Kaupallinen yhteistyö / Ambassador / Life

---

Ensimmäinen flunssa-aalto on ainakin täällä jo pyyhkäissyt yli ja tuntuu sitkeästi kaatavan yhä niin isompaa kuin pienempääkin väkeä. Aina flunssalta ei tietenkään voi suojautua, mutta vastustuskyvystä on syytä pitää huolta ja sitä voi myös vahvistaa. Ja jos nyt se flunssa vaikka iskisikin, niin silloin kaikki mahdolliset aseet pitää tietenkin valjastaa käyttöön, jotta sairastelu ei liiaksi lannistaisi elämäniloa. Tänään siis flunssasta, sen torjunnasta ja tietenkin taudin selätyksestä. Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Life:n kanssa.

Näin aikuisena flunssa jää useimmiten sellaiseksi puolihuonoksi olotilaksi. Kuume ei jaksa nousta, mutta olo on vetämätön ja sitten saa niistää ihan jatkuvasti. Jälkimmäisestä seuraa punaiseksi muuttuva nenä, jonka kuivuutta tulee hoidettua sitten taas paksuilla rasvoilla. Ehkä kaikista inhottavinta on, kun tuohon tukkoisen nenän ja uuvuttavan yskän päälle tulee vielä se finni sinne nenän sisään. Ai että, mutta se on viimeinen piikki!
Se, miten me jokainen flunssan koemme ja sairastamme on aika yksilöllinen juttu. Itselläni ei esimerkiksi ole koskaan ollut poskiontelotulehdusta, kun taas toiset kärsivät siitä aina jokaisen flunssan yhteydessä ja pahimmissa tapauksissa niissä väleissäkin. Noin ylipäätään voisin sanoa, että meillä on päästy näissä flunssajutuissa vähällä, ne menevät aina ohi aikojaan, mutta toki se on inhottavaa, kun arki katkeaa tai joku kärsii huonosta olosta. Vaikka se olisikin ”vain flunssa”, voi huonosti nukutut yöt tai vetämätön olotila silti syödä turhan paljon energiaa ihan tavallisesta arjen jaksamisesta.

Flunssan hoitoon ja ehkäisyyn löytyy moniakin täsmätuotteita, mutta ne peruspalikat on tälläkin terveyden saralla ihan samat. Riittävä lepo, monipuolinen ravinto ja liikunta. Tosin liikunnan suhteen pitää muistaa, että liian kova rasitus monesti laskee vastustuskykyä. Jos siis treenaa kovaa, keho ei välttämättä jaksa taistella flunssapöpöjä vastaan. Toinen hyvä esimerkki on se, että tauon jälkeen aloitetaan liikunta kaikki tai ei mitään -ajatuksella. Tämä on syksyn ja vuodenvaihteen aikaan aika tuttu ilmiö.
Ylipäätään kehon stressitasoilla on merkitystä vastustuskykyyn. Kun elämä heittelee tai tuntuu, että oravanpyörä pyörii aivan liian kovaa, flunssaan sairastuminen on huomattavasti helpompaa.

Inkivääri ja kurkuma:

Inkiväärillä sanotaan olevan paljon hyviä vaikutuksia. Pahoinvointi, nivelkivut, tulehdukset… Inkivääriä kannattaa kuitenkin nauttia myös vastustuskykyä ajatellen. Ginger People luomu inkiväärimehu on inkivääriä erittäin helposti käytettävässä muodossa. Smoothie, tai mikä tahansa ruoka maustuu nestemäisellä inkiväärillä helposti. Näin flunssakaudella aamuinen inkiväärishotti boostaa jaksamista ja vastustuskykyä.
Rakastan itse inkiväärin makua ja sen lämmittävää fiilistä. Flunssassa on kiva saada se ”kipeänmaku” pois suusta ja Ginger Peoplen Spicy Apple inkiväärimakeiset on tähän ihan loistava keino. Tiina laittoi mukaani pussillisen noita omenan makuisia ja ai että, mutta ne on hyviä! Vähän ehkä piparkakkumainen maku, mutta kuitenkin sellainen kiva lämmin polte. Mukava pitää käsilaukun pohjalla, ja napata silloin tällöin herkuksi ihan muutenkin vain.

