Hiphei, mussukat!

Synttäreistä päästiin, niin johan se on joulun vuoro. Ja joulu on tullutkin meille parin viime päivän aikana oikein kunnolla. Tänään hain kukkatilaukseni, ja nyt kuistilla on mukavan kukikas joulutunnelma. Ai että, kukkia ei kai koskaan voi olla liikaa!?

Tälle illalle on vielä yhtä jos toistakin puhdetta, mutta ajattelin kuitenkin jakaa tämän talvisen kukkaloiston teidänkin kanssa.

Iloa iltaanne!

Tallenna

Mainiota maanantaita!

Täällä alkaa väsymys painaa silmiä ja turnauskunto käydä loppuun. Oma vika tietenkin, että nämä pienet remppatyöt, jotka haluttiin valmiiksi ennen joulua, piti jättää juuri joulua edeltäville viikoille. Kun niihin olisi voinut vaikka pureutua alkusyksystä. Mutta pah, kiire on kai sitten kuitenkin paras sparraaja. 🙂

Kirjoittelinkin syksyllä, että työhuoneen mustavalkoinen ilme on alkanut tuntua liian kylmältä. Koska tämä on talon ainoa huone, jossa ei ole patteria, se kylmyyden tunne voi tietenkin johtua ihan lämpötilastakin. Siitä huolimatta huoneen ilme vaati pientä pehmitystä, ja se tehtiin (yllätys yllätys) kalkkimaalilla. Myöskin mustat pöydänjalat saivat häipyä, ja tilalle hankittiin valkoiset. Näissä jaloissa onkin kaksi isoa plussaa entisiin verrattuna. Toinen on se, että tulostin mahtuu nyt lepäämään tuolla alhaalla, ja toinen se, että pöytätason korkeutta on helppo säätää. Nyt kun pöytä on himpun korkeampi, mahtuu tuolinkin sen alle paremmin.

Kiva vaaleanharmaa väri saatiin aikaiseksi sekoittamalla sävyjä Nougat ja Ivory (Kalklitir -kalkkimaali). Sopivasti kontrastia valkoiseen, mutta huone säilytti valoisan fiiliksensä. Tulisijan ympärillä oleva rapattu seinä jätettiin kuitenkin valkoiseksi.
Olen oikeastaan niin tyytyväinen, että tekisi mieli sutia vastaavalla sävyllä myös molemmat eteiset, joiden väliin työhuone jää. Ei tosin nyt, mutta ehkä inspiraatio sitten iskee joulun alla 2017. 🙂

Kuopus saatiin loppuviikolla viimeinkin terveeksi, mutta tänään oli esikoisen vuoro jäädä petipotilaaksi. Juuri nyt tämä huono tuuri ja tavaksi tullut yövalvominen alkavat pikkuisen kiristää mielialaa. Mutta eihän näille voi mitään. Jossain kohtaa ne tartunnat olisi kuitenkin tulleet, joten parempi nyt ennen joulua, kuin sitten joulunpyhinä.

Heittelin aamulla tyynyt, peitot ja petauspatjat pakkasukon pureksittavaksi. Pakastinkin kaipaisi sulatusta ja siivousta, mutta sen jätän suosiolla joulun jälkeiseen aikaan. Optimisti kun olen, jaksan uskoa, että näitä kirpakoita talvipäiviä saadaan vielä seuraavinakin talvikuukausina. 🙂

Ihanaa uutta viikkoa! ♡

Tallenna

Tallenna

Aurinkoista päivää ihanat!

Meillä on perinteisesti vietetty itsenäisyyspäivää syntymäpäiväjuhlien merkeissä, mutta koska tänä vuonna juhlat päätettiin viettää vasta tulevana viikonloppuna, ajattelin nautiskella tämän päivää kansallisesta juhlastamme. Kahdeksan vuotta sitten linnanjuhlat jäivät välistä, koska olo tuntui jotenkin oudolta ja keho vaati unta. Sen jälkeen itsenäisyyspäivän vastaanotot ja pukuloistot onkin jääneet juhlajärjestelyjen tai raivausten jalkoihin. Tänään tilanne korjataan, sillä illaksi olen varannut itselleni sohva-aikaa, lasin viiniä ja kosolti suklaata.

Jonkinlaista raivausta pitää kuitenkin tämäkin päivä sisällään. Nimittäin nyt juostaan kellon kanssa kilpaa, ja yritetään saada kotiin jonkinlaista järjestystä ja rauhaa. Porakoneen surina, vasaran naputus ja maalipensselin suhina ovat tämän päivän tunnusääniä. Mutta eiköhän tästä vielä kotikin saada siihen kuntoon, että viikonloppuna uskaltaa päästää vieraita sisään. 🙂

Toivottelen teille leppoisaa ja kaunista itsenäisyyspäivää!

Tallenna

Tallenna