Kukapa ei pitäisi takkatulesta näillä ilmoilla. Löydän itseni vähän väliä seisomassa kaminan edessä ja pyörimässä ympäri. Kuin iso sika vartaassa, tiedättehän? Niin että paistuu tasaisesti joka puolelta. Tässä työtuolini takana on onneksi toinen tulisija, vanha Upo, joka oli talossa valmiiksi. Pianohuoneen kiertoilmakamiina hankittiin heti ensi töiksemme, ja olemme olleet todella tyytyväisiä. Niin ulkonäköön, kuin lämmitystehoonkin.

Pianohuone onkin meillä seuraava remonttiprojekti. Toki paljon on tässäkin huoneessa tapahtunut, jos vertaa esimerkiksi reilun parin vuoden takaisiin kuviin (löytyvät Facebookista), tai ostohetkeen, kun lattiaa peitti tummanruskea laminaatti. Tämän huoneen ongelma onkin enää katossa ja yhdessä seinässä. Alas laskettujen kattojen purkamisen jälkeen, päämme päällä on risteillyt näkyvästi jos jotakin johtoa putkissaan. Myös ikkunaseinan levytys oli tehty katon laskemisen jälkeen, eli levyä puuttuu nyt seinän yläosasta. Hommana onkin sähköttää tämä puoli talosta uusiksi, korjata yksi seinä ja maalata vanha panelikatto kuntoon.

Remontin sijaan olen tänään kuitenkin siivonnut. Vaatehuonetta nimittäin. Vieläkin on työhuoneen lattialla epämääräinen kasa pussukkaa ja nyssykkää, joten pitää ehkä jatkaa vielä hetki hommia. Paikat ojennukseen, niin arki saa alkaa!

Mukavaa loppiaisiltaa. Joulu on virallisesti nyt takana. Niin, ja uusi sellainen taas edessä! 🙂

Pakkaspäivän terkut!
Mittari näytti aamulla yli kahtakymmentä, mutta onneksi tuo elohopea on jo ehtinyt hiukan nousta. Tarkoitus oli lähteä illalla koko perhe pulkkamäkeen, mutta kun esikoisen oksentelut lisätään tähän flunssapakettiin, taitaa olla järkevämpi vain pysytella kotosalla.

Pakkanen toi tullessaan hiiret, ja täällä minä nyt kirjoittelen kyykkyistunnassa työhuoneen tuolilla. Kahtena päivänä peräkkäin olen törmännyt jo hiireen, ja tapaninpäiväaamuna mies herätti mut kotiin tullessaan keittiön sohvalta. En pystynyt nukkumaan makuuhuoneessa, koska seinästä kuului rapinaa. Jos joku ei siis vielä tiennyt, minä vihaan hiiriä, enkä vieläkään ole toipunut siitä vuoden takaisesta ihokontaktista. Ja joulupäivä iltana muuten päätin vakaasti, että meille otetaan kissa! Vaikka kuulemma kirkumiseni voi hyvinkin olla tehokkaampi hiirentappaja, kuin mikään saalistaja.

Vähän räpsyjä lastenhuoneesta. Ihan kauheasti ei yläkertaan tosiaan joulua laitettu, kun lastenhuonekin on täynnä sälää ja kaikkea värikästä ihan jo valmiiksi. Pellejuliste, tähtityyny Klaaran sängyssä ja viirinauha kulkusilla ovat kaikki Nougatista. Olen tosi iloinen, että lastenhuoneisiinkin saa nykyään Suomesta jotain kivaa ja nättiä. Nuo numero 74:n tekstiilit on niin ihania puuterisen luonnollisia sävyjä, että päätin lastenhuoneen raitaverhojen vaihtuvan johonkin kodikkaampaan kevään aikana.

Mutta nyt mä jatkan kantapäiden kopistelua ja alan kattamaan joulun rääppiäisiä pöytään. Ihanaa lomaa lomalaisille ja mukavaa tynkäviikkoa työssä käyville!

Univelkojen kuittailua, rentoutumista ja lepoa. Siinäpä viikonlopun avainsanoja. Meillä on sairasteltu nyt jokunen viikko vuoroja vaihdellen, ja olen kyllä ollut hurjan tyytyväinen, etttei vuoro kaikessa joulukiiressä osunut kohdalleni. Tänään on kuitenkin kurkkuun kasvanut megaluokan kaktus, ja ääni käheänä totesinkin, että nyt se sitten iski.

Olen silti hurjan tyytyväinen, ettei meidän lomamme lopu nyt huomisaamuun, vaan vielä hetki saadaan nauttia lomafiiliksestä ja vähemmän aikataulutetusta arjesta. Vuoden viimeiset päivät käytetäänkin mitä todennäköisemmin samaan lepoon ja rentoutumiseen, kuin viikonloppukin

Illan ohjelmassa pientä pelailua lasten kanssa, joululimppuiltapala ja sohvatreffit miehen kanssa. Aika täydellinen sunnuntai-ilta siis!

Leppoisaa iltaa!