Kurkumasta juteltiinkin Porin Lifen Tiinan kanssa pitkään. Kurkuma on tällä hetkellä kuuma ja trendikäs juttu ja siihen törmäilee siellä täällä. Tiina kertoi, että kurkuma on tällä hetkellä myös yksi tutkituimmista luonnontuotteista. Ayurveda-lääkintäperinteessä kurkumaa on käytetty tuhansia vuosia jos jonkinlaisen vaivan hoitamiseen. Matala-asteinen hiljainen tulehdus voi helposti aiheuttaa paljonkin terveyshaittoja, mutta kuluttaa myös vastustuskykyä. Kurkuma vahvistaa kehon puolustusmekanismia ja paitsi ehkäisee flunssaa, myös hoitaa ikävää oloa taudin voittaessa.

Flunssan ehkäisyn lisäksi kurkumalle on lueteltu paljon erilaisia hyötyjä. Tiinan kanssa jutellessa pintaan nousi kurkuman kipua lievittävä vaikutus. PhenoCur on tuote, jota suositellaan nivelkipuihin ja esimerkiksi migreeni luonteiseen päänsärkyyn. Koska kärsin molemmista, päätin testata tämän luonnon oman ibuprofeiinin.

 Täsmätuotteita:

Echinaforce on yksi tunnetuimmista täsmätuotteista flunssan hoidossa ja ehkäisyssä. Kuten olen aikaisemminkin kertonut, vanhempani ovat aina luottaneet Vogelin Echinaforce-tippohin. Koska itselleni on jäänyt noita tippoja kohtaan jokin negaatio, päätin kokeilla purutabletin muotoon pakattua Echinaforcea. Menee muuten huomattavasti helpommin alas! Echinaforce on tuote jota kannattaa nauttia ennaltaehkäisevästi kun flunssaa on lähipiirissä tai viimeistään niihin ihan ensimmäisiin flunssantuntemuksiin.

A. Vogelin Echinacea-Salvia -kurkkusuihke on tarkoitettu karhealle ja kipeälle kurkulle. Se lievittää nopeasti kurkkukipua ja desinfioi nielua. Miellyttävä mintunmaku raikastaa samalla hengityksen.

Pakuri, eli koivun lahottajasienestä saatava superantioksidantti vahvistaa immuunijärjestelmää. Mustikkaa pidetään antioksidanttien helmenä, mutta pakuri lyö mustikankin mennen tullen. Antioksidantteja vertaillaan ORAC-larvolla ja jos mustikan ORAC-arvo on 2400, niin pakuri pääsee jopa lukuun 52452! Meillä mies juo kuumaan veteen sekoitettua puhdistamon Mustikkapakuria, mutta minä päätin testata tällä kertaa Puhdistamon Pakurikääpäuutetta. Se on helppo sekoittaa oikeastaan mihin juomaan tai smoothieen tahansa. 

SOS Health sinkki+C-vitamiinisuihke on helppo tapa nauttia päivittäinen sinkki- ja C-vitamiiniannos. Limakalvoilta tuote imeytyy nopeasti kehoon ja yhdistelmä boostaa paitsi vastustuskykyä, helpottaa se myös uupumusta. 

Flunssakauden muistilista:

• Lepää riittävästi. Muista huolehtia yöunista, sillä väsynyt keho on alttiimpi sairastumisille.
• Syö monipuolisesti ja terveellisesti. Mikään ravintolisä ei korvaa monipuolista ja terveellistä ravintoa.
• Liiku monipuolisesti ja muista ulkoilla. Kovaakin treenaavan pitää muistaa lepopäivät ja palauttava rauhallisempi liikunta. Muista myös nauttia liikunnasta. Verenmaku suussa ei kannata rehkiä. Ylirasittunut keho on erittäin altis pöpöille.
• Huolehdi henkisestä jaksamisesta. Ota rennosti ja rentoudu. Keho ja mieli ovat yhtä kokonaisuutta ja mielen hoitaminen hoitaa myös kehoa
• Muista hyvä käsihygienia. Käsien säännöllisellä pesulla voi välttää monet pöpöt ja taudit.
• Huolehdi riittävästä D-vitamiinin saannista
• Hoida vatsaa ja suolistoa maitohappobakteereilla
• Muista antioksidantit ja superfoodit. Pakuri, inkivääri ja kurkuma ovat luonnon omia vastustuskyvyn boostaajia
• Ensimmäisten flunssaoireiden iskiessä lisää sinkin ja C- ja D-vitamiinin tasoa kehossasi
• Taudin iskiessä muista pysähtyä ja levätä. Lepo on yleensä ihan paras lääke ja kehoaan kannattaa kuunnella. Lyhyt treenitauko on parempi vaihtoehto kuin pitkittynyt flunssa mahdollisilla jälkitaudeilla
• Kokeile avantouintia. Talviuinnin hyödyistä puhutaan paljon ja hyvässä seurassa avantokäynneistä hyötyy varmasti myös mieli.

