin jotain naisellista polvenkoukistusta, josta ei sitten lopulta tullut yhtään mitään. 🙂

Lopuksi sunnuntain asu, kotiinlähtöä odotellessa. Iltapäivää kohti Pietarin sää vaihtui koko ajan kesäisemmäksi, ja Helsinkikin otti vastaan aurinkoisena.

Niin tosissaan, ei ehkä sitten jaksettu edes me bloggaajat olla niiden asukuvien kanssa niin tosissaan, mutta ainakin näiden kuvien avulla muistan sen, miten hauskaa meillä Mintun kanssa reissussa oli.

Ja hei, jos mielitte lähteä kaupunkilomalle Pietariin, niin käykäähän osallistumassa tuohon VR Allegro matkalahjakortin arvontaan! Siellä on tosiaan palkintona 240 euron Allegro -lahjakortti, jolla helpottaa jo kummasti niin omaa, kuin kaverinkin matkabudjettia!

Farkut, ”salihousut” ja musta jakku: Lindex
Harmaa T-paita, musta toppi ja nahkakorkkarit: H&M
Musta T-paita: Filippa K
Raitajakku: me&i
Huivi: Becksöndergaard
Lenkkarit: Nike
Laukku: Marc Jacobs
Iltalaukku: Saint Laurent
Pitsihame ja trenssi: Ellos
Koru: Pernille Corydon

En jaksa edes muistaa, koska viimeksi olen saanut jättää herätyskellon virittämättä, tai nukkunut yli kuuden tunnin yöunet. Nyt on molemmat ihanuudet takana, ja kylläpä vain tuntuu mahtavalta!

Ihanaa uutta viikkoa!

Paistaa vai sataako? Koko päivän on ollut sellainen kolea kesäsää, ja pariin otteeseen taivaalta on ripsaissut muutaman pisaran vettäkin. Sunnuntain kunniaksi leivoin raparperipiirakan, ja leikkasin unikkoja maljakkoon. Eihän ne tuossa kauaa kestä, mutta toisaalta, jos taivas päättäisikin revetä, se olisi unikkojen tuho kuitenkin.

 Niin paljon, kuin lukemista rakastankin, harvoin tulee tarvetta mitään kirjoja blogin puolella hehkutella. Ehkä siksi, että Suomessa on niin paljon ihan oikeita kirjablogeja, jotka arvostelevat teokset jo tuoreeltaan. Eilen lopettamani Nainen junassa (Paula Hawkins) tekee kuitenkin poikkeuksen. Kirja ei ole jännittävä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta tarina imaisee mukaansa, ja se on hassulla tavalla ahmittava tosi nopeasti loppuun. Suosittelen lämpimästi jos arvoitukset yhtään kiinnostavat.
Vaikka kirja luokitellaan jännitysromaaniksi (trilleri), sen vaikutuskeinot ovat paljon pelkoa ja jännitystä hienommat. Tämä on ehdottomasti sitä alakategoriaa psykologinen trilleri, ja ihan mieletön taidonnäyte onkin. Päähenkilö, ja henkilötarinat ylipäätään, on kuvattu uskomattoman todellisesti. Inhimillistä heikkoutta, inhimillisiä ajatuksia ja pelkoja. Kirja nappaa vahvasti mukaansa, lyö päähenkilöiden tarinat takaraivoosi, ja kun pääset viimeisenkin sivun loppuun, katselet maailmaa varmasti hieman erilaisesta näkökulmasta.Teoksesta on tullut todellinen myyntimenestys, ja varmasti moni on sen jo ahmaissutkin, mutta jos näin ei ole, ota tämä ehdottomasti kesälukemistoosi!

Entten tentten… Juuri nyt suurin ongelmani on, minkä kirjan aloitan seuraavaksi, ja heittäydynkö sohvalle, vai suoraan sänkyyn sen kanssa. Ei paha! 🙂

Ihanaa iltaa!

”Sitten kesällä.” Huomaan hokevani tuota samaa lausetta pitkin vuotta – kerta toisensa jälkeen. Jopa siinäkin määrin, että se on lakannut luomasta minkäänlaista uskoa lapsiin: ”Aina te lupaatte, että sitten kesällä. Mutta ei me kuitenkaan…”
Niin se valitettavasti menee. Joka vuosi ihan samalla tavalla. Kesälle jätetään läjäpäin suunnitelmia, sinne lykätään ne kaikki pienetkin jutut, joihin arkena ei ollut aikaa. Ja valitettavan moni asia jää kuin jääkin kesän jalkoihin. Tänä vuonna halusin, että asiat menevät toisin. Turhat lupaukset ja suunnitelmat muuttuvat todeksi, ja kesästä otetaan irti kaikki se, mitä koko vuosi on odotettu. Indiedaysin ja 3M:n kampanja haastoi minut järjestelemään elämääni perinteisten Post-it -lappujen avulla, ja tästä sain idean meidän oman kesä(mood) boardin rakentamiseen.

