Hei hei syyskuu, tervetuloa lokakuu!

Kylläpäs se tuntuukin hassulta, että ollaan jo lokakuussa. Jotenkin tuo syyskuu mennä livahti, että hups heijaa vain! Lokakuu viimeistään tuo mukanaan sen ihan kunnon syksyn. Tässä kuussa nimittäin pimeys alkaa painaa päälle, ja luonto sekä maisemat ottavat selvän eron vihreyteen. Itselleni juuri tästä syystä loka- ja marraskuu ovat yleensä ne pahimmat, mutta vuosi vuodelta selviän niistä myös huomattavasti paremmin. Niinpä taputtelen itseäni jälleen olalle muistuttaen, että ne omat valinnat ja oma asenne kuljettavat pisimmälle syksyn pimeydessäkin.

Nykyään on valloillaan erilaisia teemakuukausia, ja vanhan tipattoman tammikuun rinnalle on tullut esimerkiksi sokeriton syyskuu ja lihaton lokakuu. Koska en vielä ole päässyt mukaan näihin kansallisiin teemakuukausiimme, ajattelin tehdä tästä lokakuusta ihan oman teemakuukauteni. Enemmän terveellisiä valintoja ja enemmän rentoutumista. Paljon unta ja ulkoilua raikkaassa syysilmassa! Ja, koska ihoni on taas alkanut oireilemaan yksittäisten finnien muodossa, ajattelin, että nyt on hyvä aika ottaa taas takaisin tuo kesäinen kauneusruokavalio. Vehnä, sokeri ja maitotuotteet minimiin, niin johan siitä kiittää ihon lisäksi myös yleinen jaksaminen. Housunkauluksesta puhumattakaan! 😀

Kuunvaihteen lisäksi nyt eletään kuitenkin ihan tavallista sunnuntaipäivää. Takana on 11 tunnin (ei niin tavalliset) yöunet, ja päivän bucket list pitää sisällään varsin tavallisia sunnuntaijuttuja. Sen lisäksi, että näin uuden viikon kynnyksellä tahdon pyykkikorien pohjat näkyviin, tänään myös syödään pitkän kaavan kautta, poltellaan kynttilöitä ja tehdään pitkä sunnuntaikävely. Haaveissa on myös liinavaatekaapin siivous. Olen nimittäin huomannut, että sunnuntainen organisointi auttaa myös jollakin hassulla tapaa oman mielen organisoinnissa. 🙂

Suloista sunnuntaita ja leppoisaa lokakuun aloitusta! ♡

 

PS. Hiuskriisissä ei juuri ole päästy eteenpäin… Puuuuhhh!

Long time no see! Tai no, suhteellista sekin. Facebook kuitenkin jo muistutteli, että Uusi Kuu -sivun seuraajat eivät ole kuulleet minusta pitkään aikaan, joten rikotaan radiohiljaisuus! 🙂

Siitä maanantain intiaanikesästä tiputtiin taas takaisin hyvinkin syksyiseen fiilikseen, ja jos nyt ihan suoraan sanotaan, niin itselleni tuli heti jotenkin tasapainoisempi olo. Että heittää nyt kesää sinne, missä on jo asennoiduttu syksyyn. Laittaa pienen pään vallan pökkyrälle! 😀 Jos olenkin sellainen hyggetyyppi ihan vuoden ympäri, niin kyllä tämä syyshygge vain on sitä ihan lajinsa parasta antia. Villapaidat, villasukat, kynttilät ja kaikki se muu, minkä tämä vuodenaika tuo mukanaan, on ehkä kuitenkin jopa vielä enemmän minua, kuin hellemekot ja sandaalit. Vaikka kivahan se on molemmista nauttia. Tosin lyhenevät päivät tuovat mukanaan myös jonkinlaisen syysväsymyksen. Tähän aikaan vuodesta nimittäin kehoni vaatisi parituntiakin pidemmät yöunet kuin kesällä.

