Vaikka tässä nyt onkin hehkutettu maaliskuuta ja orastavaa kevättä, niin täytyy myöntää, että vallitsevat sääolosuhteet muistuttavat kyllä enemmän syksyä. Erona tietysti se, että päivä on pidempi, mutta koska aurinko ei jaksa näyttäytyä, ja ulkona lentää rapa, hiipii syksy väkisinkin mieleen.
Siinä mielessä hassu juttu, että nämä kuvat voisivat yhtä hyvin olla marraskuulta. Mulla on nimittäin vieläkin pikkuvalot lasipurkissa (hyvä yövalo, jos pitää kulkea rappusissa) ja amarylliskin on täydessä kukassa. Ja kyllä, kuvat ovat siis ihan tämän aamuisia!
Joulukuun alussa Klaara repi yhden kukkivan amarylliksen, ja koska se, mitä kasvista jäi jäljelle, oli niin surullista katsottavaa, nostin kukan kuistille ja unohdin sen sinne. Vaan tässä joku viikko sitten huomasin, että sehän puskee uutta. Nostin sipulin taas sisälle lämpimään ja tuossa se nyt kukkii niin kovin jouluisena. Harmi, että se sattuikin olemaan juuri tuo punainen yksilö.
Meidän kalkkimaalaus jäi pianohuoneessa hiukan vaiheeseen, kun yhden kerroksen jälkeen tultiin siihen tulokseen, että sävy olisi saanut olla pikkuisen harmaampi. Nyt sitten odotellaan uutta maalisävyä, ja katsotaan, että miten se toimii. Ja jos se toimii, on tarkoitus jatkaa koko olkkariin samalla sävyllä. Niin, että harmaata on tiedossa, vaikka kevät tuosta kuinka päättäisikin kirkastua.
Kivaa päivää! Ei anneta harmauden selättää!
