Moikka!

Kyselin perjantaina instan stooreissa, että vieläkö lastenhuonepostaukset kiinnostaa. Siitä huolimatta, että niitä ei -ääniäkin tuli, kyllä -vastausten osuus oli 93%. Eli aika selkeästi myös lastenhuoneet kiinnostaa. Siispä niitä tänään. Ajattelin, että laitan samaan postaukseen vähän kuvia sekä esiteinin, että pikku prinsessan huoneesta, niin saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, ja ne jotka eivat aiheesta välitä, voivat skipata tämän päivityksen ohi.

Muistaakseni kerroin jo aikaisemmin kesällä, että tehtiin pojan huoneeseen vaaterekki. No ideahan on kopioitu suoraan Ikean myymälästä ja tarpeet löytyivät Motonetistä. Harjanvarsi ja ohutta köyttä veneilyosastolta. Koukut kattoon ja voilà, paras ratkaisu ikinä! Nimittäin lattiatilaa saatiin säästettyä, mikä helpottaa esimerkiksi siivousta. Muuten tuo huone on pysynyt entisellään, vaikkakin sänky- ja pöytäasioihin on kaavailtu muutosta.

Klaarankaan huoneessa ei ole tapahtunut mitään muutoksia, paitsi vaaterekki täälläkin. Lattiamalli tosin, mutta se istuu tänne paremmin ja siihen ylettyy helpommin. Tuollaista kattomalliahan on helppo nostaa tai laskea narujen avulla, ja koska esikoisen huone on ihan älyttömän korkea, tilaa roikkuvalle vaatepuulle on paljon. Klaaralla taasen on laskeva katto, ja täyttä huonekorkeutta on vähän, joten lattiamalli on siitäkin syystä parempi vaihtoehto.

Meidän lapsilla ei ole koskaan ollut kauheasti leluja. Oikeastaan tosi vähän, ja niitäkin on sitten vähän vuoroteltu. Toinenhan nyt ei enää leikikään, mutta Klaaralla on yhä puputalonsa, joka taitaa tällä hetkellä olla ponitalo. Ja leikkiruokaa ja vähän kaikenlaista nallea ja pehmoa. Mutta koska näitä on määrällisesti tosi vähän, lelut ei nappaa mitään suurta tilaa. Kirjat ja pelit on kiinteissä komeroissa, mikä helpottaa sekin siivousta. Yläkerran imurointi on esikoisen hommaa, joskin itse sitten välillä teen sellaisen perusteellisemman siivouksen, pesen lattiat jne.

Mun loppukesän pesänrakennusvietti on ehkä nyt voimakkaimmillaan. Tekee mieli oikoa paikkoja ja karsia tavaraa. Mutta se on sellaista vähän kerrallaan juttua, en mä mistään kovin isosta jaksa innostua. Ei jotenkin vaan jaksa. Ja sitäpaitsi, parin viimepäivän suurin sisustukseen vaikuttava juttu on ollut kerran syödyn pastakastikkeen poistaminen olohuoneen matosta. Jep, ei mitään fengshuita. 😀

Käytiin muuten eilen katsomassa sitä pienempää ruokapöytää. Sen kansi on maalattu valkoiseksi, mutta ajattelin hioa siitä maalin pois. Eli vielä ei kanneta sisään, vaan hoidellaan maalaukset ja hiomisen ensin varaston puolella. Kunhan ehditään. Mutta se taitaa ollakin sitten se syksyn suurin sisustusjuttu. Ja karsiminen. Eli ei mitään suuria muutoksia. Tai no, ehkä mattoasioita pitää myös miettiä, jos se pastakastike ei lähde pois. Se on vaan niin viheliäinen juttu, kun olkkarissa ja pianohuoneessa on samikset matot, enkä oikein osaa nähdä, että niissä olis eripariset. Vai onko se vaan mun ahdas mieli?

 

Mahtista maanantain jatkoa! ♡

Moikka ja ihanaa perjantai-iltaa!