Löydät kaikki Lifen flunssakauden tuotteet täältä.

Kurkumalatte

Niin juu; Muistattehan, että koodilla ”uusikuu” saatte -20% alennusta Lifen oman tuotesarjan tuotteista. Koodi on voimassa vuoden loppuun ja sen voi hyödyntää niin verkkokaupassa kuin myymälöissäkin!

Kivaa iltaa ja koitetaanhan pysyä terveenä! ♡ Me tehdään tässä juuri Klaaran kanssa teeleipiä iltapalaksi. 🙂

Heipsan!

Tänään jatketaan taas kasvarin parissa, mutta ajattelin kuitenkin jakaa teille vähän sisustusjuttuja. Tämän postauksen voi toki ottaa myös joulun kannalta, sillä onhan kaikki kranssit ja seppeleet liitetty vahvasti jouluun. Meidän edelliset eukalyptuskranssit roikkuivat kuitenkin keittiön astiakaapinovissa puolitoista vuotta, joten tykkään niistä ihan ympäri vuoden. Helppo ja halpa koriste, jonka jokainen pystyy tekemään!

Meidän K-kauppaan oli taas tullut eukalyptusnippuja ja minä kehräsin onnesta. Mukaan tarttuikin kolme punttia, koska kranssien tekeminen on ollut mielessä heti ensimmäisestä syyspäivästä. Jäihän niitä toki maljakkoonkin, mutta kranssia varten kannattaa varata useampikin oksa riippuen siitä minkä kokoista kehää haluaa oksilla kiertää. Iso astia on hyvä mittari jos valmista pohjaa ei ole saatavilla. Sen avulla on helppo hahmottaa kranssin koko ja myös helpompi saada aikaan tasaisen pyöreä kehä.

Nämä minun seppeleeni syntyvät nyt sellaisilla aineksilla, joita on saatavilla pienemmästäkin kyläpahasesta. Hienoja metallivanteita myydään kransseihin valmiinakin, mutta itse käytin tällä kertaa, kuten muuten viimeksikin, tinahopeajuotetta eli kolvauslankaa.

Eukalyptuskranssi

TARVITSET:

Valmiin kranssikehikon / metallivanteen / metallilankaa vanteen valmistukseen

Lieriön/astian, jonka avulla saat tehtyä itse tasaisen pyöreän vanteen

Kukkalankaa (tinahopeajuotteen seurana menee tällainen vähän paksumpikin)

Sivuleikkurit

Eukalyptuksen oksia

Tuo kolvauslanka on todella pehmeää ja taipuisaa. Toisaalta sillä ei saa napakkaa rengasta aikaiseksi, mutta toisaalta langan luonne on luonnollisen rento. Paksumpi kukkalanka (0,6mm) sidonnassa tukee kehää juurikin sopivasti ja lopputulos on tukeva.

Tein ensin kehikon mittaamalla haluamani kokoisen kehän ja kiertämällä siihen vielä pari kierrosta tinahopeajuotetta. Sitten vain eukalyptuksen oksia kehän ympärille kukkalangalla. Edellinen kannattaa aina jättää latvastaan auki, jotta samaan sidokseen saa kiinnitettyä seuraavan oksan tyven. Oksat kannattaa leikata siten, että niihin ei jää turhaa tyhjää vartta alimpien lehtien alle.

Haaraiset eukalyptuksen oksat kannattaa hyödyntää valmiin kranssin viimeistelyyn. Lyhyet ja hennot oksat on helppo kiinnittää lopuksi väleihin, joissa tuntuu olevan väljyyttä.

Jos haluat sidonnasta huomaamattoman, hanki valmis ohut metallivanne ja kierrä oksat sen ympärille ohuealla metallilangalla (esim. 0,3mm)

Nämä kranssit tosiaan säilyvät vaikka kuinka pitkään. Eukalyptus on valmiiksi sellainen utuisen värinen, joten vaikka se menettää väriään, se pysyy silti kauniina. Ja meillä tosiaan kranssit ovat roikkuneet keittiön astikaapin ovissa, ja niitä ovia auotaan muuten useaan kertaan päivän mittaa. Joten kuivuttuaankin lehdet kyllä pysyvät hienosti paikallaan.

