Sunnuntai-iltaa ihanat! Sen verran pimeää jo, että sisäinen kelloni väittää illan olevan tuntia pidemmällä, kuin se oikeasti onkaan. Mutta hyvä niin, harvoin sitä saa päiväänsä yhden armontunnin.

Lokakuukin tekee loppuaan, ja tiistaina ollaan jo marraskuun puolella. Ja ensimmäinen adventti on marraskuussa, joten joulutteluille on ihan luvallista antaa enemmän ajatuksiaan. Nyt kun joululahjatkin on likipitäen hankittu, joulujuttuja on kiva fiilistellä juuri sieltä kepeältä puolelta eli koristeluista ja herkuista. Joka vuosi tulee jotakin uutta joulukoristettakin hankittua, ja nyt on hyvä aika miettiä, mitä se tänä vuonna voisi olla. Kaivoinkin tietokoneelta esiin kuvia Tukholman Formex-messuilta, jossa joulu oli vahvasti esillä. Omaa silmääni miellytti nuo hillityt värit ja luonnonmateriaalit, joita olikin enimmäkseen kameraan tallentunut. Siitäkin huolimatta, että messuilla toki paljon perinteistä punaistakin joulua oli tarjolla.

Varmaankin erilaiset paperikoristeet ja kennopaperikoristeet ovat nyt se vahvin hitti. Viime vuonna hankkimani paperikuuset ovat siis aallon harjalla, mutta miksi, oi miksi, menin ostamaan ne mustina!?!?! Taidan koittaa, josko ne saisi tuunattua hiukan vähemmän synkän värisiksi. Myös jonkinlaisen isomman oksankarahkan taidan etsiä jostain käsiini. Siihen voisi ripustella sitten näyttävän kokoelman parhaita koristeita.

Siitä on aikaa, kun olen viimeksi askarrellut joulukoristeita, mutta tänä vuonna taidan kokeilla taas sitäkin. Lopultahan ne itsetehdyt ovat useinkin niitä kaikkein parhaimpia. Vielä kun ottaa lapset mukaan talkoisiin, tulee mukavia muistojakin seuraaville vuosille!

Meillä on sunnuntain kunniaksi pitsailta joten taidan kääräistä hihani ylös, ja ryhtyä taikinan muokkaukseen. Mutta sitä ennen taidan kokeilla ihan pikkuisen ostamaani askartelusavea. 🙂

Suloista iltaa!

Ai että, mutta tuntuu tuo aurinkoenergia taas ihanalle, muutaman päivän tauon jälkeen. Tosin ne pesemättömät ikkunat ikään kuin näyttävät kettuilevan saamattomuudelleni tässä valossa. No, siinähän ilkkuvat, en ajatellut ottaa itseeni tuostakaan.

Sen sijaan olen ajatellut pyhittää koko viikonlopun tunnelmoiden tätä vuoden pimeintä ajanjaksoa. Ehkä jonkinlaisena vastaiskuna viime päivien mustaakin mustemmalle ja sateen piiskaamalle maisemalle. Niin, ja kesäajan päättymiselle! Huomiseen kun on tarjolla se yksi lisätuntikin.

Eli kotoilua ja leppoisaa elämistä. Niistä on tämäkin viikonloppu tehty.

Kuvissa uusi harmaa rakkauteni. Etsin nimittäin itselleni pitkään muhkeaa villatakkia, ja lopulta törmäsin tähän Jumperfabrikenin neuleeseen, joka oli oikeastaan kaikkea sitä, mitä olin etsinyt; Paksu, lämmin ja ihanan näköinen. 🙂 Tässä on hyvä ystävä taas moneksi vuodeksi.

Ihanaa viikonloppua!

Tallenna

En tiedä onko se ikä vai mikä, mutta tuntuu, että suhtautumiseni viikkoon on muuttunut. Joskus muinoin sitä aina odotti perjantaita kuin kuuta nousevaa, mutta nykyisin se tuo yleensä tullessaan myös tunteen siitä, että tämäkin viikko kului aivan liian nopeasti.

Toki edelleen odotan viikonloppuja, ja perjantai on yksi viikon parhaista päivistä, mutta silti tuntuu, että aika myös kuluu aivan liian nopeasti. Tunne on luonnollisesti vahvimmillaan näin syyslomaviikon jälkeen, kun huomaa, ettei yhteen viikkoon sitten mahtunutkaan niitä kaikkia suuria suunnitelmia. Ikkunat jäi pesemättä ja kaapit siivoamatta, mutta onneksi ne tärkeimmät tuli tehtyä. Nukuttiin lasten kanssa pitkään, ja vietettiin kiireettömän huoleton viikko pikkutiikeriä paijaten.

Ainakin täällä on ollut muuten niin pimeä ja musta viikkoa, että kynttilävarastot ovat huvenneet oikein vauhdilla. Täydennystä pitääkin hommata aika nopealla aikataululla. Tämän syksyn yksi sisustushankinnoistani on ollut ENO Studion Multi Candle Pin -kynttelikkö, joka luonnollisesti nostaa myös kynttilöiden kulutusta. Sopivan simppeli valontuoja keittiön pöydälle.

Ensi viikolla jatkuu arki, mutta nyt nautitaan ensin viikonlopun verran kiireetöntä tunnelmaa.

Suloista perjantai-iltaa. ♡

Tallenna

Tallenna

Tallenna