>
Hitto mikä sotku. Niilo osui keppihevosellaan vahingossa aakkostauluunsa ja se kaatui. No voitte kuvitella miten kehyksen lasille kävi. Onneksi ei pojalle sattunut mitään – onni tässäkin onnettomuudessa. Poika olkkariin, muumit pyörimään ja siivoamaan. Siinä maanantain verenpaineen nousut.
Tyhmä äiti laittaa lastenhuoneeseen lasikehyksen, mutta eipä sen vaarallisuus ole koskaan tullut mieleen. Tästä vahingosta oppineena suuntaan ikean pleksikehyksille. Ne on muuten halvempiakin 🙂
Helsingissä tuli pyörähdettyä Punavuoren peikossa, Moko Marketissa, Gaudetella, Kämpässä, Perobassa ja tietysti antikvariaateissa, joissa minä tyydyin huterilla tikkailla kiipeilyn sijaan vain haistelemaan vanhojen kirjojen tuoksua ja ihailemaan klassikoiden vanhoja laitoksia. T teki löytönsä tikapuilla, ja pysyi siten kohtuu tyytyväisenä koko putiikkirundin.
Kotimatkalla siinä sovittiin, että taidetaan ottaa ihan tavaksi tälläinen kahdestaan reissaaminen. Meillä kun on halukkaita lastenhoitajia lähes jonossa tyrkyllä, niin ei kai tämä muutaman kerran vuodessa mikään mahdottomuus ole.
Mitään järin suuria ostoksia ei nyt kannattanut rempan jalkoihin ostaa, mutta katseltiin ja suunniteltiin sillä silmällä, tiedättehän… Katsotaan sitten tarkemmin kun on tapetit seinässä ja muutenkin valmista Että mitä tarvitaan ja halutaan. Kun nyt ensin päästäisiin niihin tapeteihinkin. Näillä näkymin seinät on oikeassa muodossaan toukokuun lopulla.
Nyt mukaan tarttui paperitavaraa, astioita, tekstiilejä ja muuta pientä kivaa.
Mutta, koska sirpaleet kuulemma tuovat onnea, jään odottamaan onnellista iltaa.
Sitä teillekin!
***