Kaupallinen yhteistyö / Willab Garden

---

Heipsun! Kasvihuone alkaa olla pikkuhiljaa valmis, mutta mennään nyt vielä pala palalta näitä rakennusvaiheita. Kuten edellisessä Kasvihuoneen rakentaminen osa 1  – pohjatyöt -postauksessa lupailin, palataan muurijuttuihin ihan erillisessä osiossaan. Koska haaveeni ei ole ollut ainostaan kasvihuone, vaan kasvihuone juurikin muurilla, koen tämän vaiheen kaikkine pohtimiseen ja vaihtoehtoineen aika tärkeäksi. Muuri on myös aika suuri osa kasvihuoneen lopullista ulkonäköä, joten siinäkin mielessä aihe on oleellinen. Mutta jääköön tämä alustukseksi ja hypätään asiaan! Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.

Ihan ykkösjuttuna tietenkin, että muurikasvihuonepakettiin kuuluu siis vain ja ainoastaan kasvihuone, ja itse muurin ja pohjatöiden tekeminen on sitten jokaisen omaa työtä. Toki tämä asia pitää myös laskea projektin budjettiin. Kasvihuoneen hinta on luonnollisesti pienempi, mitä korkeampi muuri sen alle tulee. Tämä ihan puhtaasti esimerkiksi lasien koosta johtuen. Mutta toki itse muurillekin hintaa kertyy, ihan riippuen mistä se tehdään ja kuka sen tekee. Meillä kasvihuoneprojektiin on palkattu myös ulkopuolista ns. ammattiapua, koska niin se vain on, että ei sitä aikaa kasvihuoneen rakentamiseen ihan hirveästi meidän arjesta jää, ja ammattilaiset ovat myös älyttömän nopeita työssään.

Tuossa edellisen postauksen havainnekuvassa meidän kasvihuoneen muuri näytti tiilistä tehdyltä, mikä olikin ehkä se ihan ensimmäinen ajatus, vaikkakin lopputulos sitten lopulta onkin jotain ihan muuta. Meillä on tuolla piharakennuksen takana useampi lava vanhoja tiiliä, joiden kaunista ulkomuotoa oli siis alunperin tarkoitus hyödyntää kasvariprojektissa. Kuitenkin ideoiden hautuessa suunnitelmat muuttuivat. Toki siihen vaikutti monikin seikka, mutta ehkä eniten vaakakupissa painoi kuitenkin se, että vaikka tiilten pinta kaikessa rosoisuudessaan kaunis onkin, on tiilien perusväri punainen. Kun punaisen laittaa vasten vehreää puutarhaa se jokseenkin katoaa näkyvistäni ja lopputulos jää valjuksi. On vaikea selittää sitä, ettei näe värejä kuten muut, koska mulla ei ole hajuakaan miten te näette värit. Mulle itselleni tämä väriyhdistelmä ei kuitenkaan ole se mieluisin juttu. Haluan nimittäin, että kasvihuone jopa pomppaa taustaan näkyviin, joten sen ei tarvitse sulautua täysin muuhun puutarhaan.

Kun tiilikysymys oli ratkottu, ponnahti pintaan vaihtoehto kakkonen; Harkoista muurattu muuri. Nyt täytyy ihan rehellisesti sanoa, etten täysin ole tietoinen, miksi tämäkin vaihtoehto torpattiin, mutta jotenkin se kai liittyi muurin tekemiseen ja kestävyyteen. Jossakin kohtaa yritin muistutella, ettei kyseessä ollut autotalli saati pommisuoja, vaan kasvihuone, mutta lopulta se ei kai ole huono asia, jos muuri on varmasti vankkaa tekoa. Sanonpa vain, että niin tiilet kuin muuratut harkotkin ajaisivat aivan varmasti asiansa. Kun lopulta oli päätetty, että muuri valetaan valuharkkoihin, jouduin ihan oikeasti googlettamaan, mikä on valuharkko ja mitä siihen valetaan. Kuten sanottu, olen kyllä remontoinut, mutta tällaiset perustukset on vähän oudompaa areaa minulle itselleni.
Mutta valuharkkoja tuli, ja 20 senttiä leveänä. Kasvihuoneen alin profiili vaatii vähintään 9 senttiä leveän muurin kiinnitysalustakseen, joten tässä tapauksessa minulle jää noin 10 senttiä ”ikkunalautaa”. Oikein sopivasti viinilasin laskutasoksi!

