Askel joulukuuhun

30.11.2016

Marraskuun viimeinen. Maa on valkoinen (joskaan ei kovin paksusti), ja ulkona näyttää huomattavasti talvisemmalta kuin viikko sitten. Tässä kohtaa on kai jo ihan luvallista pohtia valkoista joulua.

Marraskuu meni jotenkin hups vain ja ohi, ja jos olisi kyse mistä tahansa muusta kuukaudesta, voisin vaatia sen uudelleen elämistä. En kuitenkaan kaipaa pimeyttä ja vesisadetta, joten annetaan marraskuun huomenna levätä rauhassa. Kuukausi on ollut jonkinlainen ”kodin kuukausi”, sillä muutosten pienuudesta huolimatta, viimeisen kuukauden aikana koti on kokenut taas paljon. Esimerkkinä yhdessäkin kuvassa näkyvät puunväriset karmilistat ja seinästä roikkuva sähköjohto. Työhuone koki todellisen muodonmuutoksen (Näette sitten joskus, kun sähkötarvikkeet ja maalipurkit kasataan sieltä pois, ja tietokone ym. tavarat saadaan paikalleen.), lastenhuone päivitettiin uudelle ajalle ja olkkari sekä pianohuone saivat uudet matonsa, sähköjä, sekä pientä maalikorjailua. Mattojen pyörityksellä sai toki pari muutakin huonetta uutta ilmettä, ja sähköasioiden sekä listojen kanssa jatketaan vielä. Onhan tässä ollut kaikenlaista, ja koko kuukauden tavarat ovat olleet hujan hajan (mikä korreloi stressitasoni ja ärtymykseni kanssa). Täytyy silti myöntää, että henkilökohtaisesti pidän enemmän siitä, kun puretaan ja rakennetaan, koska noissa isommissa jutuissa ne muutoksetkin ovat suurempia.

Aikaisin aloitetut jouluvalmistelut sen sijaan tyssäsivät heti lahjojen ostamisen jälkeen, ja nyt olisi järjestettävä kahdet syntymäpäivät, ja joululaatikot, limput, piparit ym. odottavat myös tekijäänsä. Tähän kun lisätään lähes joka illalle jokin joulu -alkuinen tapahtuma tai meno, saadaan seuraavasta parista viikosta kunnon puserrus aikaiseksi.

nisset-3

Sunnuntaina oli tarkoitus kaivaa tontut vintiltä, kuten ensimmäisenä adventtina viimeistään on ollut tapana, mutta sekin homma jäi näiden muiden juttujen alle. Aamulla poika kuitenkin tokaisi, että huomenna pääsee jo Nissen taskuille, ja katsoin viisaimmaksi hakea tonttukoplan sisälle lämmittelemään. Kalenteritontut taitavat jäädä tänäkin vuonna keittiöön, koska näin unohduksensa huomanneen tontun on helpompi korjata virheensä herättämättä lapsia kesken toimenpiteen. Täysi arvoitus alkaa olla myös taskujen sisältö, sillä luulenpa taloutemme pikkuauto- ja pinnikiintiön olevan aika lailla täynnä. Meillä käy kyllä siinä mielessä käytännöllinen tonttu, että välillä taskuista löytyy myös hammasharja tai hammastahnaa, sukkia, alusvaatteita ja muita käyttötavaroita. Kommenttiboksiin saa kuitenkin jättää loistavia ideoita kalenteriyllätyksiin!

joulua-3joulua-2nisset-4joulua-4 nisset-2joulua-1

Oikein ihanaa ja tunnelmallista joulukuuhun siirtymistä kaikille! Marraskuu on kohta takanapäin!

Tallenna

Tallenna


Prinsessan unta

29.11.2016

Nyt hiukan prinsessasängyn kuvia tännekin. Voi että, mä tykkään tuosta niin älyttömän paljon, enkä edes muista, milloin viimeksi olisin saanut sisustusjutuista tämänlaista mielihyvää. Tunnetta ei ainakaan vähennä yhtään se, että myös Klaara on todella innoissaan uudesta sängystään.

Puusohva on mieheni isomummun vanha, ja pyörittelimme samaan aikaan päässämme kahta kysymystä: Mihin sijoittaa puusohva, joka vaatii ympärilleen tilaa (ei ikkunan eteen, eikä tungettuna ahtaaseen paikkaan, jotta huonekalu pääsee oikeuksiinsa), ja millainen sänky Klaaralle hankitaan. Jossain kohtaa noista kahdesta kysymyksestä tuli kuitenkin toisilleen vastaus. Nyt sohva sai arvoisensa tilan ja onnellisen käyttäjän.

Tässäkin huonekalussa historia on vähintään puolet kauneudesta. Jokaisella kolhulla olisi varmasti tarina kerrottavanaan.

numero 74 canopy 2

Vuodekatos on merkkiä Numero 74, eli saman valmistajan kuin esimerkiksi molempien lasten viirinauhat, tähtityynyt, Klaaran sydäntyyny, ja Niilon alapedin päiväpeite (näkyvät esim. tässä postauksessa), jotka ovat kaikki Nougatista. Tuo puuterinsävyinen vuodekatos oli vaikea löytää, ja nyt sekin brittiläinen nettikauppa, josta katoksen lopulta löysin, on myynyt ne loppuun.

Kuvittelin ehkä tuon katoksen jotenkin korkeammaksi, mutta omista ripustuslenkeistään kattokoukkuun kiinnitettynä sen helmat jäivät ikävästi ilmaan, joten lisäsin lenkkeihin vielä pätkän narua, jotta helma yltää lattiaan asti (katos on siis vain 2 metriä korkea + ripustusnarut n. 15 senttiä). Ei ehkä villakoirien kannalta kaikkein järkevin sisustusjuttu, mutta nämä on näitä valintakysymyksiä. 🙂

numero 74 canopy 1 numero 74 canopy 3 numero 74 canopy 3 numero 74 canopy 5 numero 74 canopy 6 numero 74 canopy 7

Kultaiset enkelinsiivet on Mailegin, villapeitto äitini tekemä ja vaatekaapi ikivanhaa Ikeaa kera valkoisen maalin. Paristokäyttöiset koristevalot löytyi Tokmannilta. 🙂

Sängyssä kuulemma oli hyvä nukkua ja siinä näki kauniita unia, eli pinnasänky on nyt hyvästelty hyvillä mielin vintille.

Ihanaa iltaa! ♡

Tallenna


Hyvä pari!

28.11.2016

Iiik! Vuodekatos tosiaan tuli tänään, ja voi hitsi, mutta se on ihana! Oli aivan pakko ripustaa se tuonne yläkerran aulaan ja mallata vähän sängyn kanssa yhteen. Ovat muuten oiva pari! Hih, jos tuo sohva olisi yhtään pidempi, tässä saattaisi käydä niin, että äiti omii koko paketin. Ehkä elämä sittenkin on jättänyt jonkinmoisen trauman, kun en saanut lapsuudessani prinsessasänkyä! 🙂

Illalla rymsteerataan tavarat paikalleen, mutta nyt lähdetään välillä jumppaan. Koko viime viikko meni kotoillessa, ja tänään tuntuukin erityisen ihanalta päästä taas arkijuttuihin mukaan.

puusohva

Suloista maanantai-iltaa!

Tallenna

Tallenna

Tallenna