Tehtiin lasten kanssa täystyhjennys ja kannettiin kasvihuoneesta kaikki ulos. Ei tosin ihan huvin vuoksi, vaan koska kasvihuoneen muuri oli tarkoitus vihdoin huomenna laittaa kuntoon. Kalusteita kannettiin kuistille ja ulos, samoin kasveja. Ja juuri kun oltiin saatu hommat tehtyä ja hikisenä suuntasin kohti suihkua, ilmoitti mieheni, että se rappaus meneekin ensi viikkoon. Sinänsä ihan ymmärrettävää, koska pelkästään tuo kasvarin tyhjennys tällä kelillä on melko hikistä puuhaa, emmekä suinkaan halua kontollemme työmiehen lämpöhalvausta. Eli tässä nyt odottelen illan viilenemistä ja sitä, että saan kantaa ainakin osan tavaroista takaisin kasvihuoneeseen. Mutta harjoiteltua tuli ja tyhjennys onnistuu ihan mallikkaasti yhdeltä naiselta ja kahdelta lapselta. 🙂

Tuo muurin käsittely on ollut jo vähän sellainen vitsi, ja ollaan naurettu, että onkohan se valmis vielä kymmenkään vuoden päästä. Mutta kyllä mä nyt siihen luotan, että se tulee ensi viikolla valmiiksi. Ykit on valmiina ja ei tarvita kuin tekijä. Ja päädyin jopa samaan sävyynkin, minkä valitsin jo viime vuonna. Täytyy vain toivoa, että se on niin hieno kuin mitä mielessäni kuvittelen. Esimerkiksi tuota ylähyllyä ei olisi tietenkään tarvinnut tyhjentää, mutta koska muuria voidaan vielä joutua hiukan pölyttämään, ajattelin, että lopputuloksen ehkä kruunaisi huolellinen ikkunoiden pesu.

Me istuttiin eilen iltaa tyttöporukalla ystävän mökillä. Tulin kotiin vasta puolen yön jälkeen ja sain ihastella pimeyttä. Tänään lähdettiin lasten kanssa heti aamupäivällä rannalle. Nyt alkaa olla sellainen fiilis, että pitäisi elää ihan koko ajan kuin viimeistä kesäpäivää. Kohta tämä ihanuus loppuu, ja nyt on nautittava ja imettävä itseensä ihan kaikki. Tekisi mieli valvoa tänäänkin ja katsella pimenevää kesäiltaa, mutta rehellisyyden nimissä, ei minusta taida siihen olla.

Mutta nyt kiikuttamaan huonekaluja takaisin kasvariin. Ensi viikolla uusi yritys. 😀

Ihanaa keäistä viikonloppua. Nautitaan helteestä ja auringosta. ♡

 

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.

Heipsansaa!

Vein lapsikatraan eilen vanhemmilleni ja uutteran työrupeaman jälkeen laitoin hihat heilumaan ja siivosin kotia. Tai oikeastaan aloitettiin mattojen pesulla. Mitäpä sitä aviopari muutakaan tekisi, kun liukenee muutama yhteinen tunti. 😀 Kesäsää jatkaa mielenkiintoisena. Tiistaina oli 13 astetta lämpöä, eilen 23. Tänään jurnutetaan siinä jossain välimaastossa, vaikka tilasinkin lämmintä myös lakanapyykkipäivälle. Urheasti vetaisin aamulla taas kesämekon ylleni. Jos kalenteri sanoo, että eletään heinäkuuta, niin hitto vie, sitten eletään!

Yksi tämän kesän helpoin vaatekappale on Niinmun Designin Seili -mekko (saatu blogin kautta). Kietaisumalli ja helmakin on takaa kivan pitkä, joten tämän kanssa perkasin myös pionipenkkiä aamulla tien vieressä. Ei tarvinnut pelätä vilautuksia. Ja pionipenkkikin on taas ihan täydessä kukassa ja terhakan näköinen, kun suuremmat ylikukkineet kukat on siivottu pois (instan stooreissa kuvaa).

Eilen illalla palkitsin itseni siivousrupeamasta kimpullisella kaikkea kaunista. Omasta pihasta tietenkin. Rakastan tällaisia sekakimppuja, joissa on milloin mitäkin. Ja värejäkin ihan joka lähtöön. Pitäisi vielä enemmän tehdä tilaa oikealle cutting gardenille. Mutta katsotaan nyt tämä ensimmäinen daaliavuosi, ja mietitään sitä sitten vuoden päästä.

Viimeaikoina lemppariasu on koostunut mekoista neuleista. Rentoa ja samaan aikaan tyttömäistä.

 

Lapset palautuvat tänään bonusta myöden kotiin ja taloon palaa taas ääni ja elämä. Huomenna saatellaan serkkutyttö kotimatkalle ja sitten onkin vuorossa esikoisen leirivarusteiden kasaaminen. Mutta nyt minä hilppasen lääkäriin. Ihanaa iltaa! ♡