Kun tuo harkkojen latominen aloitettiin, minulle selvisi myös yksi asia, josta ei oltu niinsanotusti neuvoteltu kanssani. Nimittäin mieheni halusi muurin ja pohjan väliin tuollaisen pienen pykälän ja koko pohja oli siis valettu hieman muuria suuremmaksi. En oikein innostunut tästä asiasta, mutta minkäs teet. Avioliitto on kompromisseja ja lopulta sovimme, että kasvarin ympärille tuleva sora pehmentää tuon pykälän näkyvistä. Mikä toki tarkoittaa, että muuri ei ulkoapäin näytä sen korkeammalta kuin se lopulta onkaan. No, olen päässyt tästä jo jokseenkin yli ja parisuhdekin on edelleen ksassa.

Koska tilasimme kasvihuoneen 83 senttiä korkealle muurille (nämä muurikorkeudet menee Willabgardenilla 20 sentin välein, eli matalammat muurivaihtoehdot olisivat olleet 43 tai 63 senttiä) ja yhden valuharkon korkeus on 20 senttiä, varmistettiin ovien sopivuus laskemalla jo itse valettua pohjaa oviaukon kohdalta tarvittava määrä. Näin ollen itse muurin päälle ei tarvinnut rakentaa lisäkorkeutta. Hirveän näppärä idea, joka ei auennut itselleni vaikka näin ”kynnyslaudan” valussa ja vielä valmiin kynnyksenkin!

Sitten vain harkkoa harkon perään. Kerrosten väliin taivutettiin vaakasuuntaiset raudat ja nuo alemmat pystysuuntaiset laitettiinkin jo pohjavalun yhteydessä, kuten viimeksi kerroin. Harkkojen avulla muuriin on helppo tehdä myös kaikenlaiset lisäasennukset, meillä kuitenkin tyydyttiin vain ja ainoastaan jättämään kasvihuoneen molempiin päihin tuuletusaukot, jotta muurin kosteus pysyy jatkossakin tasaisempana.

Kun työ oli tehty, kasvihuone olikin sitten ihan täynnä harkkojen leikkaamisesta syntynyttä pölyä ja minä pääsin lakaisupuuhiin. Tässä kohtaa, nähdessäni vaalean betonilattian ja harmaat seinät, koin sen ihan ensimmäisen rakkaudenhurmokseni. Näin ruukut ja kasvit jo sieluni silmin ja ensimmäistä kertaa sekä kasvihuoneen koko, että todellinen ihanuus valkenivat minulle.

Mutta valuharkko on valuharkko (kuten nykyisin tiedän!) ja varsinaisesti muuri valmistui vasta kun se oli täytetty betonilla. Tämä tässä kohtaa tarvittava betoni pumpattiin betoniautosta harkkojen sisään, vielä muutama pystysuuntainen harjateräs ja lopputulos viimeisteltiin käsipelillä.

Tykkäsin itse ihan valtavasti tästä betonin väristä, se on mielestäni sellainen pohjoismaalaisen karun kaunis. Mutta mieli muuttui sitten syksyn sateiden tultua, koska muurihan on ihan eri värinen märkänä. Moni asia näyttää nyt syksyn tullen ihan erilaiselta, ja täytyy sanoa, että en viime kesänä edes jaksanut muistaa, mitä kaikkea syksyn sateet ja kosteus tuovat mukanaan. Onneksi rungon kasausta tehnyt kirvesmies lupasi, että muuri saadaan kyllä rapattua vaaleaksi jälkikäteenkin. Tosin kuivahan sen pitää siinä kohtaa olla. Itseäni tämä tieto kuitenkin rauhoitti, ja saan nyt ihan ajan kanssa pohtia onko se rappaus sitten vaalean harmaa vai jopa ihan jotakin melkein valkoista sävyä.

Eilen saatiinkin sitten jo paikalleen melkein kaikki lasit. Sinänsä harmi, että homma jäi pikkuisen kesken, koska täällä on ollut tänään sadepäivä. Mutta huomiseksi on luvattu kuivempaa ja päästään jatkamaan. Näin sateella ja kaiken ollessa märkää ja luikasta, totesimme, että katon lasityöt kannattaa jättää huomiselle.

Kaikki kasvihuonepostaukset löydät täältä.