Koska lapset ovat enemmän kuin mielellään mukana ideoinnissa, perustimme lomaa odotellessa todellisen aivoriihen ja kasasimme yhteen kaikki ne tuonnemmaksi lykätyt asiat. Kesä jakaantui useampaan osioon jokaisen perheenjäsenen tarpeiden ja toiveiden mukaan. Itse olen lykännyt kesäpäiville tavallisia kotitöitä, puutarhajuttuja ja työjuttuja. Lapsilla on useampiakin kesätoiveita, ja toki miehen loman ajaksi on suunniteltu asioita, joissa kahden aikuisen avulla päästään parempiin tuloksiin. Harrastukset ja miehen poikkeavat työajat ovat nyt kaikki ylhäällä, ja viikkojen hahmottaminen on näin ollen helpompaa. Lapuista jokainen voi lukea toistensa menoja ja suunnitelmia, haaveita ja toiveita. Lupauksetkin ovat nyt ylhäällä; Jos syksyn pimeillä tuli taivuteltua lasta nukkumaan lupaamalla, että sitten kesällä valvotaan pidempään ja mennään myöhään illalla kalaan, seinältä löytyy muistutus siitäkin.

Kuvista puuttuu nyt pari isompaa Post-it -lappua, joissa on sellaisia henkilökohtaisempia suunnitelmia ja päivämääriä, sekä tietenkin mieheni kesätoivelista. Lisäksi ajatuksena on, että lapset saavat kirjoitella pienille lapuille ideoita ja toiveita, ja liimata niitä pitkin kesää isompien suunnitelmien joukkoon. Näin me aikuiset pysymme selvillä siitä, mitä lapsemme oikeasti toivovat, ja toiveiden konkreettinen toteutus on helpompaa. Lapset saavat myös itse laatia listan asioista, joilla voidaan pelastaa tylsät (sade)päivät. Tässä mielestäni konkretisoituu hyvin sekin, että ei ne lapsukaiset ihmeellisiä odota. Aika pienet jutut tuovat paljon iloa.

Lappulajitelman ei toki ole siis tarkoituskaan olla valmis missään kohtaa kesää. Listoihin on lupa lisätä tekemistä odottavia töitä, suunnitelmia ja toiveita. Taulun on lupa elää, muuttua ja kasvaa; tulla meidän näköiseksemme. Pääpiirteet löytyvät kyllä isommista lappusista, mutta pienempiä asioita voi helposti niin lisätä, kuin napata poiskin. Näin säilytetään se spontaani tekemisen ilo, joka kesään kuuluu.

Kesä on usein lastattu suurilla toiveilla. Odotukset korkealla kapsahdamme helposti pettymään, hermot kiristyvät ja ristiriitaiset ajatukset valtaavat mielen: ”Ei tämän näin pitänyt mennä”. Tänä vuonna toivonkin, että jokaisen ylös kirjatut ajatukset, koko perheen nähtävillä, auttavat hahmottamaan kokonaisuutta ja helpottamaan toiveiden yhteensovittamista. Kenties lasten keksimät pienet asiat voivat pelastaa myös niiltä päiviltä, kun tuntuu, ettei ole mitään tekemistä, ja elämä on puuduttavan tylsää. Koska tavoitteena on kokonaisvaltainen hyvä olo ja hyvä mieli, mukaan pääsi myös muutama muistutus romantiikan vaalimisesta ja ”parisuhdeajan” ottamisesta. Samoin se totuus, että yhdessä oleminen on kuitenkin tärkeintä.

Miltä tuntuu? Onko ajatukseni täysin pöhkö? Jos ei, tai sait idean jonkinlaiseen oman elämän organisointiin, voit tilata kampanjasivulta itsellesikin näytteitä uusista isommista 3M Post-it -lapuista. Voit vapaasti miettiä, mihin itse hyödyntäisit muistilappuja. Kenties työtaakan jonkinlaiseen jaksottamiseen, vaatehuoneen siivoukseen ja tavaroiden lajitteluun, mökkimuistilistan laatimiseen tai pienten, mutta erittäin tärkeiden, viestien jättämiseen kotiin jääville lapsille.

Niin tyhmältä kuin idea ehkä aluksi jopa itsestäni tuntui, koen kesäsuunnitelmien rennon kasaamisen tällä hetkellä äärettömän kätevänä. Olen myös huomannut, että on jotenkin huomattavasti helpompi liimata omat toiveensa seinälle, kuin sanoa niitä ääneen. Sitä muka odottaa oikeaa hetkeä, ja sitten pettyy katkerasti, kun toinen ei ajatellutkaan asioista aivan samoin. Uskon, että juuri tällä seikalla on iso merkitys meidän aikuisten välisiin konflikteihin – tai paremminkin niiden välttämiseen.

”SUNNUNTAI-ILTA: Äiti lenkille!” Oman ajan ottaminen ei lopulta ole niin kauhean vaikeaa. Kun toiveet ja suunnitelmat nostetaan esiin, jokaisen on helpompi kunnioittaa toisen suunnitelmia.

Sopuisaa kesää ja suloista sunnuntaita!