Samaan aikaan, kun elämä alkaa kutistua sisätiloihin, huomaan joka vuosi kamppailevani jonkinlaisen blogikriisin kanssa. Viimeiset pari päivää olen jälleen kompuroinut saman asian kanssa, ja tällä kertaa tuskaa lisää sekin, että olen muuttunut yhä kriittisemmäksi kuvieni suhteen. Välillä on ihan meinannut itku tulla, ja tekisi mieli takoa päätä seinään. Onneksi jossakin syvällä sisälläni asuu kuitenkin se positiivari ja järjen ääni, joka muistuttaa siitä tekemisen ilosta. Että pitää tehdä niin kuin itsestä hyvältä tuntuu, ja muistuttaa itseään jatkuvan sättimisen lisäksi myös siitä, että ihminen taitoineen kehittyy kyllä, vaikka kaikki ei yhdessä yössä tapahtuisikaan. Voisin vaikka vannoa, että noista sisältäni kumpuavista viisauksista hyötyy blogikriisin lisäksi monessa muussakin asiassa. Tekemisenilo ja ilolla tekeminen kun ovat lopulta aika suuressa roolissa elämässämme: Emme voi miellyttää kaikkia, mutta itseämme useimmiten! 🙂

Koska syksy vie ajatukset vääjäämättä myös talveen, ja talvi luonnollisena jatkumona jouluun, voinen tunnustaa, että omat ajatukseni ovat aika ajoin jo karanneet sinne loppuvuoden suureen juhlaan. (Kun en nimittäin malttaisi millään odottaa, että pääsisin vihdoin näkemään meidän joulukotijutun). Onneksi lehtipinostani löytyy kuitenkin valtava määrä joululehtiä, joilla tätä joulunnälkää sopii taltuttaa. Ensimmäiset onkin jo kaivettu naftaliinista ihan sillä ajatuksella, että nyt jos koskaan on hyvä aika kerätä luonnosta kaikkea mahdollista kodin koristamiseksi. Kohta on myös hyvä aika napsia villiviini alas rapunpielestä ja kietoa muutama kranssi loppuvuoden iloksi.

Sellainen syyshygge tällä kertaa. Nyt toivottelen teille oikein tunnelmallista syystorstaita!

Aurinkoa maanantaihinne!

Lupailivat intiaanikesää, ja sitä lämpöä tosiaan tuli. Asiat voisivat olla näin syyskuun lopussa huonomminkin, joten tästä kannattaa nauttia. Tosin sitä kaminaa tulee tuskin tänäänkään käytettyä, sen verran paljon tuo aurinko lämmittää jopa sisätiloissa.

Tällaisessa vanhassa talossa syksyn tulon huomaa kuitenkin lattioista. Villasukat ovat tarpeen, mutta paras apu tulee sisäkengistä. Huomaankin viimeisten vuosien aikana tulleeni yhä enemmän ja enemmän äitiini (ja äidinäitiini), sillä en osaa enää olla ilman sisäkenkiä. Ja mitkään pehmöhöttö aamutossut eivät enää kelpaa, vaan jalassa pitää olla jotakin tukevaa. Birkenin sandaalimalli tai umpinainen huopakärki toimivat molemmat, pääasia on, että pohjasta löytyy pitoa ja lämmöneristettä. Sisäkenkiin kun vielä pukee villasukat, niin johan sitä tarkenee kylmillä lattioillakin hiippailla. Ja kiittääpä muuten selkäkin!

Syksyn kunniaksi meillä eristettiin eilen myös eteisen ja kuistin välinen ovi. Tänä syksynä pitää koittaa, josko saataisiin pidettyä tuo eteisen ja olkkarin välinen ovi auki, ja lämpö pääsisi paremmin kiertämään livahtamatta kuitenkaan kuistille. Nähtäväksi jää, miten järjestely toimii, mutta onpahan ainakin yritetty. Muita viikonlopun syysvalmisteluja olivat pihan siivoaminen ja polttopuiden sisään ajaminen. Lämpimästä kelistä huolimatta nyt syksyttää siis luonnollisesti oikein kunnolla. Vaihdoinpa rappusilta nuutuneet orvokitkin kynttilälyhtyihin, ja testasin nopeasti, että rapunpielen tuijaan jätetyt valotkin yhä toimivat. Myös viimeisetkin mårbackat muuttivat keittiön ikkunalle talvehtimaan. Näiltä osin syksy saa siis edetä tämän lämpöaallon jälkeenkin. 🙂

Muuten viikonloppuna valmistauduttiinkin sitten vain uuteen viikkoon. Maanantai nimittäin tuntuu huomattavasti mukavammalta kun koti on siisti, pyykkikorit vähintään puolityhjät ja alkuviikon ruoka löytyy valmiina jääkaapista.

Oikein mukavaa uuden viikon alkua! ♡